Ku­va­tai­teen kan­di­daa­tin opin­näy­teoh­jeet (OPS 2020)

Ohje on suunnattu opiskelijoille, jotka suorittavat opinnäytteensä vanhan opetussuunnitelman mukaan (OPS 2020).

Kuvataiteen kandidaatin opinnäyte on kandinäyttelyssä tai sen yhteydessä esitettävä teos tai teoskokonaisuus sekä kirjallinen osa, joka sisältää dokumentaation taiteellisesta työstäsi. Suoritettuasi opinnäytetyön kykenet toteuttamaan pienimuotoisen taiteellisen projektin sekä kertomaan siitä suullisesti ja kirjallisesti.

Opinnäytteen rakenne ja sisältö

Kandidaatin opinnäyte koostuu taiteellisesta osasta ja kirjallisesta osasta. Ne muodostavat yhdessä 10 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden. Opinnäytteen taiteellisen osan esittelet kandinäyttelyn yhteydessä järjestettävässä tarkastustilaisuudessa.

Opinnäytteen taiteellinen osa

Opinnäytteen taiteellinen osa on teos, pienimuotoinen teoskokonaisuus tai taiteellinen prosessi, jonka esität julkisesti kandinäyttelyssä tai muulla sovitulla tavalla. Opinnäytteen taiteellisen osan suunnitteluun saat tukea opetusalueiden seminaareissa sekä kuvataiteen kandidaatin opinnäyteseminaarissa, jonka yhteydessä työ myös tarkastetaan.

Opinnäytteen kirjallinen osa

Kuvataiteen kandidaatin opinnäytteen kirjallinen osa sisältää vähimmillään sanallisen ja kuvallisen dokumentaation opinnäytteen taiteellisesta osasta sekä siitä, miten se on ollut esillä.

Dokumentaation kuva-aineiston tulee olla kattava. Kirjallisen osan laajuus on 5-10 sivua ilman kuvia (noin 1800 merkkiä/sivu). Kirjallista osaa työstät kandidaatin viestintäopintojen yhteydessä, ja saat siihen tukea myös kandidaatin opinnäyteseminaarissa sekä opetusalueiden opettajilta. Kirjallisessa osassa opiskelija voi käsitellä esimerkiksi taiteellisen työnsä lähtökohtia, sisältöjä, tekniikkaa, muoto- ja materiaaliratkaisuja sekä opinnäytteen suhdetta nykytaiteen konteksteihin. Opiskelija voi myös kuvailla työprosessiaan, työn toteutusta ja esittämistä sekä pohtia taiteellisen osan suhdetta yleisöön, esityspaikkaan tai yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Kirjallisessa osassa käytetään viitteitä silloin kun viitataan jonkun muun henkilön esittämiin ajatuksiin. Lähteistä ja kirjallisuudesta liitetään kirjallisen osan loppuun luettelo.

Kirjallisen osan kansilehdellä tulee näkyä:

  • opiskelijan nimi,
  • oppilaitos (Taideyliopiston Kuvataideakatemia) ja sen logo,
  • että kyseessä on kuvataiteen kandidaatin opinnäyte,
  • ja opinnäytteen palautuspäivämäärä

Jos logon lataamisessa on ongelmia, ole yhteydessä, viestinta@uniarts.fi.

Kirjallisen osan alussa tulee käydä selkeästi ilmi:

  • kaikki taiteelliseen osaan liittyvät teos- ja esitystiedot, kuten teosten valmistumisvuosi, teoksissa käytetyt materiaalit ja menetelmät, teoskoot sekä ajallisissa teoksissa myös niiden kesto. Myös teosten esittämisajat ja -paikat ilmoitetaan.
  • opinnäytteen ohjaaja ja tarkastajat.
  • mikäli opinnäytteen taiteellinen osa on tehty yhteistyönä, kirjallisesta
    osasta tulee myös käydä ilmi, miten työprosessi on tekijöiden kesken
    jakaantunut.

Poikkeustapauksessa kirjallinen osa voi olla muu sanallinen taltioitu esitys kuin kirjoitettu teksti. Tämä ratkaisu perustellaan opinnäytesuunnitelmassa. Jos opiskelijalla on lukihäiriö tai jokin muu oppimiseen ja ilmaisemiseen vaikuttava erityisominaisuus, hän voi pyytää asiantuntijalta tästä todistuksen ja keskustella asiasta opettajansa kanssa. Näin asia voidaan ottaa huomioon opinnäytesuunnitelmaa hyväksyttäessä ja opinnäytettä arvioitaessa, ja opiskelijalle voidaan tarvittaessa järjestää myös hänen tarvitsemaansa ohjausta.

Opiskelijan on suoritettava opinnäyte tutkintokielellä (Taideyliopiston koulutussääntö 35 §). Tämä koskee myös kirjallisen osan kieltä. Oikeudesta suorittaa opinnäyte muulla kuin tutkintokielellä voi päättää dekaani. Opiskelijan on oltava tässä tapauksessa yhteydessä opintopalveluihin ennen opinnäytesuunnitelman tekemistä.

Opinnäytteen aikataulu

Kandidaatin opinnäyteseminaariin osallistutaan kolmannen vuoden keväästä alkaen. Myös aikaisempi ajankohta on mahdollinen, mikäli opiskelija yhdessä oman vastuuopettajansa kanssa näin sopii. Seminaari alkaa kevätlukukaudella ja päättyy lokakuussa kandinäyttelyn jälkeen. Kandidaatin opinnäyteseminaarissa valmistaudutaan opinnäytteen tekemiseen ja kandinäyttelyn järjestämiseen. Seminaariin sekä siihen liittyvään tarkastustilaisuuteen osallistutaan aktiivisesti.

Kandinäyttely pidetään syys-lokakuun vaihteessa ja sen yhteydessä järjestetään myös yhteinen tarkastustilaisuus. Työstä kirjallinen osa valmiiksi ja jätä se tarkastettavaksi kolmen viikon sisällä tarkastustilaisuudesta.

Opinnäyte palautetaan PDF/A-muodossa yhtenä tiedostona (tiedoston enimmäiskoko: 10Mt/Mb) opintopalveluihin (tiedoston enimmäiskoko: 10Mt/Mb). Tarkemmasta palautustavasta ohjeistetaan kandidaatin opinnäyteseminaarissa. Tiedoston tulee sisältää koko opinnäyte eli: Kansi, teksti ja kuvat sekä lähde- ja viitetiedot. Jos kyseessä on muu sanallinen taltioitu esitys kuin kirjoitettu teksti, se toimitetaan kolmena kappaleena.

Opinnäytesuunnitelma

Opiskelija laatii kandidaatin opinnäyteseminaarin alkaessa opinnäytesuunnitelman, joka on 1-3 sivun mittainen vapaamuotoinen teksti. Opinnäytesuunnitelmassa opiskelija hahmottelee opinnäytteen taiteellisen osan ja sen esitystavan. Opiskelijan oma vastuuopettaja auttaa opinnäytesuunnitelman laatimisessa esimerkiksi työhuonekäynnin yhteydessä. Opinnäytesuunnitelman hyväksyy oma vastuuopettaja ja se toimitetaan kandidaatin opinnäyteseminaarin vastuuopettajalle. Opinnäytesuunnitelman aikataulusta saa tarkempaa tietoa kandidaatin opinnäyteseminaarin alussa.

Opinnäytteen ohjaaminen ja tarkastus

Opinnäytettä ohjataan opetusalueen taiteellisen työn seminaarissa, kandidaatin opinnäyteseminaarissa ja muun kandinäyttelyyn liittyvän opetuksen yhteydessä sekä henkilökohtaisissa tapaamisissa. Opinnäytteen ohjaaja on pääsääntöisesti opetusalueen opettaja. Opinnäytteen taiteellisen osan esittämiseen saa tukea kandidaatin tutkintoon liittyvistä esittämiskäytäntöjen opinnoista. Opetusalueen opettaja sopii opinnäytteen tarkastajista kandidaatin opinnäyteseminaarin vastuuopettajan kanssa.

Opiskelija esittelee opinnäytteensä taiteellisen osan opinnäyteseminaariin liittyvässä tarkastustilaisuudessa, ja tarkastajat lausuvat siitä kommenttinsa, minkä jälkeen varataan aikaa keskustelulle. Mikäli opiskelija ei osallistu Kuvataideakatemian kandinäyttelyyn vaan esittää opinnäytteensä toisaalla, hänen tulee varmistaa, että tarkastajilla on mahdollisuus tutustua teokseen sen esittämisyhteydessä. Tällöin yhteisessä tarkastustilaisuudessa esitellään kuvallinen dokumentaatio opinnäytteen taiteellisesta osasta.

Opinnäytteen tarkastajat arvioivat taiteellisen ja kirjallisen osan kokonaisuutena sen jälkeen, kun opiskelija on palauttanut kirjallisen osan. Arviointi pohjautuu opetussuunnitelmiin sekä niihin ohjeisiin, joita kandidaatin opinnäytteestä on annettu tässä ohjeistuksessa. Tarkastajien on otettava arvioinnissaan huomioon heille toimitettu tieto lukihäiriötä tai jotakin muuta oppimisvaikeutta koskevasta lääkärintodistuksesta.

Tarkastajat kirjoittavat lyhyen vapaamuotoisen arvion opinnäytteestä (toivottu pituus on muutamasta virkkeestä puoleen sivuun) ja antavat arvosanaehdotuksensa (hyväksytty/hylätty).

Jos tarkastaja ehdottaa työn hylkäämistä tai katsoo dokumentaation ja kirjallisen osan vaativan täydennystä, hänen on perusteltava näkemyksensä kirjallisesti.

Tarkastaja toimittaa arvionsa kirjallisesti opintopalveluihin. Arviointi tulee palauttaa kahden viikon kuluessa siitä, kun tarkastaja on saanut opinnäytteen kirjallisen osan luettavakseen.

Opinnäytteen hyväksyminen, julkisuus, arkistointi ja rekisteröinti

Kun tarkastajat ovat toimittaneet arvosanaehdotuksensa opintopalveluihin, opinnäyte viedään vastuuprofessorille hyväksyttäväksi. Tarkastuslausunnot saatuaan vastuuopettaja puoltaa/ei puolla opinnäytteen hyväksymistä ja opetusalueen professori päättää opinnäytteen hyväksymisestä (arvosana: hyväksytty – hylätty).

Opintopalvelut toimittavat opinnäytteen arvosanan sekä tarkastajilta saapuneet lausunnot tiedoksi sinulle sen jälkeen, kun se on kokonaisuudessaan hyväksytty.

Mikäli toinen tai molemmat tarkastajista ehdottaa/ehdottavat hylättyä arvosanaa, sinulla on mahdollisuus joko 1) pyytää keskeyttämään opinnäytteen arviointi ja pyytää lisäohjeita opinnäytteen täydentämiseen ohjaavalta opettajalta tai 2) jatkaa prosessia ja antaa vastine opinnäytteen hyväksyjälle. Mikäli tarkastajien arvosanaehdotukset eivät ole yhteneväiset, päätöksentekijä pyytää kolmannen arvion ulkopuoliselta tarkastajalta.

Mikäli opinnäytteen arviointi keskeytetään, opiskelija tekee opinnäytteeseensä korjauksia vastuuopettajan ohjeiden mukaan ja toimittaa korjatun opinnäytteen uudestaan tarkastettavaksi. Uusi tarkastus käynnistetään vasta sitten, kun oma vastuuopettaja on antanut luvan siihen.

Opinnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua päätöksentekijältä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseenntyytymätön voi saattaa asian Taideyliopiston tutkintolautakuntaan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Lisäohjeita löytyy Opiskelijan Uniartsista.

Opinnäyte säilytetään Kuvataideakatemian opintopalveluissa voimassa olevan säilytysajan määrityksen mukaisesti, jonka jälkeen ne siirretään Taideyliopiston arkistoon. Opinnäytteet ovat julkisia, joten ne eivät voi sisältää aineistoa, jota ei voida julkaista tekijänoikeudellisista syistä. Lisätietoja tekijänoikeuksista löydät Opiskelijan Uniartsista sekä opiskelijasopimuksesta, jonka jokainen opiskelija saa allekirjoitettavakseen opintojensa alussa.

Opinnäyte viedään opintotietojärjestelmään sen jälkeen, kun se on kokonaisuudessaan hyväksytty. Taideyliopiston koulutussäännön mukaan opintosuoritukset ovat voimassa enintään kymmenen vuotta, minkä ajan ne voidaan sisällyttää tutkintoon.