Teatteritaiteen, tanssitaiteen ja taiteen maisterin opinnäyteohje

Julkaistu 3.8.2022 | Päivitetty 5.6.2024

Teatterikorkeakoulusta voi valmistua teatteritaiteen, tanssitaiteen ja taiteen maisterin tutkintonimikkeellä. Tähän opinnäyteohjeeseen on koottu maisterin tutkintojen opinnäytteitä koskevat keskeisimmät säännöt ja ohjeet. Ohjeessa viitataan termillä koulutusohjelma sekä viisivuotisiin koulutusohjelmiin että kaksivuotisiin maisteriohjelmiin.

1. Maisterin tutkinnon opinnäyte

Maisterin tutkintoon sisältyy opinnäyte, joka on Teatterikorkeakoulussa vähintään 25 opintopisteen ja korkeintaan 35 opintopisteen laajuinen. Opinnäytteen osaamistavoitteet on kuvattu opetussuunnitelmissa. Opinnäyte tulee julkiseksi, kun se on hyväksytty opetusneuvostossa.

1.1. Opinnäyteseminaari

Opinnäytetyöskentelyyn kuuluu opinnäyteseminaari, jonka aikana sinulle annetaan opinnäytteen laatimiseen liittyvää ohjausta ryhmässä ja sinut perehdytetään opinnäytteelle asetettuihin vaatimuksiin, tavoitteisiin ja tarkastusprosessiin. Tarkemmat tiedot seminaareista on kuvattu opinto-oppaassa.

1.2. Opinnäytesuunnitelma

Ennen opinnäytteen teon aloittamista tai viimeistään sen alkuvaiheessa jokainen opiskelija laatii suunnitelman.

Suunnitelmaa tehdessäsi keskustele koulutusohjelmasi johtajan tai hänen valtuuttamansa opettajan kanssa mm. opinnäytteen osien aiheista, tavoitteista, tutkimuskysymyksistä, rakenteesta, ohjaajista ja tarkastajista sekä opinnäytteen julkisuudesta. Opinnäyte tehdään oman koulutusohjelman alueelta.

Opinnäytesuunnitelmaan kirjataan opinnäytteen aihe (taiteellinen/taiteellis-pedagoginen ja kirjallinen/reflektiivinen osio eriteltyinä), toteutustapa ja aikataulu. Suunnitelmaan merkitään myös opinnäytteen ohjaajien ja tarkastajien nimet. Opinnäytesuunnitelman on oltava valmis ennen taiteellisen/taiteellis-pedagogisen työn toteuttamista. Kun suunnitelma on valmis, opiskelija toimittaa sen koulutusohjelman vastaavalle suunnittelijalle. Koulutusohjelman johtaja hyväksyy suunnitelman.

Opinnäytesuunnitelma vanhenee kahdessa vuodessa. Ellei opinnäytettä ole hyväksytty opetusneuvostossa kahden vuoden kuluessa opinnäytesuunnitelman hyväksymisestä, opiskelija tekee uuden opinnäytesuunnitelman hyväksyttäväksi. Koulutusohjelman johtaja päättää tässä tapauksessa, miten vanhaa opinnäytesuunnitelmaa sovelletaan tai päivitetään.

1.3. Opinnäytteen sisältö

Opinnäyte voi olla

• taiteellinen/taidepedagoginen työ, johon liittyy kirjallinen tai reflektiivinen osio
• tutkielma

Tarkemmat tiedot opinnäytteen muodosta, laajuudesta ja osaamistavoitteista annetaan opetussuunnitelmissa. Opinnäyte on myös osoitus opiskelijan kyvystä työskennellä itsenäisesti.

Taiteellisen työn sisältävän opinnäytteen tarkoituksena on tuoda esille opiskelijan omaa taiteenalan osaamista ja perehtyneisyyttä aihepiiriin. Opinnäytteen taiteellinen työ tulee tehdä ammattimaisissa olosuhteissa.

Taidepedagogisen työn sisältävä opinnäyte tehdään tanssin- ja teatteriopettajan maisteriohjelmissa. Opinnäytteen tavoitteena on kuvata opiskelijan taidepedagogista näkemystä ja dokumentoida hänen kasvuaan taiteilija-opettajaksi. Näissä opinnäytteissä kirjallinen osio liittyy aina käytännön arvioitavaan/tarkastettavaan taidepedagogiseen osioon.

Opinnäytteen kirjallisen tai reflektiivisen osion tulee osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta taiteenalan kysymysten viestintään. Työssä esitetään aiheen valintaan, käsittelyyn ja johtopäätöksiin liittyvät seikat. Osion laajuus on riippuen työn luonteesta 30–60 sivua ilman sisällys- ja lähdeluetteloa ja ilman liitteitä.

Kirjallisen/reflektiivisen osion aihe ei välttämättä liity taiteellisen osion aiheeseen, mutta siinä on kuitenkin oltava oman koulutusohjelman näkökulma mukana. Näkökulman vaatimukset määritellään tarkemmin opetussuunnitelmissa. Kirjallinen osio voi myös olla taiteellisen työprosessin dokumentointi, suunnittelu ja arviointi. Kirjallisen tai reflektiivisen osion tavoitteita, laajuuksia ja sisältöjä käsitellään tarkemmin koulutusohjelman opinnäyteseminaarissa.

Tutkielma voi olla kokonaan teoreettinen, jolloin se perustuu kirjallisuuteen tai siinä voi olla empiirinen/praktinen osa. Empiirinen/praktinen osa voi olla esimerkiksi haastatteluaineisto, opetuskokeilu, opetussuunnitelma tai muu käytännössä toteutettu projekti.

Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa kykyä itsenäiseen tutkimukselliseen ajatteluun, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta oman alansa kysymysten tutkimukselliseen artikulointiin. Tutkielman laajuus on noin 60 sivua (ilman liitteitä).

Opinnäytteen taiteellinen osio tai tutkielma voidaan tehdä pari- tai ryhmätyönä toisen opiskelijan kanssa, mikäli opiskelija on kirjannut asian opinnäytesuunnitelmaan ja sille on koulutusohjelman johtajan hyväksyntä. Kirjallinen osio on tehtävä itsenäisesti.
Opiskelijan on tehtävä selvitys, miten yhteistyö on tehty ja mikä on hänen työnsä osuus. Selvitys tehdään joko opinnäytteen kirjallisessa osiossa tai erillisellä liitteellä. Taiteellisen osion ollessa kyseessä, selvitys tulee olla tehtynä taiteellisen työn tarkastusvaiheeseen mennessä. Lisäksi opetusneuvosto suosittelee, että tapauksissa, joissa opinnäyte on tehty parityönä, toinen tarkastaja olisi yhteinen.

1.4. Opinnäytteen vanheneminen

Taideyliopiston koulutussäännön mukaan opintosuoritukset ovat voimassa enintään kymmenen vuotta tutkintoon sisällytettäviksi. Opinnäytteen taiteellinen työ vanhenee, mikäli kirjallista osiota ei ole palautettu kahden vuoden sisällä taiteellisen työn ajankohdasta (ks. 1.2. Opinnäytesuunnitelman vanheneminen).

1.5. Opinnäytteen kieli

Opinnäyte kirjoitetaan lähtökohtaisesti koulutusohjelman tutkintokielellä.

Suomenkielisessä koulutusohjelmassa äidinkieleltään ruotsinkielisellä tai koulusivistyksensä ruotsiksi suorittaneella opiskelijalla on kuitenkin oikeus kirjoittaa opinnäyte ruotsiksi.

Koulutusohjelmajohtaja voi opiskelijan pyynnöstä päättää perustellusta syystä muun kuin tutkintokielen käyttämisestä opinnäytteen kielenä. Opinnäytteen kieli kirjataan opiskelijan opinnäytesuunnitelmaan.

Opinnäytteen tulee osoittaa, että opiskelija osaa kirjoittaa selkeää, rakenteellisesti hallittua ja kieliasultaan huoliteltua tekstiä. Opiskelija on itse vastuussa opinnäytteensä kieliasusta. Kieliasu vaikuttaa myös opinnäytteen arvosteluun.

Mikäli opiskelija tarvitsee tehostettua tukea opinnäytteen laadinnassa (esim. oppimisvaikeuksien vuoksi), hän voi halutessaan ottaa yhteyttä akatemian opintopäällikköön mahdollisten tukitoimien kartoittamiseksi. Esim. lukivaikeuden ollessa kyseessä voidaan opiskelijalle osoittaa enemmän aikaa kirjallisen osan laatimiseen ja/tai ohjausta opinnäytteen ohjaajalta on mahdollista saada normaalia enemmän. Tukitoimena ei järjestä opinnäytteelle ulkopuolisen tahon tekemää kielentarkistusta.

1.6. Opinnäytteen eettiset periaatteet ja hyvä tutkimuksellinen käytäntö

Osana opinnäytteen ohjausprosessia opiskelijaa ohjataan hyvien tutkimuksellisten ja/tai taiteellisten käytänteiden noudattamisessa. Taideyliopiston tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan eettisiin periaatteisiin voi perehtyä yliopiston verkkosivuilla.

Oikeanlainen lähteiden käyttö on osa hyvää tutkimuksellista käytäntöä. Teatterikorkeakoulussa suositellaan, että opinnäytteissä käytetään tekstiviitteitä. Tekstiviite on tekstissä oleva lyhyt viittaus lähdeluettelossa mainittuun pidempään viitteeseen. Käytetyistä lähteistä kootaan opinnäytteen kirjallisen/reflektiivisen osion tai tutkielman loppuun lähdeluettelo.

Keskeistä lähteiden käytössä on tekstiviittausten selkeys ja johdonmukaisuus. Lähteiden käyttöön ja viittaustekniikkaan perehdytetään opinnäyteseminaarissa. Lisätietoa lähdeviitteistä löytyy mm. Tutkimuksen rakenne- ja viittausoppaassa. Opiskelija voi kääntyä ohjaajansa puoleen, jos tarvitsee lisäopastusta lähdeviitteiden käytössä.

Yliopistot on velvoitettu järjestämään toimintansa siten, että tutkimuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa noudatetaan eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä. Opintosuoritusten ja julkaistavien tutkimustulosten alkuperäisyyden varmistaminen on osa koulutuksen ja tutkimuksen laadunvarmistusta. Taideyliopistossa tohtorintutkintojen ja maisterintutkintojen kirjallisten osien opinnäytteiden alkuperäisyys varmistetaan Turnitinjärjestelmän avulla (ks. tarkempia tietoja kohdasta 2.3.).

1.7. Kirjallisen/reflektiivisen opinnäytteen muoto

Teatterikorkeakoulu suosittelee TeaKin oman opinnäytepohjan (word-tiedosto) käyttöä kirjallisen opinnäytteen työstämiseen ja tallentamiseen. Opinnäytepohjassa on valmiina esimerkiksi kansisivu, tiivistelmäsivu ja sisällysluettelo. Kirjasto tarjoaa opinnäytepohjan käyttöön tukea ja opastusta sekä järjestää perehdytystä tiedonhakuihin.

Mikäli opiskelija ei halua käyttää valmista opinnäytepohjaa, hän voi käyttää graafiselta ilmeeltään vapaampaa muotoa. Teatterikorkeakoululla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tarjota tukea muun kuin TeaKin opinnäytepohjan käyttämiseen. Opinnäytteeseen tulee aina sisältyä kansilehti, tiivistelmäsivu, sisällysluettelo ja lähdeluettelo. Tiivistelmäsivulle löytyy oma erillinen pohja. Kansilehdellä tulee olla työn otsikko ja mahdollinen alaotsikko, tekijän nimi, tutkinto-ohjelman nimi ja opinnäytetyön valmistumisvuosi sekä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun logo. Kuvan lisääminen on vapaaehtoista.

Jos Teatterikorkeakoulun logon lataamisessa on ongelmia, ole yhteydessä viestinta@uniarts.fi.

Opinnäytteen tiivistelmässä esitetään opinnäytteen keskeinen sisältö siten, että lukijalle muodostuu selkeä kokonaiskuva opinnäytteen tavoitteista, sisällöstä ja tuloksista. Tiivistelmän minimipituus on 250 sanaa. Tiivistelmä kirjoitetaan samalla kielellä kuin opinnäyte. Lisäksi tiivistelmä voidaan kirjoittaa myös toisella kielellä.

Opinnäytteen tiivistelmä toimii myös maisterin tutkintoon vaadittavana kypsyysnäytteenä. Katso tämän ohjeen kohdasta 3.1. vaatimukset kypsyysnäytteen kielestä ja suorittamisesta.

Opinnäytetyö pitää tallentaa PDF/A -muotoon. Suunnittelija arkistoi valmiin opinnäytteen.

2. Opinnäytteen ohjaaminen

Opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta opinnäytteensä tekemisessä. Koulutusohjelma ohjeistaa opiskelijaa ja ohjaajaa ohjaukseen käytettävissä olevista tuntimääristä. Opinnäytteellä voi olla yksi tai kaksi ohjaajaa. Ohjaajana voi toimia Taideyliopiston akateeminen henkilökunta tai ns. ulkopuolinen ohjaaja. Ohjaajan tulee tuntea ohjattavan opinnäytteen ala.

Opinnäytteen ohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa työn tavoitteista, käsittelee työn etenemiseen liittyviä käytännön kysymyksiä ja seuraa asetettujen välitavoitteiden saavuttamista huomioiden opinnäytteen arviointikriteerit. On suositeltavaa, että opiskelija ja ohjaaja tekevät työlle ohjaussuunnitelman, jonka mukaan prosessi etenee. Näin varmistetaan, että kummallakin on tarpeeksi aikaa työn tekemiseen. Opiskelijan tulee itse olla yhteydessä ohjaajaan/ohjaajiin ja sopia tapaamisista. Myös ohjaavan opettajan tulee olla aktiivinen ohjattavansa suhteen ja pitää kontaktia opiskelijaan, jotta työ etenee. Ohjaaja kommentoi opiskelijan työskentelyä, antaa palautetta sisällöstä ja seuraa työn käytännön edistymistä. Palautteen tulee kuitenkin pysyä riittävän yleisellä tasolla, jotta ohjaajasta ei tule opinnäytteen tekijää.

2.1. Taiteellisen/taidepedagogisen työn ohjaaminen

Taiteellisen/taidepedagogisen työn tulee osoittaa taitoa toimia oman alan ammatillisissa, taiteellisissa ja/tai teoreettisissa tehtävissä.

Ohjaavan opettajan tehtävä on tukea opiskelijaa taiteellisen/taidepedagogisen työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Ohjaava opettaja toimii mentorina, keskiössä on opiskelijan oma taiteellinen/taidepedagoginen näkemys.

Ohjaava opettaja kommentoi työn ennakkosuunnitelmia ja seuraa harjoituksia. Tarkoituksena on antaa palautetta ohjattavan opiskelijan työn etenemisestä. Tarvittaessa ohjaava opettaja voi osallistua tuotantopalavereihin.

2.2. Kirjallisen/reflektiivisen osion ja tutkielman ohjaaminen

Kirjallisen/reflektiivisen osion tai tutkielman tulee osoittaa ammatillista ja teoreettista osaamista sekä kykyä soveltaa opittua oman alan kysymysten analysoinnissa.

Ohjaajan tulee huomauttaa selvistä asiavirheistä sekä kommentoida mahdollisia rakenteellisia ongelmia ja heikkoa kieliasua. Ohjaajan velvollisuus ei kuitenkaan ole kirjoitus- ja kielioppivirheiden korjaaminen.

Ohjaajan tulee keskustella opiskelijan kanssa työn julkisuudesta. Arvosteltavaksi jätettävään opinnäytteeseen ei saa sisällyttää mitään salassa pidettävää tietoa (ks. kohta 6.2. opinnäytteen julkisuudesta). Ohjaajan tulee myös tuntea tutkimuseettisiä sääntöjä, jotta esimerkiksi tutkielmissa plagiointitapaukset voidaan havaita. Lisätietoa esimerkiksi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistossa.

Opinnäytteen ohjaajan tehtävä on tarkastaa työ ennakolta ja antaa lupa työn jättämiseen tarkastettavaksi. Opiskelijan on huomioitava, että ohjaajalla on oltava vähintään viikko aikaa tähän ennakkotarkastamiseen. Ennakkotarkastamisen aikana tarkastetaan myös opinnäytteen alkuperäisyys. Opiskelija vastaa korjauksista ja siitä, missä määrin hän hyödyntää annettua palautetta työnsä viimeistelyssä ennen sen arvioitavaksi jättämistä. Kun opinnäytetyö on lähetetty tarkastajalle, siihen ei voi enää tehdä korjauksia.

2.3. Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkistaminen

Opinnäytteen kirjallisille/reflektiivisille osioille tai tutkielmalle tehdään ennen opinnäytteen hyväksymistä sähköinen alkuperäisyyden tarkastus Turnitin plagiaatintunnistusjärjestelmää käyttäen.

Tarkastus tehdään kirjallisten/reflektiivisten osioiden tai tutkielman lopulliseen versioon, joka palautetaan opinnäytetyön tarkastajille. Opiskelija vie itse opinnäytteensä sähköiseen alkuperäisyyden tarkastusjärjestelmään ja lähettää tämän saman version koulutusohjelmansa suunnittelijalle (joka lähettää sen tarkastajille) sekä Taju-tietokantaan. Tämän tarkastuksen jälkeen opinnäytteeseen ei enää voi tehdä muutoksia. Tarkastuksesta ja tulosten tulkinnasta vastaa opinnäytteen akateeminen ohjaaja tai muu koulutusohjelman nimeämä vastuuhenkilö, joka on työsuhteessa Taideyliopistoon.

Tarkastettuaan työn Turnitinissa opinnäytteen ohjaaja tai vastuuhenkilö täyttää tarkastuslomakkeen ja toimittaa sen koulutusohjelman suunnittelijalle.

Lue ohjeet Turnitin-järjestelmän käyttöön.

3. Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte

Kypsyysnäyte on sekä alempaan että ylempään perustutkintoon kuuluva suoritus, jolla mitataan perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä äidinkielen hallintaa. Teatterikorkeakoulussa maisterin tutkinnon kypsyysnäyte suoritetaan kirjoittamalla opinnäytteen tiivistelmä.

Koulutusohjelman johtaja tai ohjaava opettaja tarkastaa tiivistelmän. Kypsyysnäyte arvostellaan hyväksytyksi tai hylätyksi ja rekisteröidään opettajan hyväksynnän jälkeen opintorekisteriin. Kypsyysnäyte tulee olla suoritettuna hyväksytysti ennen kuin opinnäyte hyväksytään opetusneuvostossa.

3.1. Kypsyysnäytteen kieli

Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, hän on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon Suomessa ja osoittanut siinä tutkintoasetuksen mukaisen kielitaidon kypsyysnäytteellä, kielitaitoa ei tarvitse osoittaa enää uudestaan. Kypsyysnäyte (opinnäytteen tiivistelmä) arvioidaan tällöin vain aihepiiriin perehtyneisyyden osalta.

Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, mutta hän ei ole osoittanut tutkintoasetuksen mukaista kielitaitoa kypsyysnäytteellä alemmassa korkeakoulututkinnossa (esimerkiksi ulkomailla suoritettu tutkinto), on kielitaito osoitettava kirjoittamalla kypsyysnäyte (tiivistelmä) koulusivistyskielellä. Tällöin tiivistelmä tarkistetaan myös kieliasun osalta. Tämä koskee myös niitä, jotka opiskelevat englanninkielisessä maisteriohjelmassa; mikäli opiskelija kirjoittaa opinnäytteensä englanniksi, hän kirjoittaa tiivistelmän englannin lisäksi myös suomen- tai ruotsin kielellä.

Jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi ja hän opiskelee englanninkielisessä maisteriohjelmassa, kypsyysnäyte (tiivistelmä) kirjoitetaan englanniksi.

4. Opinnäytteen jättäminen tarkastettavaksi

Valmis opinnäyte sekä mahdolliset liitteet, kuten taiteellisen osion tallenne/dokumentointi, näytelmä, esityskäsikirjoitus, tms., jätetään tarkastettavaksi, kun opinnäytteen ohjaaja antaa siihen luvan. Myös alkuperäisyyden tarkastaminen tulee olla tehtynä ennen työn arvioitavaksi jättämistä.

Opinnäyte on jätettävä tarkastettavaksi hyvissä ajoin, jotta tarkastajilla on vähintään 4 viikkoa aikaa opinnäytteen tarkastamiseen ennen sitä opetusneuvoston kokousta, jossa opinnäyte on tarkoitus hyväksyä. Opinnäytteiden jättöpäivät ilmoitetaan vuosittain opiskelijan uniartsissa.

Opiskelija lähettää ohjelmansa suunnittelijalle opinnäytteen kirjallisen/reflektiivisen osan PDF/A-muodossa, sekä muut edellä mainitut liitteet. Taiteellisesta osiosta täytetään lisäksi kirjastoa varten kuvailutietolomake, jossa ilmoitetaan teoksen tiedot ja tekijät.   

Vararehtorin päätöksen mukaisesti opiskelija tallentaa 1.12. 2022 alkaen työnsä julkaisuarkisto Tajuun kirjaston ohjeiden mukaisesti. Opiskelijan on varmistettava, että tietokantaan tallentuu sama versio työstä, kuin mikä on lähetetty tarkastajille.

4.1. Taiteellisen/taidepedagogisen osan tallenne

Kirjallisen osan kanssa opinnäytteestä säilytetään myös taiteellisen/taidepedagogisen osion dokumentaatio tai tallenne sähköisessä muodossa sillä tavalla kuin on mahdollista taiteellisen/taidepedagogisen osion luonteen ja tekijänoikeuksien kannalta. Tallennetta tarvitaan myös opinnäytteen arviointiprosessin varmistamiseksi esimerkiksi silloin, jos tarkastaja ei pääse paikalle esitykseen tai kun esityksen ja lausunnon laatimisen välinen aika on pitkä.

Teatterikorkeakoulun tuotanto-ohjelmaan hyväksytyt pääkaupunkiseudulla toteutuvat opinnäytetuotannot taltioidaan keskitetysti ja näistä tallenteista opiskelija saa kopion itselleen.

Jos opiskelija toteuttaa opinnäytteen itsenäisesti tai Teatterikorkeakoulun tuotanto-ohjelman tai pääkaupunkiseudun ulkopuolella, hänen tulee sopia tallenteeseen liittyvistä luvista ja sen tekemisestä suorituspaikassa. Jos opinnäyte toteutuu ammatillisessa organisaatiossa, opiskelija on velvollinen sopimaan siitä, että hän saa esityksestä tehtävän tallenteen itselleen.

Jos opiskelija tekee opinnäytteensä itsenäisenä tuotantona, hänen tulee huolehtia tallenteen tekemisestä. Tallenteen tekemiseen on mahdollista lainata taiteellisen toiminnan palveluiden kalustoa tai toteuttaa tallenne muutoin ja sopia käytännön toteutuksesta koulutusohjelman suunnittelijan kanssa.

Tallenteeseen liittyvistä tekijänoikeuksista on mahdollista pyytää lisätietoa Taideyliopiston lakipalveluista tai tekijänoikeusasiamieheltä. Tietosuojaan liittyvistä asioista antaa tarvittaessa lisätietoa Taideyliopiston tietosuojavastaava.

5. Opinnäytteen tarkastaminen ja arviointi

5.1. Tarkastajien kelpoisuus

Opinnäytteen arvioi kaksi hyväksytyssä opinnäytesuunnitelmassa mainittua tarkastajaa. Toisen opinnäytteen tarkastajista tulee pääsääntöisesti olla Teatterikorkeakoulun ulkopuolinen ja toisen tarkastajista tulisi olla Teatterikorkeakoulun akateemiseen henkilöstöön kuuluva henkilö. Teatterikorkeakoulussa perustutkintoa suorittava opiskelija ei voi olla opinnäytteen tarkastaja.

Opinnäytteen ohjaaja ei voi olla opinnäytteen tarkastaja lukuun ottamatta tanssinopettajan ja teatteriopettajan opinnäytteitä. Näissä opinnäytteissä ohjaajana toiminut tarkastaja keskittyy lausunnossaan opiskelijan opinnäytteen pedagogisen prosessin arvioimiseen.

Henkilö, joka on opinnäytteen suorittajaan sellaisessa suhteessa kuin hallintolain (434/2003) 28 §:ssä on sanottu, ei saa toimia opinnäytteen tarkastajana.

Hallintolain mukaan henkilö on esteellinen:

1. jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
2. jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
3. jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen;
4. jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5. jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
6. jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai
7. jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Läheisellä tarkoitetaan:

1. virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;
2. virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa;sekä
3. virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.

Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

5.2. Yhteydenpito tarkastajiin

Opiskelija ilmoittaa tarkastajille taiteellisen työn ajankohdat ja -paikan. Muun yhteydenpidon tarkastajiin ja tarkastuksen ohjeistamisen hoitaa ohjelman suunnittelija. Opiskelija lähettää valmiin opinnäytteen ohjelman suunnittelijalle, joka toimittaa opinnäytteen tarkastajille.

5.3. Opinnäytteen arviointi ja tarkastuslausunto

Tarkastajien tehtävänä on arvioida opinnäytteeseen kuuluvat osat kirjallisessa lausunnossaan. Opinnäytteen eri osista ei laadita erillisiä lausuntoja, vaan tarkastajat arvioivat kaikki osat yhdessä ja samassa lausunnossa sekä antavat opinnäytteelle kokonaisuudessaan arvosanaehdotuksen. Tarkastajien tulee käyttää arviointinsa tukena Teatterikorkeakoulun opinnäytteen arviointikriteeristöä.

Tarkastajat voivat keskustella keskenään lausunnon antamisesta. He voivat myös kirjoittaa yhteisen lausunnon. Lausunto kirjoitetaan lähtökohtaisesti opinnäytteen kielellä ja sen laajuus on 2–5 sivua. Lausunto osoitetaan Teatterikorkeakoulun opetusneuvostolle.

Tarkastuslausunto on asiantuntijalausunto, jossa arvioidaan mm. ammatillisia valmiuksia, taiteellista tasoa, oman oppimisen osoittamista, aiheen kiinnostavuutta ja ajankohtaisuutta, kykyä reflektointiin, työn rakenteen selkeyttä ja johdonmukaisuutta sekä oikeakielisyyttä ja lähteiden käyttöä. Arviointi pohjautuu koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa esitettyihin maisterin opinnäytteen osaamistavoitteisiin.

Lausunnossaan tarkastajan tulee selkeästi ilmoittaa, esittääkö hän opinnäytteen hyväksymistä vai hylkäämistä. Opinnäytteen hyväksymistä puoltavassa lausunnossa tarkastajan tulee ilmaista, mitä arvosanaa hän ehdottaa opinnäytteelle ja perustella ehdotuksensa. Tarkastajat voivat neuvotella keskenään arvosanasuosituksesta. Lausunnossaan tarkastaja voi halutessaan kannustaa opiskelijaa taiteelliseen tutkimukseen ja jatko-opintoihin.

Opinnäytteiden arvioinnissa on käytössä arvosanaporrastus kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty, joista arvosanaa kiittäen hyväksytty suositellaan käytettävän rajoitetusti vain silloin, kun on kyse erityisen ansiokkaasta opinnäytteestä. Poikkeuksena tästä on kansainvälinen kaksoistutkinto-ohjelma, jossa on käytössä arviointiasteikko 0–5.

Hyväksyvä lausunto päättyy seuraavasti: Esitän NN:n opinnäytteen hyväksymistä teatteritaiteen / tanssitaiteen / taiteen maisterin tutkintoa varten arvosanalla hyväksytty / kiittäen hyväksytty / numero.

Jos opinnäytetyötä ehdotetaan hylättäväksi, tarkastajan/tarkastajien tulee perustella asia. Tarkastaja ei kuitenkaan tarkastusvaiheessa ehdota opinnäytteen tekijälle korjauksia hyväksyvän lausunnon saamiseksi. Lausunto päättyy tällöin seuraavasti: En esitä NN:n opinnäytteen hyväksymistä teatteritaiteen / tanssitaiteen / taiteen maisterin tutkintoa varten.

Tarkastaja päivää lausunnon, allekirjoittaa sen ja toimittaa lausunnon vastaavalle suunnittelijalle. Lausunnon voi toimittaa ensin skannattuna, mutta se tarvitaan myös alkuperäisenä arkistointia varten. Lausuntojen tulee olla suunnittelijalla viimeistään 14 päivää ennen sitä opetusneuvoston kokousta, jossa työ on tarkoitus arvioida. Tarkastuslausunnot tulevat julkisiksi, kun opinnäyte on hyväksytty opetusneuvostossa.

Koulutusohjelman suunnittelija toimittaa tarkastajilta saapuneet lausunnot opetusneuvoston sihteerille, ja myös tiedoksi opiskelijalle. Jos tarkastaja esittää opinnäytteen hylkäämistä, opiskelija voi 1) antaa opetusneuvostolle oman kirjallisen vastineensa lausunnoista, jolloin opetusneuvosto ottaa vastineen huomioon opiskelijan opinnäytettä käsitellessään; 2) vetää opinnäytetyönsä pois arvosteltavien opinnäytteiden listalta. Tällöin hän tekee opinnäytteeseensä korjauksia ja toimittaa korjatun opinnäytteen uudestaan tarkastettavaksi. Ohjaajan on annettava lupa tarkastuksen uudelleen käynnistämiseen.

5.4. Opinnäytteen käsittely opetusneuvostossa

Opetusneuvosto hyväksyy tai hylkää opinnäytteen tarkastajien lausunnon perusteella. Mikäli neuvosto päättää hylätä tai hyväksyä opinnäytteen tarkastajien esityksistä poikkeavasti, sen on perusteltava päätöksensä. Opinnäyte voidaan kuitenkin arvioida kiittäen hyväksytyksi vain, jos kumpikin tarkastaja esittää sitä.

Opinnäyte voidaan hylätä, jos se ei täytä maisterin opinnäytteelle asetettuja vaatimuksia tai jos sen teossa on käytetty vilpillisiä keinoja. Jos opetusneuvosto hylkää opinnäytteen, opiskelija voi täydentää tai korjata kirjallista osiota tai tutkielmaa tarkastajan esittämien puutteiden osalta tai tehdä kokonaan uuden työn. Opiskelija voi myös koulutusohjelmajohtajan hyväksynnällä täydentää opinnäytesuunnitelmaansa taiteellisen työn osalta siten, että opiskelija tekee edellistä esitystä täydentävän lisätyön tai kokonaan uuden taiteellisen työn.

5.5. Muutoksenhaku

Opinnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti (esim. sähköpostitse) oikaisua Taideyliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyynnön tulee olla perillä määräpäivänä Taideyliopiston kirjaamossa. Oikaisun hakija vastaa oikaisupyynnön toimittamisesta kirjaamoon määräajan puitteissa.

Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisenä (sähköposti) ja opiskelijan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi 3 päivänä sähköpostin lähettämisestä.

Taideyliopiston tutkintolautakunnan osoite:
Taideyliopiston tutkintolautakunta
Kirjaamo
PL 38
00097 Taideyliopisto
kirjaamo@uniarts.fi

Oikaisupyynnössä on mainittava seuraavat asiat:

1. Opiskelijan nimi ja yhteystiedot (osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero)
2. Tieto siitä, milloin opiskelija on saanut päätöksen tiedokseen
3. Päätös (mukana opinnäytteen nimi ja tarkastajat)
4. Mitä muutosta opiskelija hakee päätökseen
5. Oikaisupyynnön perusteet (mukana kopiot sellaisista asiakirjoista, joihin opiskelija
   vetoaa).

6. Opinnäytteen rekisteröinti ja julkisuus

6.1. Opinnäytteen rekisteröinti

Opinnäyte rekisteröidään opintosuoritusrekisteriin sen jälkeen, kun se on hyväksytty opetusneuvoston kokouksessa.

6.2. Opinnäytteen julkisuus ja arkistointi

Opinnäytettään valmistelevan opiskelijan tulee ottaa huomioon, että hyväksytty opinnäyte on julkinen asiakirja. Julkisuus koskee myös opinnäytteen taiteellisten ja taidepedagogisten töiden tallenteita. Opinnäyte tulee julkiseksi, kun se on hyväksytty opetusneuvostossa. Julkisuudella taataan osaltaan opinnäytteiden tasapuolinen arvostelu. Arvosteltavaksi jätettävään opinnäytteeseen ei saa sisällyttää mitään salassa pidettävää tietoa. Mahdolliset salassa pidettäväksi luokiteltavat asiat (esim. terveystiedot, yksityiselämän piiriin liittyvät tiedot) on jätettävä opinnäytteen taustamateriaaleihin, niitä ei sisällytetä itse arvosteltavaan opinnäytteeseen.

Opinnäytteiden kirjallisia osioita tai tutkielmia voi lukea Taju-julkaisuarkistossa opiskelijan valinnan mukaan joko avoimesti verkossa tai suljetulla puolella, jonne pääsee ainoastaan kirjaston koneilta. Kirjasto säilyttää ennen 1.12.2022 hyväksyttyjen opinnäytteiden paperiversioita vuoteen 2025 saakka, mikäli niille ei ole annettu julkaisulupaa verkossa.

Taiteellisten osioiden tallenteita voi katsoa kirjastossa, mutta niitä ei saa tallentaa tai kopioida. Katsottavissa ovat tallenteet niistä taiteellisista osista, jotka ovat toteutettu osana Teatterikorkeakoulun tuotanto-ohjelmaa.

Teatterikorkeakoulun opintopalvelut arkistoi hyväksyttyjen opinnäytteiden kirjalliset osiot sähköisesti ja tuotantotekniset palvelut arkistoi taiteellisen työn tallenteen mikäli se on toteutettu osana TeaKin tuotanto-ohjelmaa.

6.3. Tekijänoikeus

Opiskelijalla on tekijänoikeus omaan opinnäytteeseensä. Lue tekijänoikeudesta intranet-Artsista sekä Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston yhteisen tekijänoikeuspalvelun verkkosivuilta.

Liite: Arviointikriteeristö

Teatteritaiteen, tanssitaiteen ja taiteen maisterin tutkinnon opinnäytteen arviointi

Taiteellinen työ/ taiteellis-pedagogisen työn käytännön osio	Arvosana: Hylätty	Arvosana: Hyväksytty	Arvosana: Kiittäen hyväksytty
Ammatilliset valmiudet ja taiteellinen taso	Taiteellinen/ taiteellispedagoginen työ osoittaa ammatillisten valmiuksien heikkoa hallintaa tai niissä on selkeitä puutteita. Taiteellinen/ taiteellispedagoginen työ on sisällölliseltä ja ilmaisulliselta/pedagogiselta tasoltaan vaatimatonta suhteessa opetusuunnitelman osaamistavoitteisiin. Taiteellis-pedagogisessa työssä opiskelija ei kykene toimimaan työryhmän vetäjänä rakentavasti ja vuorovaikutteisesti.	Taiteellinen/ taiteellispedagoginen työ osoittaa vähintään kohtalaista, tyydyttävää tai hyvää ammatillisten valmiuksien hallintaa. Taiteellinen/ taiteellispedagoginen työ on useimmilta osa-alueiltaan ja tasoltaan vähintään kohtalaista, tyydyttävää tai hyvää suhteessa opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin. Taiteellis-pedagogisessa työssä opiskelija toimii taiteellisen työryhmän vetäjänä tai jäsenenä rakentavasti ja vuorovaikutteisesti.	Taiteellinen/taiteellis-pedagoginen työ osoittaa poikkeuksellisen korkeatasoista ammatillisten valmiuksien hallintaa. Taiteellinen/taiteellis- pedagoginen työ on tasoltaan erittäin korkeatasoista. Taiteellinen/ taiteellispedagoginen työ osoittaa alan konventioiden syvällistä tuntemusta ja/tai haastaa niitä onnistuneesti oivaltavalla ja omaleimaisella tavalla. Taiteellis-pedagogisessa työssä opiskelijalla on kyky löytää henkilökohtaisia ja uusia luovia ratkaisuja prosessien eri osa-alueille. Työryhmän vetäjänä opiskelija luo uudenlaista ajattelua ja uusia käytäntöjä.
Oman oppimisen osoittaminen	Taiteellinen/ taiteellispedagoginen työ osoittaa puutteellista kykyä soveltaa opittua ja puutteellisia ammatillisia valmiuksia. Taiteellis-pedagogisessa työssä opiskelija ei osaa artikuloida, millaisia taiteellisia ja esteettisiä lähestymistapoja ja valintoja hänen työskentelynsä sisältää.	Taiteellinen/ taiteellispedagoginen työ osoittaa kykyä soveltaa ja analysoida opittua suhteessa omaan taiteelliseen työskentelyyn. Työ osoittaa taitoa toimia oman alan ammatillisissa, taiteellisissa ja /tai tutkimuksellisissa tehtävissä. Taiteellis-pedagogisessa työssä opiskelija osaa artikuloida, millaisia koreografisia/teatterillisia ja esteettisiä lähtökohtia, lähestymistapoja sekä valintoja hänen työskentelynsä sisältää.	Taiteellinen/ taiteellis-pedagoginen työ osoittaa taitoa soveltaa opittua itsenäisesti, kriittisesti ja uutta luovalla tavalla oman alan taiteellisten/ pedagogisten kysymysten ratkaisemiseen. Työ osoittaa erinomaista kykyä analysoida, problematisoida ja edelleen kehittää opittua suhteessa omaan taiteelliseen/ taiteellispedagogiseen työskentelyyn ja alan laajempaan toimintakulttuuriin luoden haastavaa, kriittistä ja uudenlaista ajattelua ja taidetta. Taiteellis-pedagogisessa työssä opiskelijan kyky artikuloida koreografisia/ teatterillisia ja esteettisiä lähestymistapoja sekä valintoja luo merkityksellistä taidepedagogiikkaa niin prosessiin osallistuville kuin sitä vastaanottavallekin taholle.

Kirjallinen osio	Arvosana: Hylätty	Arvosana: Hyväksytty	Arvosana: Kiittäen hyväksytty
Oman oppimisen osoittaminen	Valittu aihe ei ole alan kannalta merkityksellinen. Kirjallinen osio on sisällölliseltä ja ilmaisulliselta tasoltaan vaatimatonta. Kirjallinen osio osoittaa puutteita omassa tekijälähtöisessä ajattelussa. Johtopäätöksiä ja analyysia ei ole tehty. Teoreettisen ja/tai kulttuurisen viitekehyksen suhdetta omaan tekijälähtöiseen ajatteluun ei ole osoitettu eikä näitä ole kytketty mielekkäästi toisiinsa. Ammatillisen käsitteistön, terminologian ja konventioiden tuntemus on heikkoa tai sitä ei osoiteta lainkaan.	Aihe liittyy alaan olennaisesti. Kirjallinen osio osoittaa ammatillista ja teoreettista osaamista sekä kykyä soveltaa opittua oman alan kysymysten analysoinnissa. Opinnäyte osoittaa kohtalaista, tyydyttävää tai hyvää kykyä reflektoida, jäsentää ja havainnollistaa käsiteltäviä kysymyksiä sekä tuottaa päätelmiä kirjallisen osion aiheesta.	Valittu aihe on alan kannalta uraauurtava tai erityisen merkityksellinen. Kirjallinen osio osoittaa erinomaista kykyä analysoida, soveltaa, problematisoida ja edelleen kehittää opittua suhteessa alan laajempaan toimintakulttuuriin. Opinnäyte osoittaa erinomaista kykyä reflektoida, jäsentää ja havainnollistaa käsiteltäviä kysymyksiä. Kirjallisessa osiossa konteksti ja tekijän oma ajattelu asettuvat haastavaan, kriittiseen sekä uudenlaista ajattelua tuottavaan suhteeseen. Ne avaavat uusia tekijälähtöisiä näkökulmia ja mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita alan taiteellisten ja ammatillisten erityiskysymysten pohdintaan.
Kieliasu	Opinnäytteen kirjallisen osuuden muodollinen ja tekninen toteutus on keskeisiltä osiltaan puutteellista ja kirjoitus on kieliasultaan heikkoa.	Opinnäytteen kirjallisen osuuden ulkoasu on asianmukainen ja kielellinen ilmaisu on kohtalaista, tyydyttävää tai hyvää.	Opinnäytteen kirjallisen osion muodollinen ja tekninen toteutus on erinomaista ja kielellinen ilmaisu tukee työn sisältöjä.
Rakenne	Kirjoitus on ilmaisullisesti epäselvää sekä rakenteellisesti että tyylillisesti jäsentymätöntä tai sekavaa.	Kirjallinen osio on kirjoitettu kommunikatiivisesti ja kiinnostavasti. Se sisältää tutkivan, reflektoivan otteen. Rakenne on jäsentynyt.	Kirjallinen osio on kommunikatiivisesti, elävästi ja kiinnostavasti kirjoitettu tyylillä, joka lisää ymmärrystä työn aiheen tiimoilta. Kirjoituksen tyyli on erinomainen ja sen sisältämä reflektio on kiitettävää. Työn rakenne ja jäsennys ovat erinomaisia.
Lähteiden käyttö	Lähteiden käyttö ja merkintä on puutteellista.	Lähteitä käytetään oikein ja ne tukevat asiasisältöä.	Lähteitä on käytetty oikein ja ne on merkitty virheettömästi. Tekijä asettaa lähdekirjallisuuden keskusteluun keskenään ja peilaa kirjallisuutta omaan ajatteluunsa.

Tutkielma	Arvosana: Hylätty	Arvosana: Hyväksytty	Arvosana: Kiittäen hyväksytty
Tavoitteet	Tutkielman tavoitteet ovat epäselvät ja aiheen rajaus puutteellinen.	Tutkielman tavoitteet ovat pääosin selkeät ja aihe on hyvin rajattu.	Tutkielman tavoitteet ovat selkeät ja aihe on poikkeuksellisen perustellusti rajattu.
Tutkimusmenetelmät	Tutkimusmenetelmiä ei ole määritelty ja niiden käyttöä ei hallita. Tutkimuksen metodi ja aineisto eivät jäsenny, eikä aiheen tutkimustraditiota ja kirjallisuutta tunneta.	Tutkimusmenetelmät on määritelty ja niiden käyttö on pääosin hallittua. Tutkimuksen metodi ja aineisto on jäsennelty. Aiheen tutkimustraditio ja kirjallisuus tunnetaan riittävästi ja siihen liittyvää teoriaa hyödynnetään kriittisesti. Käytetyt lähteet ovat asianmukaisia ja ajankohtaisia. Tutkielma on hyvin jäsennelty. Se sisältää perusteltuja johtopäätelmiä ja analyysia. Tutkielma on kirjoitettu kommunikatiivisesti ja kiinnostavasti.	Tutkimusmenetelmät on määritelty erinomaisesti aiheen kannalta ja niiden käyttö on hallittua, oivaltavaa ja uutta luovaa. Tutkimuksen metodi ja aineisto on erinomaisesti jäsennelty. Aiheen tutkimustraditio ja kirjallisuus tunnetaan syvällisesti ja siihen liittyvää teoriaa hyödynnetään kriittisesti. Käytetyt lähteet ovat asianmukaisia ja erityisen ajankohtaisia. Tutkielma on erinomaisesti jäsennelty ja tekijän oma ajattelu asettuu haastavaan, kriittiseen sekä uudenlaista ajattelua tuottavaan suhteeseen aiheeseen tai materiaaliin nähden.
Kieliasu, rakenne, teoria ja lähteiden käyttö	Aiheeseen liittyvää teoriaa ei hyödynnetä kriittisesti. Käytetyt lähteet ovat riittämättömiä tai vanhentuneita. Tutkielma ei ole jäsennelty. Johtopäätelmiä ja analyysia ei ole tehty. Tutkielma on ilmaisullisesti epäselvä sekä rakenteellisesti että tyylillisesti jäsentymätön. Tutkielman kieliasu on heikkoa.	Aiheeseen liittyvää teoriaa hyödynnetään kriittisesti. Käytetyt lähteet ovat asianmukaisia ja ajankohtaisia. Tutkielma on hyvin jäsennelty ja sisältää perusteltuja johtopäätelmiä ja analyysia. Tutkielma on kirjoitettu kommunikatiivisesti ja kiinnostavasti. Tutkielman kieliasu on kohtalaista, tyydyttävää tai hyvää.	Aiheeseen liittyvää teoriaa hyödynnetään kriittisesti, käsittely tuo esiin uudenlaista ajattelua/tietoa/teoriaa. Käytetyt lähteet ovat asianmukaisia ja ajankohtaisia. Tutkielma on erinomaisesti jäsennelty ja sisältää oivaltavaa analyysia sekä perusteltuja johtopäätelmiä. Tutkielma on kirjoitettu kommunikatiivisesti, elävästi ja kiinnostavasti.