Teatteritaiteen, tanssitaiteen ja taiteen kandidaatin opinnäyteohje
Näin suoritat kandidaatin opinnäytteen.
1. Kandidaatin tutkinnon opinnäyte
Teatteritaiteen, tanssitaiteen ja taiteen kandidaatin tutkintoon sisältyy 6 opintopisteen laajuinen opinnäyte.
Opinnäytteessä tarkastelet kriittisesti oppimistasi, ajatteluasi ja taiteellista toimintaasi taiteenalasi viitekehyksessä. Katso opinnäytteen osaamistavoitteet koulutusohjelmasi opinto-oppaasta.
1.1 Portfolioseminaari/ opinnäyteseminaari, opinnäytteen sisältö ja kieli
Opinnäytteen valmistamiseen kuuluu portfolio- tai opinnäyteseminaari tai muu vastaava opintojakso. Tarkemmat tiedot seminaareista ovat koulutusohjelmasi opinto-oppaassa.
Koulutusohjelmat ohjeistavat opinnäytteen sisällöstä sekä muotoseikoista.
Opinnäytettä laatiessasi sinun tulee huomioida hyvä eettinen käytäntö ja Taideyliopiston ohjeistukset.
Lue Taideyliopiston koulutusta ja opiskelua koskevat eettiset ohjeet ja menettelyohjeet vilppi- ja kurinpitotapausten käsittelyyn.
Kandidaatin tutkinnon opinnäyte tehdään pääsääntöisesti tutkintokielellä. Sinulla on kuitenkin oikeus tehdä opinnäyte omalla äidinkielelläsi (suomi tai ruotsi) tutkintokielestäsi riippumatta. Koulutusohjelmajohtaja päättää muun kuin suomen tai ruotsin käyttämisestä opinnäytteen kielenä.
1.2 Opinnäytteen vanheneminen
Taideyliopiston koulutussääntöä täydentävän Teatterikorkeakoulun ohjeen mukaan opintosuoritus vanhenee kymmenessä vuodessa.
1.3 Lähteiden käyttö
Tekstissä käytetään viitteitä silloin, kun viitataan jonkun muun henkilön esittämiin ajatuksiin. Lähteistä ja kirjallisuudesta liitetään luettelo työn loppuun. Esimerkkejä lähdeviitteiden merkintätavoista on ohjeen lopussa.
2. Opinnäytteen ohjaaminen
Opinnäytettä ohjaavat koulutusohjelman osoittamat henkilöt. Ohjauksen tarkoituksena on auttaa sinua etenemään opinnäytteen tekemisessä.
3. Opinnäytteen jättäminen tarkistettavaksi
3.1 Opinnäytteen palautus
Palauta opinnäyte koulutusohjelman suunnittelijalle PDF-tiedostona. Koulutusohjelmat ohjeistavat tarkemmin palautusaikataulujen suhteen.
Esittelet opinnäytteesi koulutusohjelman järjestämässä tilaisuudessa, jossa on varattu aikaa myös keskustelulle ja palautteelle.
3.2 Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastaminen (voimaan Teatterikorkeakoulussa 1.8.2024 alkaen)
Taideyliopiston eettisten ohjeiden mukaisesti kaikille Taideyliopistossa valmistuville kirjallisille opinnäytteille tehdään ennen töiden hyväksymistä alkuperäisyyden tarkastus Turnitin plagiaatintunnistusjärjestelmää käyttäen. Tarkastus tehdään opinnäytteen kirjallisen osan lopulliseen versioon.
Viet itse opinnäytteeseesi sähköiseen alkuperäisyydentarkastusjärjestelmään PDF-tiedostona ja lähetät saman version koulutusohjelman suunnittelijalle, kun palautat opinnäytteen. Lue ohjeet miten tarkistat opinnäytteen alkuperäisyyden Moodlessa.
Alkuperäisyyden tarkastuksesta ja tulosten tulkinnasta vastaa opinnäytteen akateeminen ohjaaja tai muu koulutusohjelman nimeämä vastuuhenkilö, joka on työsuhteessa Taideyliopistoon. Tarkastettuaan työn Turnitinissa opinnäytteen ohjaaja tai vastuuhenkilö täyttää tarkastuslomakkeen ja toimittaa sen koulutusohjelman suunnittelijalle.
4. Opinnäytteen tarkastaminen ja arvostelu
4.1 Opinnäytteen arvosteleminen
Koulutusohjelman professori arvioi opinnäytteesi. Arviointi pohjautuu opetussuunnitelmissa esitettyihin kandidaatin opinnäytteen osaamistavoitteisiin.
Opinnäyte arvioidaan arvosanalla hyväksytty tai hylätty.
4.2 Muutoksenhaku
Voit pyytää oikaisua opinnäytteen arvosteluun suullisesti tai kirjallisesti opinnäytteen arvostelleelta professorilta. Sinulla on 14 päivää aikaa tehdä oikaisupyyntö siitä ajankohdasta, kun sinulla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset tietoosi.
Mikäli olet tyytymätön oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, voit pyytää siihen kirjallisesti (esimerkiksi sähköpostitse) oikaisua Taideyliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opiskelijan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi 3.päivänä sähköpostin lähettämisestä tai 7.päivänä kirjepostin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Lisätietoa oikaisupyynnöistä saat akatemian opintopäälliköltä.
5. Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte
Kypsyysnäyte on kandidaatin tutkintoon kuuluva kirjallinen suoritus eli essee, jolla osoitat perehtyneisyytesi opinnäytteesi alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Sinun tulee suorittaa kypsyysnäyte ennen opinnäytteen hyväksymistä.
5.1 Kypsyysnäytteen suorittaminen
Kypsyysnäytteen suoritat koulutusohjelman järjestämänä kirjallisena tenttitilaisuutena.
Opinnäytteen ohjaaja tai koulutusohjelman professori laatii kypsyysnäytteen kysymyksen tai kysymykset, joihin vastaat ilman opinnäytettä tai muuta aiheeseen liittyvää materiaalia.
Vastausaikaa on neljä tuntia. Mikäli sinulla on lääkärintodistuksella todettu kirjoittamiseen tai muuhun oppimisen liittyvä vaikeus, vastausaikaa voidaan pidentää ja/tai sinulle voidaan järjestää tarvittavaa ohjausta.
Kypsyysnäytteen kysymyksen tai kysymysten laatija tarkastaa kypsyysnäytteen sisällön ja sen, että kypsyysnäyte osoittaa suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa. Kypsyysnäyte arvostellaan hyväksytyksi tai hylätyksi.
Kypsyysnäyte tarkastetaan sekä asiasisällön että kielen osalta, mikäli koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi. Ensisijaisesti sisällöntarkastajat tarkastavat myös kieliasun, mutta voivat tarvittaessa konsultoida kielen ja viestinnän opettajia.
Kypsyysnäyte säilytetään koulutusohjelmassa kuusi kuukautta.
5.2 Opinnäytteen ja kypsyysnäytteen kieli
Kirjoitat kypsyysnäytteen koulusivistyskielelläsi (Suomessa hankittu koulusivistys), suomeksi tai ruotsiksi. Tutkintotodistukseesi merkitään koulusivistyskielesi sekä se, millä kielellä olet kirjoittanut kypsyysnäytteen. Koulusivistys ja kypsyysnäyte tuottavat yhdessä tämän kielen erinomaisen taidon.
Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi ja olet suorittanut kypsyysnäytteen samalla kielellä, sinun katsotaan osoittaneen sellaista kielitaitoa, jota vaaditaan valtion virkamiehiltä (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003).
Jos koulusivistyskielesi on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, koulutusohjelman johtaja tekee päätöksen opinnäytteen ja kypsyysnäytteen kielestä. Opinnäytteen ja kypsyysnäytteen kieleksi suositellaan tällöin englantia, mutta muukin kieli voi tulla kyseeseen. Tutkintotodistuksellasi et voi tällöin osoittaa erinomaista kielitaitoa, vaan sinun tulee tarvittaessa hankkia todistus erinomaisesta suomen tai ruotsin kielen taidosta muulla tavalla.
Lue miten koulusivistyskieli vaikuttaa kandidaatin opintoihin.
6. Opinnäytteen rekisteröinti ja julkisuus
Opinnäyte viedään opintosuoritusrekisteriin sen jälkeen, kun se on kokonaisuudessaan hyväksytty.
6.1 Opinnäytteen arkistointi ja julkisuus
Kandidaatin opinnäyte on julkinen asiakirja ja sitä säilytetään koulutusohjelmassa viiden vuoden ajan. Älä sisällytä opinnäytteeseen salassa pidettävää tietoa (esim. terveystiedot ja yksityiselämän piiriin liittyvät tiedot).
6.2 Tekijänoikeus
Tietoja tekijänoikeudesta saa intranet-Artsista sekä Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelujen sivuilta.
Lähdeviitteiden käyttö
Lähdeviitteet tekstissä
Lähdeviitteessä on kaarisulkeissa tekijän sukunimi ja tekstin julkaisuvuosi. Lisäksi mainitaan myös sivunumero silloin, kun on tarpeen viitata tarkasti tiettyyn tekstin kohtaan, kuten määritelmään, kaavioon, taulukkoon tai väitteisiin: (Hakala 1999, 176–177).
Jos tekijöitä on kaksi, molempien nimet mainitaan: (Tarkoma & Kolari 1995, 140). Jos tekijöitä on kolme tai useampia, mainitaan kaikkien nimet ensimmäisen kerran heidän teokseensa viitattaessa: (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1998, 330). Myöhemmin samasata teoksesta käytetään lyhyempää merkintätapaa: (Hirsjärvi ym. 1998, 330) TAI (Hirsjärvi et. al 1998, 330).
Samassa viitteessä voidaan viitata yhtäaikaa useaan lähteeseen. Tällöin eri lähteet erotellaan toisistaan puolipisteillä. Järjestys voidaan rakentaa merkittävyyden, aakkosten tai julkaisuvuoden mukaan. Esim. (Anttila 2001; Kyrö 2004; Nurmi 2003).
Lainauksen laajuus osoitetaan pisteen paikalla. Kun viite koskee yhtä virkettä, piste tulee kaarisulkeen jälkeen: ”Samalla hetkellä, kun – – löydät pätevältä vaikuttavan lähdeteoksen, toimintasi muuttuu eräänlaiseksi tutkivaksi lukemiseksi” (Hakala 1999, 107).
Kun viite käsittää useampia edeltäviä virkkeitä, piste tulee kaarisulkeen edelle eli viite saa oman pisteen: ”Samalla hetkellä, kun – – löydät pätevältä vaikuttavan lähdeteoksen, toimintasi muuttuu eräänlaiseksi tutkivaksi lukemiseksi. Tämän lukemisen tulisi alusta lähtien tähdätä syvempään analyysiin – –.” (Hakala 1999, 107.)
Lähdeluettelo
Liitä lähdeluettelo kirjoituksen loppuun. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Lähteistä ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja julkaisupaikka. Lehdistä ja artikkelikokoelmista ilmoitetaan myös sivunumerot. Lähdeluettelossa mainitaan vain ne dokumentit, joihin on viitattu tekstissä.
2.1 Monografia eli yhtenäinen teos
Sukunimi, Etunimi Vuosiluku: Teoksen nimi. Alaotsikko. Kustantaja, Julkaisupaikka.
Esim. Kyrö, Paula 2004: Tutkimusprosessi valintojen polkuna. Tampereen yliopisto, ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus, Saarijärvi.
Jos samalta tekijältä on lähteissä useampi teos, merkitään teokset lähdeluetteloon painovuoden mukaisessa järjestyksessä, vanhimmasta alkaen.
Jos samalta tekijältä on samalta vuodelta useita teoksia, käytetään niiden erotteluun lisämerkintää a, b, c jne.. Lisämerkintä laitetaan painovuoden perään ilman välilyöntiä.
2.2 Toimitettu teos tai useampi toimittaja
Sukunimi, Etunimi; Sukunimi, Etunimi; Sukunimi, Etunimi (toim.) Vuosiluku: Teoksen nimi. Kustantaja, julkaisupaikka. Esim. Kamppinen, Matti; Kuusi, Osmo; Söderlund, Sari (toim.) 2002: Tulevaisuuden tutkimus. Perusteet ja sovellutus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 896, Kirjakas/Tallinna.
Mikäli toimittajia on enemmän kuin kolme, viitettä voi lyhentää niin, että toimittajista mainitaan vain ensimmäinen ja lisätään lyhenne ym. tai et al.
Artikkeli lehdessä
Sukunimi, Etunimi Vuosiluku: Artikkelin nimi, Lehden nimi, lehden numero, sivunumerot.
Esim. Linturi, Hannu 1998. Tietoa läskillä vai ilman. Murros ja oppimisympäristö. Aikuiskasvatus 1, 30-48.
Artikkeli toimitetussa teoksessa
Sukunimi, Etunimi Vuosiluku: Artikkelin nimi. Teoksessa teoksen toimittajan Sukunimi, Etunimi (toim.) teosnimi. Kustantaja, julkaisupaikka, sivunumerot.
Esim. Linturi, Hannu 2002: Oppimisen kulttuurievoluutio verkossa. Teoksessa Kamppinen Matti (toim.) Tulevaisuuden tutkimus. Perusteet ja sovellutus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 896, Kirjakas/Tallinna, 665- 789.
Painamaton gradu tai lisensiaattitutkimus
Sukunimi, Etunimi Vuosiluku: Työn nimi. Pro gradu/Gradu jne. Laitos, jolle työ on tehty. Yliopisto: Kaupunki.
Ala-Härkönen, Outi 2004: Henkilökohtaiset kotisivut viestinnän välineenä – itseilmaisua, yhteisöllisyyttä ja tiedontuottamista. Pro- gradu-tutkielma. Tiedotusopin laitos. Tampereen yliopisto: Tampere.
Elektroniset lähteet
Sukunimi, Etunimi Vuosiluku. Sivun nimi. (Luettu pp.kk.vuosi.) Saatavilla www-muodossa kopio osoite tähän. Katso malli tämän ohjeen lähdeluettelosta.
Lähteet:
Linturi, Jenni s.a. Lähteiden käyttöopas. Metodix. (Luettu 4.3.2010.)
Seilonen, Marja, Kiviaho, Mirva, Pesonen, Mirja & Hohtari-Slant, Hanna, 2008. Opinnäytetöiden kirjoitusohjeet. Kuopion yliopiston kielikeskus. (Luettu 4.3.2010.)
Tella, Seppo 1996 / 2001. Luettavuuden ja luotettavuuden lähteillä. Opas lähteiden merkintään. 3. tarkistettu painos. Studia pedagogica 5. Helsinki. Helsingin yliopisto. (Luettu 4.3.2010.)