Koulusivistyskielen vaikutus kandidaatin opintoihin
Koulusivistyskieliä ovat suomi ja ruotsi. Koulusivistyskieli vaikuttaa tutkintoon kuuluviin toisen kotimaisen kielen ja teksti- ja vuorovaikutustaitojen opintoihin, kypsyysnäytteen kieleen ja tutkintotodistukseen kirjattavaan kielilausekkeeseen.
Mikä on koulusivistyskieleni?
Lyhyesti sanottuna koulusivistyskieli on se kieli (suomi tai ruotsi), jolla olet suorittanut suomalaisessa peruskoulussa tai lukiossa äidinkielen opinnot. Koulusivistyskielet on määritelty Suomen perusopetuslaissa (628/1998) ja lukiolaissa (629/1998).
Koulusivistyskieli pysyy samana läpi opintojesi ja suoritat sen kielen mukaisesti kieli- ja viestintäopinnot sekä kypsyysnäytteen.
Koulusivistyskielesi on suomi, kun olet
- suorittanut hyväksytysti suomalaisen peruskoulun ja/tai lukion äidinkielen oppimäärän suomeksi
- Jos olet suorittanut lukion äidinkielen oppimäärän eri kielellä kuin peruskoulun äidinkielen, voit valita, kumpaa käytät koulusivistyskielenäsi Taideyliopistossa.
- suorittanut ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen suomen kielessä hyväksytysti tai
- saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur (M) suomi toisena kielenä -kokeessa (S2).
Koulusivistyskielesi on ruotsi, kun olet
- suorittanut hyväksytysti suomalaisen peruskoulun ja/tai lukion äidinkielen oppimäärän ruotsiksi
- Jos olet suorittanut lukion äidinkielen oppimäärän eri kielellä kuin peruskoulun äidinkielen, voit valita, kumpaa käytät koulusivistyskielenäsi Taideyliopistossa.
- suorittanut ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen ruotsin kielessä hyväksytysti tai
- saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur (M) ruotsi toisena kielenä -kokeessa (R2).
Koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi, kun
- sinulla ei ole Suomen perusopetus- eikä lukiolain mukaan suoritetun peruskoulun eikä lukion päättötodistusta
- olet käynyt peruskoulun ja/tai lukion Suomessa ja olet opiskellut suomea tai ruotsia toisena kielenä (S2 tai R2). Ylioppilastutkinnossa olet saanut suomesta tai ruotsista toisena kielenä alemman arvosanan kuin magna cum laude approbatur (M).
Koulusivistyskieleen eivät vaikuta
- ammatillinen perustutkinto eivätkä siihen liittyvät kieliopinnot, vaan koulusivistyskieli määräytyy peruskoulun ja/tai lukion perusteella
- ulkomailla suoritetut toisen asteen opinnot
- IB-, EB- tai DIA-tutkinto (tässä tapauksessa koulusivistyskieli määräytyy peruskoulun perusteella, ei esimerkiksi IB-tutkinnon kielen perusteella)
- Taideyliopistossa tutkinnon kielen vaihtaminen kesken opintojen (esimerkiksi englanninkielisestä koulutusohjelmasta suomenkieliseen).
Miten koulusivistyskieli vaikuttaa kandidaatin tutkinnon opintoihin?
Yliopistossa suoritettavissa tutkinnoissa opiskelijan tulee osoittaa koulusivistyskielen ja toisen kotimaisen kielen taito sekä vieraan kielen taito.
Koulusivistyskieli vaikuttaa siihen, millaiset toisen kotimaisen kielen opinnot sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen opinnot kuuluvat tutkintoosi. Koulusivistyskieli määrää myös sen, millä kielellä tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte kirjoitetaan.
Kun koulusivistyskieli on suomi
- toisen kotimaisen kielen opinnot suoritetaan ruotsin kielessä
- teksti- ja vuorovaikutustaitojen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti suomeksi
- kypsyysnäytteen kieli on suomi riippumatta koulutusohjelman opetuskielestä.
Kun koulusivistyskieli on ruotsi
- toisen kotimaisen kielen opinnot suoritetaan suomen kielessä
- teksti- ja vuorovaikutustaitojen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti ruotsiksi
- kypsyysnäytteen kieli on ruotsi riippumatta koulutusohjelman opetuskielestä.
Kun koulusivistyskieli on joku muu
- toista kotimaista kieltä vastaava opintosuoritus tehdään suomi vieraana kielenä -opintoina (Suomi 1–4)
- teksti- ja vuorovaikutustaitojen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti englanniksi
- kypsyysnäytteen kieli on suomenkielisissä koulutusohjelmissa suomi, englanninkielisissä koulutusohjelmissa englanti ja ruotsinkielisissä koulutusohjelmissa ruotsi.
Muunkielisten opiskelijoiden kypsyysnäytteen kieliasua ei tarkasteta eikä tutkintotodistukseen kirjata kielilauseketta.