Koulusivistyskielen vaikutus kandidaatin opintoihin
Koulusivistyskieliä ovat suomi ja ruotsi. Koulusivistyskieli vaikuttaa tutkintoon kuuluviin toisen kotimaisen kielen ja teksti- ja vuorovaikutustaitojen opintoihin, kypsyysnäytteen kieleen ja tutkintotodistukseen kirjattavaan kielilausekkeeseen.
Mikä on koulusivistyskieleni?
Lyhyesti sanottuna koulusivistyskieli on se kieli (suomi tai ruotsi), jolla olet suorittanut suomalaisessa peruskoulussa tai lukiossa äidinkielen opinnot hyväksytysti. Koulusivistyskielet on määritelty Suomen perusopetuslaissa (628/1998) ja lukiolaissa (629/1998).
Jos olet suorittanut lukion äidinkielen oppimäärän eri kielellä kuin peruskoulun äidinkielen, voit valita, kumpaa käytät koulusivistyskielenäsi Taideyliopistossa. Jos olet suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin peruskoulun tai lukion äidinkielen oppimäärät, koulusivistyskielenäsi voidaan pitää myös sitä kieltä, jolla olet suorittanut äidinkielen ylioppilaskokeen hyväksytysti tai saanut vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeesta (S2 tai R2).
Koulusivistyskieli pysyy samana läpi opintojesi ja suoritat sen kielen mukaisesti kieli- ja viestintäopinnot sekä kypsyysnäytteen.
Koulusivistyskielesi on suomi, kun olet
- suorittanut hyväksytysti suomalaisen peruskoulun ja/tai lukion äidinkielen oppimäärän suomeksi
- suorittanut ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen suomen kielessä hyväksytysti tai
- saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä -kokeessa.
Koulusivistyskielesi on ruotsi, kun olet
- suorittanut hyväksytysti suomalaisen peruskoulun ja/tai lukion äidinkielen oppimäärän ruotsiksi
- suorittanut ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen ruotsin kielessä hyväksytysti tai
- saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur ruotsi toisena kielenä -kokeessa.
Koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi, kun
- sinulla ei ole Suomen perusopetus- eikä lukiolain mukaan suoritetun peruskoulun eikä lukion päättötodistusta
- et ole opiskellut suomalaisessa peruskoulussa tai lukiossa suomea tai ruotsia äidinkielenä.
Koulusivistyskieleen eivät vaikuta
- ammatillinen perustutkinto eivätkä siihen liittyvät kieliopinnot, vaan koulusivistyskieli määräytyy peruskoulun ja/tai lukion perusteella
- ulkomailla suoritetut toisen asteen opinnot
- IB-lukiossa, EB-lukiossa tai Saksalaisessa koulussa suoritetut suomen tai ruotsin äidinkielen opinnot
- Taideyliopistossa tutkinnon kielen vaihtaminen kesken opintojen (esim. englanninkielisestä koulutusohjelmasta suomenkieliseen).
Miten koulusivistyskieli vaikuttaa kandidaatin tutkinnon opintoihin?
Koulusivistyskieli vaikuttaa siihen, millaiset toisen kotimaisen kielen opinnot sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen opinnot kuuluvat tutkintoosi sekä siihen, millä kielellä tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte kirjoitetaan.
Kun koulusivistyskieli on suomi
- toisen kotimaisen kielen opinnot suoritetaan ruotsin kielessä
- teksti- ja vuorovaikutustaitojen opinnot suoritetaan suomeksi
- kypsyysnäytteen kieli on suomi riippumatta koulutusohjelman opetuskielestä.
Kun koulusivistyskieli on ruotsi
- toisen kotimaisen kielen opinnot suoritetaan suomen kielessä
- teksti- ja vuorovaikutustaitojen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti ruotsiksi
- kypsyysnäytteen kieli on ruotsi riippumatta koulutusohjelman opetuskielestä.
Kun koulusivistyskieli on joku muu
- toista kotimaista kieltä vastaava opintosuoritus tehdään suomi vieraana kielenä -opintoina (Suomi 1–4)
- teksti- ja vuorovaikutustaitojen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti englanniksi
- kypsyysnäytteen kieli on suomenkielisissä koulutusohjelmissa suomi, englanninkielisissä koulutusohjelmissa englanti ja ruotsinkielisissä koulutusohjelmissa ruotsi.
Muunkielisten opiskelijoiden kypsyysnäytteen kieliasua ei tarkasteta eikä tutkintotodistukseen kirjata kielilauseketta.