Hae

Musiikkiteknologian maisteriopinnäytteen ohje

|

Ohjeen tarkoitus

Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on olla avuksi Taideyliopiston musiikkiteknologian koulutusohjelman maisteriopinnäytteen suunnittelussa, organisoinnissa ja toteuttamisessa. Ohje pyrkii kannustamaan opiskelijaa sitoutumaan korkeimpaan akateemiseen laatuun opinnäytteen kaikilla osa-alueilla ja edistämään huolellista tieteellistä työtä.

Asiakirjan on luonut Alejandro Olarte 15.2.2024.
Asiakirjaa on viimeksi päivittänyt Alejandro Olarte 3.10.2024.

Sisältö, tavoitteet, suoritusaika ja opintopisteet

Osien painotus

Musiikkiteknologian maisteriohjelman laajuus on 150 opintopistettä, ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kaksi ja puoli vuotta [40–43§, Yliopistolaki 558/2009. LINKKI]. Tässä 150 opintopisteen kokonaisuudessa maisterin tutkinnon opinnäytteen laajuus on yhteensä 40 opintopistettä, ja tämä ohje käsittelee sen laatimista. Muut tutkinnon suorittamiseen tarvittavat opinnot ja kurssit ja niiden sisältökuvaukset, vaatimukset ja opintopistemäärät löytyvät opinto-oppaasta, ja opiskelija voi keskustella niistä tarkemmin opintojen koordinaattorin ja vastuuopettajien kanssa. (LINKKI)

Maisteriopinnäytteen avulla opiskelija osoittaa asiantuntemuksensa ja taitonsa musiikkiteknologian alalla toteuttamalla luovan projektin ja esittelemällä työnsä tulokset, teemat ja päätelmät ja käsittelemällä niitä laajemmassa akateemisessa kontekstissa sekä suullisesti että kirjallisesti. Maisterin tutkinnon opinnäyte koostuu kolmesta keskeisestä osasta:

Näiden kolmen osatekijän kehittämistä, suunnittelua, toteutusta, dokumentointia, raportointia ja arviointia tarkastellaan yhtenäisenä kokonaisuutena, joka arvioidaan hyväksytty/hylätty-arviointiasteikolla (katso jäljempänä kohta arviointikriteereistä). Arviointiprosessissa osat painotetaan seuraavasti: taidollinen osa 50 %, kirjallinen osa 30 % ja suullinen esitelmä 20 %.

Jos opiskelija hakee vaihtoehtoista valmistumispolkua (katso jäljempänä kohta ”Vaihtoehtoiset valmistumispolut yksilölliset tarpeet huomioon ottaen”) ja sopii asiasta ohjaajan ja koulutusohjelman johtajan kanssa, osien painotusta voidaan mukauttaa opiskelijan tarpeiden mukaisesti.

Musiikkiteknologia-aiheinen projekti – taidollinen osa

Maisterin tutkinnon opinnäytetyön ydin on taidollinen osa eli opiskelijan toteuttama käytännön tason projekti, joka ilmentää hänen osaamistaan alalla. Projekti voidaan toteuttaa monin eri tavoin, ja seuraavassa esitetään ei-tyhjentävä esimerkkilistaus mahdollisista esitysmuodoista: studiotuotanto nauhalle (albumitallenteet, elokuvien tai pelien ääniraidat); elektroakustinen-akusmaattinen, generatiivinen tai live-elektroninen sävellys; julkinen esitys (ääni-installaatiot, konsertit ja taidenäyttelyt); musiikillisiin tarkoituksiin suunniteltujen ohjelmistojen ja laitteistojen teknologisista kehitysaskelista kertova innovatiivinen esitelmä. Lisäksi projekti voi pitää sisällään taiteellisten kokeilujen kokonaisuuden, joka on koottu portfolioksi verkko- tai fyysisenä julkaisuna. Edellä mainittu esimerkkilistaus ei ole tyhjentävä vaan suuntaa antava, eli omalle ideoinnille on runsaasti tilaa. Mikäli projekti edellyttää vaihtoehtoista esitysmuotoa, opiskelijan on keskusteltava asiasta ohjaajan ja koulutusohjelman johtajan kanssa ja saatava sille heiltä hyväksyntä.

Projektissa on käsiteltävä eksplisiittisesti musiikkiteknologian ajankohtaisia kysymyksiä. Musiikkiteknologialle tyypillisen monialaisuuden ansiosta opiskelijalla on huomattavat mahdollisuudet haastaa ja laajentaa työssään sekä esteettisiä että käsitteellisiä rajoja. Näin ollen projektin sisältö tulisi heijastaa tätä innovaatioiden ja uusien ideoiden kartoittamisen potentiaalia monitieteisessä hengessä. Taidollisen osan laajuus tulisi olla kunnianhimoinen mutta toteuttamiskelpoinen, jotta se säilyy hallittavissa asetetussa aikataulussa. Vaikka on odotettavissa, että projekti elää maisteriopintojen aikana, opiskelijan tulisi määritellä työlleen selkeä lähtökohta jo ohjelman alussa. Kaikille merkittäville projektin sisältöön, tavoitteisiin tai suuntaan liittyville muutoksille on saatava erillinen hyväksyntä ja niiden tueksi on esitettävä selkeä perustelu ja realistinen aikataulu.

Projekti tulee dokumentoida kattavasti sen tuotantovaiheessa, jotta opiskelijalla on tukimateriaalia reflektiivistä prosessia varten, ja esitysmuodosta riippumatta sen lopputuotoksena tulee olla saavutettava audio- tai audiovisuaalinen materiaali. Taidollisen osan dokumentaatio, joka sisältää ainakin tekstissä viitatut mediasisällöt, julkaistaan Research Catalogue -julkaisualustalla [MS3] kirjallisen osan ohella.

Kirjallinen osa

Kirjallinen osa on noin 50-sivuinen englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi kirjoitettu akateeminen teksti, joka julkaistaan Taideyliopiston julkaisuarkistossa (Taju – LINKKI).

Vaikka kirjallisen työn muoto ja rakenne vaihtelevat kunkin projektin mukaan, opiskelijan tulee tekstissään asettaa taidollinen osa kontekstiinsa ja ilmaista, mikä hänen visionsa sille on. Kontekstualisointi tarkoittaa sitä, että opiskelija sijoittaa työnsä eli opinnäytteensä taidollisen osan olemassa olevan tiedon ja käytännön muodostamaan laajempaan kehykseen ja selittää sen suhteen aiempiin tutkimuksiin, teorioihin ja taiteellisiin suuntauksiin. Tämä voi sisältää:

  • Kirjallisuuskatsauksen, joka tarjoaa kriittisiä näkökulmia projektin kannalta relevantteihin viimeisempiin alan suuntauksiin.
  • Teoreettisen taustoituksen, jossa tunnistetaan ja analysoidaan työn teoreettista perustaa ja sen vaikutusta käytäntöön.
  • Historiallisen tai sosiologisen argumentin, joka esittelee työn taiteellista tai käsitteellistä taustaa ja tunnistaa muiden taiteilijoiden, ajattelijoiden tai alan toimijoiden antamia ja projektia muokanneita vaikutteita ja virikkeitä.

Kirjallisessa osassa tulisi korostaa erityisesti opiskelijan henkilökohtaista panosta ja näkökulmaa. Tämä voidaan saavuttaa seuraavin keinoin:

Kirjallisen osan toimittamisen ja arvioinnin aikataulu riippuu projektista, ja se voidaan aikatauluttaa tarpeen mukaan joko ennen taidollisen osan valmistumista, välittömästi sen jälkeen tai enintään kolme kuukautta sen jälkeen. Tämän tulisi tapahtua tavoitteellisen tutkinnon suorittamisajan puitteissa.

Opiskelija saa apua kirjallisen osan tekemiseen ohjaajaltaan, ja tämän lisäksi yliopisto tukee tieteellistä kirjoittamista järjestämällä viestintä- ja tiedonhakukursseja, joihin sisältyy verkkomateriaaleja. On kuitenkin muistettava, että maisteritason kirjallista osaa varten ei ole saatavilla ammattilaisen tarjoamia virallisia käännös- tai oikolukupalveluja.

Suullinen esitelmä

Suullisessa esitelmässä opiskelijan tulee osoittaa kykynsä viestiä sujuvasti työstään ja asiantuntemuksestaan ammattimaisella ja tieteellisellä tavalla.

Opiskelija pääsee esittelemään työnsä laatua, ansioita ja merkitystä ja samalla jakamaan ajatuksia opinnäytteen tarkastajien kanssa kysymysten ja kommenttien kautta.[MS4] 

Esitelmä voidaan järjestää yleisön kanssa tai ilman, riippuen mitä opiskelija sopii asiasta ohjaajan kanssa. Kirjallisen osan aikataulun tapaan myös suullisen esitelmän tarkka ajoitus määritetään projektikohtaisesti sopimalla asiasta ohjaajan kanssa. Oletusarvo on kuitenkin, että suullinen esitelmä järjestetään kirjallisen osan palauttamisen jälkeen.

Aikataulu

Alkuvalmistelut ja projektiehdotus maisteriopinnäytettä varten

Maisterin tutkintoon on kaksi mahdollista polkua: jatkamalla opintoihin heti kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen tai hakemalla suoraan maisteriohjelmaan, joka ottaa opiskelijoita sisään kahden vuoden välein. Jälkimmäistä polkua etenevien hakijoiden on toimitettava projektiehdotus osana opiskelijavalintaprosessia. Kandiopinnoista maisteritasolle eteneville opiskelijoille järjestetään elokuussa intensiivivalmistelujakso, jonka tarkoituksena on auttaa projektiehdotuksen laatimisessa. Ehdotuksen tulisi sisältää selkeä kuvaus taidollisesta osasta, luonnos kirjallisen osan rakenteesta ja aikatauluehdotus.

Ensimmäinen vuosi

Maisteriohjelman ensimmäisen vuoden aikana opiskelijoiden tulee pakollisten opintojen suorittamisen lisäksi tutustua kattavasti kentän viimeisimpiin kehityssuuntauksiin. Tämän prosessin tavoitteena on rajata tutkimusaihe ja tunnistaa käytännön ja teorian kannalta tarkoituksenmukaiset lähteet kontekstualisointia varten. Toinen keskeinen päämäärä ensimmäisenä vuotena on kehittää akateemisia kirjoitustaitoja erilaisten tyylilajien parissa (esim. esseet sekä tieteelliset, omaelämäkerralliset ja spekulatiiviset tekstit), hallita eri argumentaatiotapoja, menetelmiä ja metodologioita sekä oppia käyttämään eri viittaus-, merkintä- ja dokumentointityökaluja.

Yleensä ensimmäisen vuoden aikana toteutetaan yksi tai useampi opintoprojekti pääprojektin valmistelemiseksi ja sen tueksi. Näiden alustavien projektien kautta opiskelija voi testata erilaisia skenaarioita, työhypoteeseja ja olosuhteita, tai ne voivat toimia tapaustutkimuksina, joissa testataan pääprojektin keskeisiä käsitteitä, menetelmiä, ideoita ja elementtejä. Näihin opintoprojekteihin liittyvät hakuprosessit ja raportoinnit antavat myös arvokkaita oppeja projektin kuvauksen, tiivistelmän, aikataulun, resurssien, tavoitteiden ja tuotosten esittämiseen ja niistä viestimiseen sekä kirjallisessa että suullisessa muodossa, mikä on ensisijaisen tärkeää ammatillisen kehityksen kannalta erityisesti ulkoista rahoitusta haettaessa.

Suositus on, että kansainvälisestä vaihdosta kiinnostuneet opiskelijat ajoittavat vaihtonsa ensimmäiselle vuodelle. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan yliopistossa ja sisällytetään osaksi tutkintoa. Opiskelijan tulee säilyttää saumaton yhteys ulkomaan toiminnan, kurssien ja opinnäytteen välillä, jotta hänen oppimiskokemuksensa säilyy eheänä ja yhtenäisenä.

Toinen vuosi

Toisena vuonna ensisijaisen painopisteen tulisi olla pääprojektin toteuttamisessa, tuottamisessa ja dokumentoinnissa sekä kirjallisen osan suorittamisessa. Jos projekti sisältää julkisen esityksen, on tärkeää määritellä siihen liittyvät päivämäärät, tilat ja resurssit selkeästi yhteistyössä ohjaajan kanssa. Tarvittaessa opiskelija lähettää TAITO-väylän kautta hakemuksen tapahtuman tuotanto- ja viestintäapua varten. Aineryhmän oma MuTeFest-festivaali, joka järjestetään marraskuun viimeisellä viikolla parillisina vuosina (esim. 2024, 2026), voi toimia tapahtumapaikkana opinnäytetyön taidollisen osan esittämiselle.

Maisteri- ja profiiliseminaareihin osallistumisen lisäksi jokaisella maisteriopiskelijalla on mahdollisuus saada neuvoja, palautetta ja ohjausta ja sitä myötä erilaisia näkökulmia ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Opiskelijan tulee sopia asiantuntijoiden konsultoinnista ohjaajansa kanssa.

Jos opiskelija on toisena opiskeluvuonna kansainvälisessä vaihdossa, hänen tulee varmistaa, että opinnäytteen taidollinen ja kirjallinen osa sisällytetään joko suurilta osin tai kokonaisuudessaan vaihtoa varten laadittavaan opintosuunnitelmaan, jotta hänen valmistumisensa ei viivästy. Vaihdon aikana voidaan tarvittaessa järjestää ohjaustapaamisia etänä, jotta opiskelija saa tukea työhönsä tänäkin aikana.

Viimeinen lukukausi

Viimeisen lukukauden aikana opiskelijan tulee vastaanottaa opinnäytteensä kaikkien osien arvioinnit, saada loppulausunnot ja palaute ohjaajalta ja tarkastajilta ja viimeistellä loput pakolliset opintosuoritukset, mukaan lukien kypsyysnäyte. On hyvä muistaa, että tämän lukukauden aikana ei voi suorittaa kansainvälistä vaihtoa.

Opinnäytteen tarkastajat ehdottavat maisterityön ja sen osien hyväksymistä tai hylkäämistä, minkä jälkeen koulutusohjelman johtaja tekee lopullisen päätöksen kuultuaan opinnäytteen ohjaajaa. Jos opinnäyte hylätään, opiskelija voi pyytää oikaisua työnsä arvosteluun [LINK] tai tarkistaa ja muokata työtä palautteen pohjalta. Kun maisterin opinnäytetyö on hyväksytty, opiskelijan opintopisteet rekisteröidään opintosuoritusrekisteriin.

Lopuksi opiskelijan tulee tallentaa työ kirjaston julkaisupalveluun ja lähettää tutkintohakemus akatemialle.

Roolit ja velvollisuudet

Maisteriopiskelija

Maisteriopiskelija on maisteriohjelman raison d’être eli sen olemassaolon tarkoitus. Opiskelija tulee ymmärtää ja arvostaa maisteriohjelman koko prosessia ja olla siinä aktiivinen toimija. Tehokas viestintä on keskeisessä roolissa: säännöllinen ja avoin vuorovaikutus opinnäytetyön ohjaajan, koulutusohjelman johtajan, opintokoordinaattorin, opettajien sekä kollegoiden kanssa auttaa opiskelijaa saavuttamaan kunnianhimoiset tavoitteensa. Tämän vuorovaikutuksen myötä opiskelija pystyy vaikuttamaan koulutuksensa sisältöön, käytettyihin metodeihin ja arvosteluun sekä ennakoimaan eri skenaarioita ja reagoimaan niihin. Suunnittelun ja esimerkiksi tämän ohjeistuksen perimmäisenä tarkoituksena on luoda opiskelijalle mahdollisimman hyvät edellytykset erilaisille kokemuksille ja mahdollisuuksille hänen yliopisto-opintojensa aikana.

Velvollisuudet

Aktiivinen osallistuminen

  • Opiskelijan odotetaan osallistuvan aktiivisesti jokaiselle kurssille ja kaikkiin seminaareihin, ohjaustapaamisiin ja muuhun yliopiston toimintaan. Tämä sitoutuminen on välttämätöntä opiskelijan oppimiselle ja kehitykselle, ja sillä taataan, että hän saa yliopistovuosistaan kaiken irti.

Toimiva viestintä

  • Säännöllisen, rehellisen ja avoimen viestinnän ylläpitäminen opinnäytteen ohjaajien, koulutusohjelman johtajan, opintokoordinaattoreiden, opettajien ja opiskelijatovereiden kanssa on ensisijaisen tärkeää. Hyvä viestintä edistää yhteistyön ilmapiiriä ja auttaa opiskelijaa ratkaisemaan mahdollisia eteen tulevia haasteita.

Ajanhallinta ja läsnäolo

  • Opiskelija ei välttämättä voi välttää poissaoloja ja hankaluuksia päästä tunneille, mutta hänen tulee ilmoittaa näistä tapauksista etukäteen, jotta tapaamisille voidaan sopia uusia aika eikä kenenkään aikaa ja resursseja mene hukkaan. Perusteettomat poissaolot ovat resurssien tuhlaamista, ja niitä tulee välttää.

Projektinhallinta

  • Opiskelija on vastuussa taidollisen osan tuotannon toteuttamisesta ja organisoinnista, olipa kyseessä sitten konsertti, näyttely, tallenne tai muu esitysmuoto. Tuotantotoimiin sisältyy suunnittelu, logistiikan koordinointi ja kaikkien tarvittavien valmistelujen varmistaminen.

Opinnäytetyön julkaiseminen

  • Opiskelijan tulee huolehtia opinnäytetyönsä oikea-aikaisesta ja asianmukaisesta julkaisemisesta yliopiston kirjaston julkaisuarkistossa sekä Research Catalogue -alustalla. Tämä edellyttää, että opiskelija noudattaa palautusohjeita ja tallentaa vain valmiin ja vaadittujen standardien mukaisen opinnäytetyön. [LINKKI]. Opiskelija vastaa siitä, että hän hankkii kaikki tarvittavat oikeudet mediasisällön avointa julkaisua varten osana opinnäytettään Research Catalogue -julkaisualustalla.

Ohjeiden ja määräaikojen noudattaminen

  • Opiskelijan on noudatettava kaikkia koulutusohjelman asettamia ohjeita ja määräaikoja. Opinnäytetyöehdotuksen, opinnäytteen kirjallisen ja taidollisen osan ja muiden vaadittujen suoritusten palauttamiselle on asetettu määräajat, joita tulee noudattaa.

Yhteistyö ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa

  • Opiskelija on tarvittaessa yhteydessä ulkopuolisiin asiantuntijoihin saadakseen neuvoja, ohjausta ja tuoretta näkökulmaa projektiinsa liittyen. Konsultoinnista tulee sopia opinnäytteen ohjaajan kanssa.

Korkean akateemisen ja taiteellisen tason varmistaminen

  • Opiskelijan vastuulla on varmistaa korkea akateeminen ja taiteellinen taso koko työnsä ajan. Opiskelijan tulee osoittaa vahvaa ymmärrystä alansa tieteellisistä ja luovista teemoista opinnäytteensä kaikissa osissa ja pitää kiinni koulutusohjelmansa kunnianhimoisista tavoitteista. Lue Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) hyvän tieteellisen käytännön ohjeet. [HTK-LINKKI]

Täyttämällä edellä esitetyt velvollisuudet opiskelija varmistaa saavansa onnistuneen ja rikastuttavan maisterikokemuksen, mikä johtaa lopulta opinnäytetyön valmistumiseen ja akateemisten ja ammatillisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Oikeudet

  • Maisterityön yhteydessä opiskelijalla on oikeus pyytää suunnitelmaansa päivitystä tai muutosta esittämällä ohjaajalleen ja koulutusohjelman johtajalle uuden, resurssien ja aikataulun kannalta realistisen ehdotuksen.
  • Opiskelija voi pyytää ohjaajan vaihdosta missä tahansa prosessin vaiheessa ottamalla yhteyttä koulutusohjelman johtajaan.
  • Opiskelija voi vaikuttaa opinnäytteen tarkastajien valintaan ehdottamalla mahdollisia nimiä ohjaajalleen. Opiskelija voi myöhemmin pyytää tarkennuksia tai selvennyksiä opinnäytteen tarkastajilta ja ohjaajalta palauteprosessin aikana.

Jos opiskelija on tyytymätön maisterityönsä arvosteluun, hän voi vaatia oikaisua yliopistolain 82–84 §:n mukaisesti.

Ohjaaja

Opinnäytetyön ohjaajalla on keskeinen rooli maisteriopiskelijan ohjaamisessa aina maisterityön alkuvaiheista sen loppuunsaattamiseen. Ohjaajalla on sopimusperusteinen pedagoginen suhde yliopistoon, ja se velvoittaa ohjaajaa tarjoamaan jäsenneltyä, johdonmukaista ja kokonaisvaltaista tukea opiskelijalle.

Ohjaukseen käytettävä aika

Jokaiselle maisteriopiskelijalle myönnetään yhteensä 24 ohjaustuntia 2,5 vuoden aikana. Tunnit jaetaan pääsääntöisesti seuraavalla tavalla:

  • 5 tuntia kunakin ensimmäisenä neljänä lukukautena
  • 4 tuntia viidentenä lukukautena

Opiskelijoilla on mahdollisuus pyytää tarvittaessa enintään 6 ylimääräistä ohjaustuntia.

Velvollisuudet

Kokonaisnäkemys opinnäytteestä ja ohjaus

  • Ohjaajan velvollisuutena on tarjota kokonaisnäkemys opiskelijan maisterityöstä ja tukea opiskelijaa koko prosessin ajan. Ohjaaja seuraa opiskelijan edistymistä ja opastaa opinnäytteen akateemisissa ja käytännön asioissa.

Valmennus ja mentorointi

  • Ohjaaja toimii opiskelijan valmentajana ja mentorina ja auttaa tätä ratkomaan opinnäytetyöhön liittyviä haasteita, hiomaan projektin tavoitteita ja kehittämään opiskelijan osaamista. Ohjaaja antaa palautetta opiskelijan työstä, ehdottaa mahdollisesti hyödyllisiä aineistoja ja auttaa opiskelijaa terävöittämään kriittistä ajatteluaan ja ongelmanratkaisutaitojaan.

Luvan antaminen arviointiprosessin käynnistämiseksi

  • Ohjaajan antaa luvan maisteriopinnäytteen arviointiprosessin käynnistämistä varten. Tehokkaan arviointiprosessin takaamiseksi ohjaajan tulee ensin varmistaa, että kaikki osat on suoritettu korkeatasoisesti, kirjallinen osa on tarkistettu plagioinnin varalta sovittuja työkaluja käyttäen [LINKKI], työ on kokonaisuudessaan arviointikriteerien mukainen ja että dokumentaatio on tehty huolellisesti ja tarkasti. 

Tarkastajien ehdottaminen

  • Ohjaaja esittää sopivia tarkastajia koulutusohjelman johtajalle opiskelijaa konsultoiden. Tarkoituksena on tunnistaa, ketkä aineryhmän tai yliopiston sisäiset tai ulkopuoliset asiantuntijat olisivat päteviä arvioimaan opinnäytteen joko akateemisten ansioidensa tai muuten sopivan asiantuntemuksensa puolesta.

Jatkuva tuki ja palaute

  • Ohjaaja tarjoaa jatkuvaa tukea ja rakentavaa palautetta koko maisteriohjelman keston ajan, jotta opiskelijan opinnäyte etenee odotetusti oikeaan suuntaan.

Opinnäytetyön ohjaajalla on tärkeä rooli opiskelijan akateemisella polulla, ja hänen tarjoamansa asiantuntemus, tuki ja mentorointiapu takaa maisterityön menestyksekkään valmistumisen.

Maisteriseminaari

Maisteriseminaari on keskeinen osa maisteriohjelmaa, ja siihen kuuluu 60 lähiopetustuntia jaettuna kahdelle vuodelle. Opiskelija kehittää seminaarin yhteydessä akateemista osaamistaan ja tietämystään, joita hän tarvitsee suorittaakseen maisteriopinnäytteensä onnistuneesti. Seminaari keskittyy akateemisen tutkimuksen ja kirjoittamisen eri näkökohtiin ja tarjoaa jäsennellyn ympäristön kollegiaalisille keskusteluille ja argumentoinnille.

Alan nykytilanteen ymmärtäminen

  • Seminaarin aikana opiskelijat lukevat ja analysoivat muita opinnäytteitä ja keskustelevat niistä ymmärtääkseen vallitsevia standardeja ja käytäntöjä. Opiskelijat pääsevät vertailemaan erilaisia opinnäytteitä toisiinsa, mikä auttaa tunnistamaan korkeatasoisen akateemisen kirjoittamisen keskeiset elementit.

Akateemiset kirjoituskäytännöt

  • Seminaarissa käsitellään akateemisen dokumentaation rakennetta ja esittämistapoja ja tutustutaan esimerkiksi Research Catalogue (RC) -julkaisualustan käyttöön. Opiskelija oppii tyypillisistä opinnäytetyörakenteista ja akateemisen kirjoittamisen olennaisista kriteereistä, joihin kuuluu selkeys, johdonmukaisuus ja akateemisten vaatimusten noudattaminen.

Opinnäytteen esittely ja palaute

  • Opiskelijat esittelevät maisterityönsä seminaarin osallistujille ja saavat rakentavaa palautetta sekä muilta opiskelijoilta että opettajilta. Tämä dialogi auttaa opiskelijoita vahvistamaan kriittistä arviointikykyään ja hiomaan opinnäytesuunnitelmaansa.

Arviointikriteereihin tutustuminen

  • Seminaarin aikana opiskelija tutustuu aineryhmänsä maisteriopinnäytteen arviointikriteereihin, jotta hän ymmärtää selkeästi, mitä työn hyväksytty suorittaminen vaatii.

Akateemisen tutkimuksen ja kriittisen ajattelun menetelmät

  • Seminaarin suorittamisen lisäksi maisteriopiskelijoiden tulee suorittaa myös Research Methods Basics -kurssi. Tämä kurssi esittelee erilaisia akateemisessa tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä ja ohjeistaa, kuinka opiskelija pystyy varmistamaan lähteiden uskottavuuden ja merkityksellisyyden ja arvioimaan niitä kriittisesti.

Profiiliseminaari

Profiiliseminaarissa päästään tarkastelemaan yksityiskohtaisesti kunkin projektin käytännön kysymyksiä. Se toimii keskustelufoorumina, jossa syvennytään perusteellisesti opiskelijoiden projekteihin liittyviin esteettisiin, teknisiin ja teoreettisiin näkökohtiin.

Esteettiset keskustelut

  • Keskustelut opinnäytteiden esteettisistä puolista auttavat opiskelijoita taiteellisten visioidensa sanoittamisessa ja terävöittämisessä. Keskusteluissa pohditaan esimerkiksi sitä, kuinka esteettiset valinnat vaikuttavat työn esittämiseen ja vastaanottoon.

Tekniset seikat

  • Opiskelijat pääsevät tarkastelemaan projektiensa teknisiä elementtejä esimerkiksi luovan prosessin aikana käytettyjen työvälineiden, tekniikoiden ja metodien näkökulmasta. Kukin opiskelija saa ohjausta teknisten haasteiden ratkaisemiseen ja teknologian käytön optimoimiseen. Opiskelijat arvioivat teknologisten valintojensa ympäristövaikutuksia ja tutkivat, mitkä kestävät vaihtoehdot minimoisivat resurssien kulutusta ja vähentäisivät jätettä, jotta he voisivat edistää teknologian vastuullista ja eettistä käyttöä projekteissaan.

Teoreettinen tausta

  • Opiskelijat keskustelevat projektiensa teoreettisista perusteista ja tarkastelevat aiheeseen liittyviä ja työtään tukevia teorioita, käsitteitä ja viitekehyksiä. Opiskelijat oppivat yhdistämään teoreettiset ideat käytännön toteutukseen, mikä rikastuttaa heidän projektiensa syvyyttä ja perusteellisuutta.

Projektikohtainen palaute

  • Opiskelija saa räätälöityä palautetta, joka pureutuu hänen projektinsa erityistarpeisiin ja haasteisiin. Näin hän pystyy hiomaan työtään ja sovittamaan sen paremmin taiteellisiin ja akateemisiin tavoitteisiinsa.

Yhteisöllinen oppimisympäristö

  • Yhteistyöhön kannustavassa ympäristössä opiskelijat voivat jakaa ideoitaan, oivalluksiaan ja kokemuksiaan. Tämä kollektiivinen lähestymistapa kannustaa vertaisoppimiseen ja erilaisten näkökulmien jakamiseen.

Profiiliseminaari toimii siten olennaisena osana maisteriohjelmaa: se tarjoaa yksityiskohtiin pureutuvaa tukea ja edistää kokonaisvaltaista ymmärrystä kunkin projektin käytännöllisistä, esteettisistä, teknisistä ja teoreettisista ominaisuuksista. Näitä kaikkia näkökulmia käsittelemällä seminaari auttaa opiskelijoita laatimaan tasapainoisen ja korkeatasoisen opinnäytteen, joka täyttää ohjelman akateemiset ja taiteelliset vaatimukset.

Asiantuntijoiden apu 

Opiskelija voi keskustella ohjaajansa kanssa mahdollisuudesta järjestää sovittujen ohjaustuntien ulkopuolisia tapaamisia, enintään viisi tuntia projektia kohden, erillisten asiantuntijoiden kanssa. Ylimääräiset tunnit ja haluttu asiantuntija (tai halutut asiantuntijat) tulee hyväksyttää koulutusohjelman johtajalla.

Asiantuntijoiden osallistuminen maisteriopinnäytteeseen varmistaa, että opiskelijoille tarjotaan mahdollisimman ajantasaisia tietoja ja ammatillisia näkemyksiä kokonaisvaltaisten ja kunnianhimoisten projektien toteuttamista varten. Näiden asiantuntijoiden tehtävänä on tarjota yksilöllistä tukea ja asiantuntemusta, joka on räätälöity kunkin opiskelijan projektin erityistarpeisiin. Lisäksi he antavat rakentavaa palautetta ja ehdotuksia opiskelijoiden projektien ideoiden ja toteutuksen tarkentamiseksi arvioimalla opiskelijoiden tekemiä luonnoksia, prototyyppejä tai alustavia töitä ja tarjoamalla näkemyksiä, jotka parantavat projektin yleistä johdonmukaisuutta, laatua ja vaikuttavuutta.

Ulkopuolisia asiantuntijoita valittaessa on tärkeää ottaa huomioon heidän kykynsä tarjota tiettyyn erityisalaan liittyviä tietoja ja taitoja vastauksena opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin tai heidän kohtaamiinsa haasteisiin. Asiantuntijat tarjoavat teknisiä neuvoja, teoreettisia näkemyksiä tai käytännön ratkaisuja, jotka liittyvät projektin tarpeisiin. Lisäksi asiantuntijat voivat auttaa opiskelijoita kehittämään kontaktiverkoston, josta on hyötyä heidän tulevalle työelämälleen. Monipuolisten ammatillisten profiiliensa vuoksi he voivat myös kannustaa ja tukea projektien monialaisuutta, mikä lisää opiskelijoiden työn syvyyttä ja laaja-alaisuutta ja edistää innovatiivisia ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

Tarkastajat

Opinnäytetyön tarkastajat varmistavat, että arviointiprosessi on perinpohjainen ja reilu. Heidän tehtävänään on arvioida sekä maisterityön akateemisia että taiteellisia ansioita. Huolellinen arviointiprosessi varmistaa osaltaan maisteriohjelman akateemisen tinkimättömyyden ja taiteellisen laadun.

Velvollisuudet

Opinnäytteeseen tutustuminen

  • Tarkastajien on perehdyttävä perusteellisesti kaikkiin opinnäytteen elementteihin, mukaan lukien sen taidolliseen, kirjalliseen ja suulliseen osaan. Kattava ymmärrys on olennaisen tärkeää tarkan ja oikeudenmukaisen arvioinnin takaamiseksi.

Kirjallinen arviointiraportti

  • Tarkastajien tehtävänä on laatia yksityiskohtainen kirjallinen arviointiraportti. Tarkastajan raportti sisältää kaikkien kolmen opinnäytteen osan arvioinnin sekä rakentavaa palautetta, jossa korostetaan vahvuuksia ja tarpeellisia kehityskohteita. Palautteen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään työnsä vahvuudet ja heikkoudet ja tarjota näkökulmia tuleviin projekteihin.

Arviointikriteerien soveltaminen

  • Tarkastajien on sovellettava sovittuja arviointikriteerejä johdonmukaisesti ja tasapuolisesti kaikkiin opinnäytetyön osiin. Tällä tavoin arviointi täyttää ohjelman akateemiset vaatimukset.

Ehdotus työn hyväksymisestä tai hylkäämisestä

  • Arvioinnin perusteella tarkastajien on tehtävä selkeä ehdotus joko maisteriopinnäytteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä (hyväksytty/hylätty-arvosana). Päätöksen tulee perustua tiiviisti heidän arviointiinsa ja palautteeseensa, jotta se heijastaa aukottomasti palautetun työn laatua ja panosta. 

Ohjaajien vertaistukiryhmä

Ohjaajien vertaistukiryhmä on keskeinen vertaistuen lähde ohjaajille. Ryhmä koostuu henkilöstön jäsenistä, jotka kokoontuvat säännöllisesti ohjaajien kanssa arvioimaan maisteriopinnäytteiden edistymistä ja käsittelemään niihin liittyviä kysymyksiä. 

Ryhmän tehtävänä on edistää yhteistyön ilmapiiriä, jossa ohjaajat voivat jakaa kokemuksia, keskustella haasteista ja kysyä neuvoja opiskelijoiden menestyksekkäästä ohjaamisesta.

Ryhmän säännöllisten tapaamisten ansiosta ohjaajat saavat oikea-aikaista tukea ja palautetta, jotta he voivat kehittää mentorointimenetelmiään ja puuttua ohjausprosessissa mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin. Tämän jatkuvan tuen avulla ylläpidetään maisteriopiskelijoille annettavan ohjauksen kokonaislaatua ja yhdenmukaisuutta ja varmistetaan, että opinnäytteet etenevät toivotun mukaisesti ja täyttävät ohjelman korkeat akateemiset vaatimukset.

Opintokoordinaattori

Opintokoordinaattorin antama hallinnollinen tuki ja neuvonta on keskeisessä roolissa maisteriopinnäytteen laatimisen aikana.

Opintokoordinaattoreiden tehtävänä on tarjota ohjausta ja käydä opiskelijan kanssa keskusteluita tämän opintosuunnitelmasta (HOPS) sekä tehokkaasta ajankäytöstä, jotta opinnot etenevät sujuvasti ja ajallaan. Lisäksi opintokoordinaattorin tehtävänä on muistuttaa opiskelijoita tärkeistä päivämääristä koko opinnäytetyöprosessin ajan valmistumiseen asti, jotta opiskelijat muistavat noudattaa kaikkia sovittuja määräaikoja. 

Koordinaattori auttaa myös opinnäytetyöprosessin logistisissa järjestelyissä käsittelemällä ohjaajien, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja tarkastajien sopimuksia, millä varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat muodollisesti sitoutuneita tehtävään ja että ohjelman menettelytapoja noudatetaan. Opinnäytetyöprosessi on tämän tuen avulla tehokas ja jäsennelty, mikä edistää opiskelijoiden maisteritöiden valmistumista.

Koulutusohjelman johtaja

Koulutusohjelman johtaja seuraa maisterityön etenemistä ja varmistaa, että se toteutetaan tehokkaasti ja akateemisten vaatimusten mukaisesti.

Hänen tehtäviinsä kuuluu hyväksyä esimerkiksi opiskelijoiden opinnäytteiden ohjaajat sekä niiden arvosanat. Koulutusohjelman johtaja on myös vastuussa opinnäytteiden aikana mahdollisesti syntyvien ristiriitatilanteiden ratkaisemisesta, ohjaustunteja koskevien poikkeusten hyväksymisestä ja asiantuntijoiden konsultointituntien hallinnasta. Lisäksi he nimeävät opinnäytteen tarkastajat ja valvovat heidän työtään yhteistyössä opintokoordinaattorin kanssa, jotta opinnäyteprosessin aikatauluja ja määräaikoja noudatetaan. 

Koulutusohjelman johtaja tekee myös harkintansa jälkeen päätökset opiskelijoiden ja ohjaajien erityispyynnöistä opinnäytetöihin liittyen ja toimii ohjaajien vertaistukiryhmän puheenjohtajana. Näin hän auttaa varmistamaan, että prosessin kaikista osa-alueista huolehditaan tehokkaasti ja sujuvasti.

Palaute maisteriopinnäytteen aikana

Palaute on olennainen osa maisteriopinnäytteen suorittamisen prosessia, ja se varmistaa opiskelijan jatkuvan edistymisen ja hänen työnsä akateemisten vaatimusten täyttymisen. Palaute voi alkuvaiheessa tarkoittaa muutospyyntöjä opinnäytteen sisältöön liittyen tai loppuvaiheessa tiettyjen opinnäytteen osien tai lopputuotosten arviointeja. Kaikkia prosessiin osallistuvia osapuolia kannustetaan antamaan toisilleen palautetta odotuksiin, tavoitteisiin ja tarpeisiin liittyen kunnioittavassa ja kollegiaalisessa hengessä. 

Erilaiset palautteen keräämisen muodot, kuten epämuodolliset keskustelut, haastattelut ja yhteiset palautesessiot, tuovat esiin monenlaisia eri kokonaisarviointia rikastuttavia näkökulmia. Annetun palautteen tavoitteena on mennä pinnallisia huomioita syvemmälle ja edistää kulttuuria, jossa palaute tunnustetaan arvokkaaksi kehittymisen työkaluksi. Tämä ajattelutapa ruokkii ilmapiiriä, jossa näkökantojen rakentava sanoittaminen avaa mahdollisuuksia käydä syvällisiä keskusteluja opinnäytteestä ja työskentelystä.

Koko prosessia koskeva palaute

Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelijat saavat ohjaajiltaan, opettajiltaan ja opiskelijatovereiltaan säännöllistä palautetta, jonka tarkoituksena on auttaa työn hiomisessa. Palaute pitää sisällään esimerkiksi rakentavia kommentteja heidän tutkimusmenetelmistään, projektisuunnittelustaan ja ajanhallinnastaan. Ohjaajan säännöllisillä tapaamisilla huolehditaan siitä, että opiskelija voi tehdä mahdolliset tarvittavat muutokset nopeasti niin, että opinnäyte pysyy kasassa ja tavoitteiden mukaisena. Kun opiskelijat lähestyvät töidensä valmistumista, he saavat ohjaajiltaan kattavaa palautetta opinnäytteen tuotoksista. Tähän sisältyy opinnäytteen yleisen laadun, yhdenmukaisuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Rakentavat ehdotukset auttavat opiskelijoita hiomaan työtään ennen sen lopullista palauttamista ja varmistamaan, että se täyttää akateemiset vaatimukset.

Muutosten tekeminen

Usein palaute koskee muutoksia, joita opiskelijan tulee tehdä työhönsä. Tämä voi tarkoittaa tutkimuskysymysten, opinnäytteen rajauksen tai menetelmien täsmentämistä. Rakentava palaute auttaa opiskelijaa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä tarvittavista muutoksista ja varmistamaan, että hänen työnsä kehittyy sitä mukaa, kun hän saa uusia oivalluksia ja ratkoo kohtaamiaan haasteita.

Opinnäytteen osia koskeva palaute

Kaikista kolmesta opinnäytteen osa-alueesta – taidollisesta, kirjallisesta ja suullisesta osasta – annetaan yksityiskohtaista palautetta:

  • Taidollisen osan palaute keskittyy työn luoviin ja teknisiin puoliin sekä sen innovatiivisuuteen, toteuttamistapaan sekä linkittymiseen opinnäytteen tavoitteisiin.
  • Kirjallisen osan rakentava palaute keskittyy rakenteeseen, argumentointiin, selkeyteen ja akateemisten vaatimusten noudattamiseen.
  • Suullisen esitelmän palaute keskittyy esiintymistaitoihin, kommunikaation selkeyteen ja kykyyn käydä kriittistä vuoropuhelua kysymysten ja kommenttien kautta.

Ohjaustapaamiset

Ohjaajan tapaamisissa antama palaute on erittäin tärkeää, sillä opiskelijalla on mahdollisuus käydä syvällisiä keskusteluja maisterityönsä edistymisestä, haasteista ja seuraavista askelista. Ohjaajat antavat rakentavaa, asiantuntemukseensa perustuvaa palautetta ja auttavat opiskelijoita ratkomaan monimutkaisia kysymyksiä ja keskittymään tavoitteisiinsa. Opiskelijoita kannustetaan niin ikään antamaan ohjaajilleen suoraa palautetta odotuksistaan ohjaustapaamisiin, käytettyihin vuorovaikutusmenetelmiin, aikatauluihin, työtahtiin ja edistymiseen liittyen. Vuoropuhelu tavoitteista, tarpeista, epäilyksistä ja seuraavista askelista tulisi olla jatkuvaa, jotta mentorointisuhde perustuisi dynaamiseen vastavuoroisuuteen.

Yleisesti ottaen palauteprosessin toivotaan olevan rakentava ja kannustava opiskelijalle, jotta hän osaa suhtautua työhönsä kriittisesti ja parantaa sitä jatkuvasti. Prosessissa korostetaan selkeyttä, rakentavaa kritiikkiä ja keskittymistä kasvuun ja kehitykseen, millä varmistetaan, että opiskelijoilla on hyvät edellytykset onnistua akateemisissa ja taiteellisissa pyrkimyksissään.

Arviointikriteerit ja arvosana

Kaikki musiikkiteknologian maisteriopinnäytteet arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

Hyväksytty arvosana 

Maisteritutkinnon opinnäyte arvioidaan hyväksytyksi, mikäli se täyttää seuraavat kriteerit:

Taidollinen osa 

  • Taidollinen osa osoittaa korkeatasoista pätevyyttä ja kokonaisvaltaista ymmärrystä projektissa käytetyistä taiteellisista ja teknologisista työkaluista ja taidoista sekä vankkaa käsitystä musiikki- ja ääniteknologia-alalla vallitsevien kontekstien vivahteista. Korkeatasoinen projekti ilmentää johdonmukaisesti kekseliästä ja hienostunutta taiteellisuutta, joka välittää tehokkaasti ja taitavasti projektin päämäärät.

Kirjallinen osa 

  • Kirjallinen osa selventää taidollista osaa kriittisen ja perusteellisen analysoinnin kautta. Teksti on selkeää, johdonmukaista ja osoittaa valmiudet edistyneisiin opintoihin. Se sijoittaa opiskelijan työn aikamme konteksteihin ja antaa kattavan selvityksen sen suhteesta musiikkiteknologian alaan yleisesti. Kirjallinen ilmaisu on mukaansatempaavaa ja helposti lähestyttävää ja sanallistaa opinnäytetyön aiheen kiehtovalla tavalla. Lähdemateriaali on alan kannalta relevanttia, ja siihen viitataan oikeaoppisesti.

Suullinen esitelmä

  • Esitelmää on valmisteltu riittävästi, se on hyvin jäsennelty, ja se esittelee onnistuneesti opinnäytteen laadun, ansiot ja merkityksen tässä ajassa omalla alallaan. Opiskelija esittelee ja selittää työnsä ja ajatuksensa selkeästi ja vakuuttavasti ja antaa oivaltavia vastauksia ja kommentteja ja tekee tarkoituksenmukaisia kysymyksiä ja huomioita tarkastajien kanssa käymässään keskustelussa.

Hylätty arvosana 

Hylätyn arvosanan perusteena voi toimia jokin seuraavista:

Musiikkiteknologian alan työkalujen, tekniikoiden ja käsitteiden heikko hallinta

  • Taidollisessa osassa opiskelijan on osoitettava taiteellisten välineiden, käsitteiden ja taitojensa taitavaa soveltamista ja riittävää musiikkiteknologian käsitteellisen viitekehyksen tuntemusta. Opinnäyte hylätään, jos nämä vaatimukset eivät täyty, eikä opiskelija onnistu todistamaan kartuttaneensa kokonaisvaltaista ymmärrystä musiikkiteknologian alalta.

Riittämätön akateeminen laatu

  • Kirjallisesta osasta on käytävä ilmi opiskelijan kyky jäsentää ja artikuloida käsitteitä ja käytäntöjä. Opinnäyte, jossa on epäselvä lähestymistapa, huonosti jäsennelty sisältö tai virheellisiä viittauksia, saa hylätyn arvosanan.

Kielellinen ilmaisu ja eettinen toiminta 

  • Merkittävät puutteet kielellisessä ilmaisussa ja viittaustavassa, kuten plagiointi, johtaa hylkäykseen. Hylätty arvosana annetaan myös, mikäli työn tai töiden henkilökohtaista panosta ja/tai tekijyyttä ei ole ilmaistu ja vahvistettu riittävän selkeästi. Opiskelijan epäeettinen toiminta opinnäytteen valmistelun aikana johtaa niin ikään hylkäykseen.

Näillä arviointikriteereillä varmistetaan, että kaikki opinnäytetyöt arvioidaan tarkasti ja että musiikkiteknologian maisteritöiltä odotettu taso pysyy korkeana.

Kypsyysnäyte

https://opiskelija.uniarts.fi/ohjeet/kypsyysnaytteen-suorittaminen/ ttps://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794 

Kypsyysnäyte on pakollinen osa maisteriohjelmasta valmistumista, ja sen tarkoituksena on arvioida opiskelijan osaamista ja tietämystä omalla alallaan. Kypsyysnäyte suoritetaan kynää ja paperia käyttäen, ja sen suorittaminen voi kestää enintään neljä tuntia. Sen järjestämisestä ja arvioinnista vastaa opinnäytteen ohjaaja.

Aihe ja rakenne

Kypsyysnäytteen aiheen määrittelee ohjaaja, ja yleensä tehtävänä on vastata laajaan, avoimeen kysymykseen. Kysymys on muotoiltu siten, että opiskelija pystyy osoittamaan tietämyksensä ja asiantuntemuksensa aiheesta tuottamalla kattavan ja selkeän tekstivastauksen, joka on pituudeltaan vähintään kaksi sivua.

Opiskelijan tulee osoittaa kykynsä käsitellä monimutkaisia käsitteitä, yhdistellä tietoja ja esittää ajatuksensa selkeästi ja johdonmukaisesti.

Kielen tarkastus

Yliopistolain ja valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (794/2004) suomalaisia opiskelijoita velvoitetaan osoittamaan taitonsa koulusivistyksensä hankkimiseen käytetyllä kielellä, mikäli koulusivistys [MS8] on suoritettu joko suomeksi tai ruotsiksi. Tämä vaatimus voidaan täyttää joko kandidaatin tai maisterin tasolla. Jos kielitaito on todennettu kandidaatin tutkinnon yhteydessä, maisteritasolla sitä ei enää vaadita.

Laissa säädetyt kielitaitovaatimukset eivät kuitenkaan päde esimerkiksi ulkomaisiin opiskelijoihin, jotka eivät ole suorittanut koulusivistystään suomeksi tai ruotsiksi. Tällaisissa tapauksissa päätöksen kypsyysnäytteestä tekee viime kädessä yliopisto. Kielentarkastuksen yksityiskohdat on tämän vuoksi kuvattu yksityiskohtaisesti erillisissä yliopiston ohjeissa, joista opiskelijan tulee tarkistaa häneen sovellettavat tarkat vaatimukset ja toimintatavat.

Kypsyysnäytteen arviointi ja hyväksyminen

Ohjaaja vastaa kypsyysnäytteen järjestämisestä ja hyväksymisestä. Ohjaaja arvioi valmistuneen kypsyysnäytteen ja varmistaa, että se täyttää akateemiset vaatimukset ja havainnollistaa opiskelijan asiantuntemusta ja aihepiirin tuntemusta. Arvioinnissa ei oteta huomioon pelkästään sitä, kuinka opiskelija hallitsee aiheensa vaan myös hänen kykynsä sanoittaa oivalluksiaan taidokkaasti.

Vaihtoehtoiset valmistumispolut yksilölliset tarpeet huomioon ottaen

Vaihtoehtoisia valmistumispolkuja on tarjolla niille opiskelijoille, jotka saattavat tarvita erilaisia tarpeita ja olosuhteita huomioon ottavia erityisjärjestelyjä opinnäytetyön kirjallisen tai suullisen osan suorittamiseen. Jos tällaiset mukauttamistoimet ovat tarpeellisia, opiskelijan on esiteltävä yksityiskohtaiset perustelut niille opinnäytetyön projektisuunnitelmassa. Sekä ohjaajan että koulutusohjelman johtajan on annettava suunnitelmalle ja ehdotetuille erityisjärjestelyille hyväksyntänsä. Näin varmistetaan, että vaihtoehtoiset arviointimenetelmät ovat tarkkaan harkittuja ja tasapuolisia ja että akateemisista vaatimuksista pidetään tinkimättömästi kiinni silloinkin, kun opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon.

Jos opiskelijalla on lukihäiriö tai hänen oppimiseensa ja ilmaisuunsa vaikuttaa jokin muu tekijä, hänen tulee todentaa tämä asiantuntijalta saadulla todistuksella. Opiskelijan tulee keskustella asiasta ohjaajan kanssa, jotta opinnäytetyön suunnitelmaa voidaan päivittää tarvittavalla tavalla. Päivitykset saattavat liittyä uusiin määräaikoihin, vaihtoehtoisiin esitystapoihin kirjallisen tai suullisen osan yhteydessä, ylimääräisen ohjauksen ja tuen antamiseen tai erilaisiin arviointikriteereihin. Kun nämä yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ennakoivasti, jokaisella opiskelijalla on yhtäläinen mahdollisuus täyttää koko akateeminen ja taiteellinen potentiaalinsa, mikä edistää inklusiivista ja kannustavaa koulutusympäristöä.

Tärkeää tietoa ja linkkejä