Kommentoi luonnosta Taideyliopiston uusiksi arvoiksi ja visioksi 17.4.2026 mennessä

Taideyliopiston visiotyö on edennyt vaiheeseen, jossa yhteisöä kutsutaan kommentoimaan luonnosta yliopiston uusiksi arvoiksi ja visioksi, joka ulottuu vuodelle 2040. Luonnos pohjautuu yhteisölle toteutettuun visiokyselyyn, sisäisiin visiotyöpajoihin sekä ulkoisten sidosryhmien näkemyksiin. Luonnos muodostaa pohjan Taideyliopiston tulevalle suunnalle.  

Nyt sinulla on mahdollisuus päästä kommentoimaan luonnoksia. Kaipaamme erityisesti kommentteja arvojen ja visioluonnoksen kuvauksista. Haluamme myös kuulla, jos kaipaat niihin täsmennystä tai muutosta.  

Voit kommentoida luonnoksia 17.4.2026 asti. Löydät luonnokset tämän uutisen alapuolelta.

Taideyliopiston arvot ja visio

Taito

Taiteessa osaaminen, tekeminen, tietäminen, tunteminen ja kokeminen kietoutuvat yhteen tavalla, joka luo edellytyksiä oivaltaa, ymmärtää ja kartuttaa viisautta – sellaista, joka ei synny pelkästä tiedon omaksumisesta tai käsittelystä. Tämä kokonaisvaltaisuus on keskeinen piirre ihmisenä olemiselle, jota ilman ymmärryksemme maailmasta ja ihmisestä jäisi vajaaksi. Kehollisuutemme kautta olemme yhteydessä toisiimme ja ympäristöömme tavalla, jota pelkkä kielellinen tai käsitteellinen ajattelu ei tavoita.   

Taidon oppiminen ja sen huippuunsa virittäminen on pitkäjänteinen, herkkä ja vaativa prosessi. Se vaatii aikaa, toistoa, ohjausta ja tilaa kullekin kehittyä omalla yksilöllisellä tavallansa. Kehoon ja kokemukseen kerrostuva osaaminen on taiteelle ominainen tietämisen muoto, joka on syvästi inhimillinen – sidoksissa keholliseen läsnäoloon, aistimiseen ja vuorovaikutukseen toisten kanssa.  

Taito kantaa mukanaan perintöä: traditioita, tekniikoita ja sukupolvien aikana kerrostunutta ymmärrystä. Kannamme vastuuta siitä, että nämä tietämisen ja tekemisen tavat säilyvät elävinä ja uudistuvat.

Rohkeus

Rohkeus on edellytys sille, että taide ja tutkimus voivat uudistua ja uudistaa. Taiteen tekeminen vaatii uskallusta tutkia sellaista, mikä on vielä muotoutumatonta. Oppiminen vaatii uskallusta näyttää keskeneräisyytensä ja asettua arvioitavaksi. Rohkeus tarkoittaa kykyä toimia oikein silloinkin, kun se on vaivalloista, ja puolustaa sitä, minkä tietää arvokkaaksi, silloinkin kun se ei ole suosittua.   

Rohkean yhteisön arvo näkyy siinä, miten se kohtelee erimielisyyttä ja vaikeita kysymyksiä. Se ei väistä jännitteitä vaan käsittelee ne – tietoisena siitä, että vaikeneminen on usein suurempi riski kuin puhuminen. Rohkeus tarkoittaa myös valmiutta kohdata erimielisyys luottaen toisen vilpittömyyteen: valmiutta kuunnella sellaista, mikä haastaa omaa ajattelua ja muuttaa mieltään, kun siihen on perusteet.  

Rohkeus näkyy myös institutionaalisena valmiutena puolustaa pitkäjänteistä työtä, jonka merkitys ei näy heti, mutta yhtä lailla rohkeutena luopua käytännöistä, rakenteista ja asenteista, jotka eivät enää palvele. Se tarkoittaa kykyä tarkastella omaa toimintaa kriittisesti ja katsoa yliopiston tehtävää sen maailman näkökulmasta, jota palvelemme – ei vain omien perinteidemme tai intressiemme kautta. Rohkeus ilman vastuuta on holtittomuutta. Todellinen rohkeus sisältää aina valmiuden kantaa seuraukset. 

Luottamus

Luottamus on herkkien luovien prosessien ja aidon kohtaamisen edellytys. Taide vaatii haavoittuvuutta – esiintyminen, oman sisäisen maailman jakaminen ja keskeneräisen työn näyttäminen ovat mahdollisia vain kannustavassa luottamuksen ilmapiirissä, jossa on varaa kokeilla ja epäonnistumiset nähdään arvokkaana osana oppimista. Rakennamme yhteisöä, jossa eri tavoin maailmaa katsovat ihmiset voivat kohdata toisensa ja käsitellä vaikeitakin asioita turvallisesti. Luottamus ei synny julistamalla vaan toimimalla johdonmukaisesti: pitämällä kiinni sanastamme, tekemällä päätökset läpinäkyvästi ja kohtelemalla toisiamme kunnioittavasti myös silloin, kun olemme eri mieltä.  

Luottamuksen arvo tunnistaa myös itseluottamuksen merkityksen. Taiteilijan usko omaan ilmaisuunsa ja tutkijan luottamus omaan arvostelukykyynsä eivät synny tyhjiössä – ne kasvavat yhteisössä, joka tukee ja haastaa. Oppiminen on parhaimmillaan itsensä ylittämistä: uskallusta tarttua sellaiseen, jonka oppimista ei pitänyt itselleen mahdollisena. Tämä edellyttää luottamusta siihen, että yhteisö kantaa silloinkin, kun yksittäinen ponnistus epäonnistuu.

Taideyliopisto on instituutio, joka ansaitsee yhteiskunnan luottamuksen tavoittelemalla korkeinta laatua taiteessa ja tutkimuksessa, käyttämällä yhteiskunnan sille antamia voimavaroja vastuullisesti ja tehokkaasti sekä tekemällä näkyväksi sen arvon, jota työmme tuottaa. Taide rakentaa luottamusta myös laajemmin yhteiskunnassa: se auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan, luo yhteisöllisiä kokemuksia ja tekee näkyväksi sen, mikä meitä yhdistää. Kyky rakentaa luottamusta ja dialogia eri tavoin ajattelevien ihmisten välille on yksi tärkeimmistä taidoista, joita voimme opettaa. 

Vapaus

Taiteen ja tutkimuksen vapaus on edellytys sille, että voimme kantaa vastuumme uuden tiedon tuottamisesta ja ymmärryksen rajojen laajentamisesta. Vapauden arvo toteutuu, kun yhteisömme mielikuvitus ja uteliaisuus ei rajaudu vain siihen, mikä tuottaa välitöntä ja mitattavaa hyötyä, vaan etsiytyy kohti sitä, mitä emme ymmärrä, kyseenalaistaa oletuksia ja tutkii myös epämukavia ja hyödyttömiltäkin vaikuttavia aiheita. Tämä kriittisyys on suunnattava myös omaan työhön ja omiin oletuksiin – vapaus, joka ei haasta itseään, ei ole vapautta vaan mukavuutta.  

Vapauden arvo tunnistaa myös intuition ja inspiraation merkityksen. Taiteellinen prosessi ei aina ole suunnitelmallinen eikä selitettävissä. Vapaus tarkoittaa myös tilaa sellaiselle etsimiselle, jonka suunta selviää vasta tekemisen kautta – ja luottamusta siihen, että tämä on arvokasta. Vapaus ei kuitenkaan tarkoita rajattomuutta, vaan kurinalaista etsintää: vapautta, joka muuttuu päämäärätietoiseksi työksi, tutkimukseksi, taiteeksi ja suuntautuu ymmärryksen lisäämiseen ja yhteiseen hyvään. Vapaus velvoittaa yliopistoa itseään avoimuuteen ja uskottavuuteen. 

Taiteen ja tutkimuksen vapaus ei ole etuoikeus, vaan arvo, joka kannattelee koko yhteiskuntaa. Puolustamme tätä vapautta aktiivisesti – sekä ulkoista painetta että sisältä syntyvää samanmielisyyden ja itsesensuurin houkutusta vastaan. Vapaus on vastuun kantamista omasta toiminnasta, yhteisöstä ja meille annetusta yhteiskunnallisesta tehtävästä. Vapaus toteutuu aina suhteessa toisiin. Yhden vapaus voi kaventaa toisen vapautta, ja siksi vapauden käyttö yhteisössä edellyttää herkkyyttä tunnistaa, miten oma toiminta vaikuttaa muihin.  

Arvojen merkityksestä

Arvot tarvitsevat toisiaan

Neljä arvoa muodostavat kokonaisuuden. Taito ilman rohkeutta uudistua jää vanhan toistamiseksi. Rohkeus tarvitsee luottamusta: yhteisöä, jossa haavoittuvuuden, erimielisyyden ja epätäydellisyyden esille tuominen on turvallista. Luottamus ilman vapautta voi jäädä rajoittavaksi, aito kohtaaminen edellyttää vapautta olla eri mieltä. Vapaus tarvitsee taitoa ja osaamisen syvyyttä ollakseen merkityksellistä. 

Arvot ja hyveet – miten arvot vaikuttavat arjessa

Yksi nykyisiä arvoja koskeva palaute on, etteivät ne riittävästi heijastu arkeen.   

Arvot kuvaavat sitä, mitä pidämme itsessään arvokkaana. Hyveet ovat puolestaan luonteenpiirteitä ja toimintatapoja, jotka tekevät meistä kykeneviä toimimaan arvojemme mukaisesti. Arvo vastaa kysymykseen ”mitä tavoittelemme”, hyve kysymykseen ”millaisia meidän on oltava, jotta voimme sen saavuttaa”. Arvot muuttuvat todeksi arjessa hyveiden kautta.

Taito arvona merkitsee, että pidämme kokonaisvaltaista, kehollistunutta osaamista itsessään arvokkaana. Hyveenä se näkyy pitkäjänteisyytenä, nöyryytenä oman keskeneräisyyden edessä, vaativuutena itseä kohtaan ja kunnioituksena perinnettä kohtaan. Se näkyy siinä, miten opetamme, miten annamme palautetta ja miten suhtaudumme toistemme osaamiseen.

Rohkeus arvona merkitsee, että arvostamme oikein tekemistä enemmän kuin helppoutta. Hyveenä se näkyy valmiutena puhua, kun olisi mukavampaa vaieta; valmiutena kuunnella, kun olisi helpompaa torjua; ja valmiutena muuttaa suuntaa, kun olemme väärässä. Se näkyy kokouksissa, opetustilanteissa, palautekeskusteluissa ja siinä, miten kohtelemme vaikeita kysymyksiä.

Luottamus arvona merkitsee, että pidämme yhteisöllistä ja haavoittuvuuden mahdollistavaa ympäristöä itsessään arvokkaana, emme vain välineenä tuloksiin. Hyveenä se näkyy johdonmukaisuutena sanojen ja tekojen välillä, avoimuutena päätöksenteossa ja kärsivällisyytenä luottamuksen rakentamisessa. Se näkyy siinä, miten johtaminen toimii, miten virheisiin suhtaudutaan ja miten uudet yhteisön jäsenet otetaan vastaan.

Vapaus arvona merkitsee, että pidämme taiteen ja tutkimuksen riippumattomuutta itsessään arvokkaana. Hyveenä se näkyy uteliaisuutena, itsekriittisyytenä, herkkyytenä toisten vapaudelle ja valmiutena puolustaa sellaistakin työtä, jonka arvo ei vielä näy. Se näkyy siinä, miten suhtaudumme erilaisiin tutkimusaiheisiin, taiteellisiin lähestymistapoihin ja keskeneräisiin ideoihin.

Vastuullisuus yhteisenä suuntana tekee arvoista päätöksenteon perusteita: millaisia ihmisiä palkkaamme, miten opetussuunnitelmia uudistamme, mihin investoimme, mistä luovumme ja miten perustelemme valintamme.  

Ensimmäinen luonnos visioksi

(Edellinen visiolause: Taide tekee tulevaisuuden)

Taide tuo maailmaan sellaista, mitä ei muuten syntyisi – se avaa näkymiä, joita emme vielä osaa sanoittaa, ja tekee tilaa uudelle ajattelulle. Muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa taide vahvistaa yhteiskunnan kykyä kuvitella vaihtoehtoja ja rakentaa kestäviä tulevaisuuksia.

Taideyliopisto kouluttaa rohkeita ajattelijoita ja tekijöitä, jotka yhdistävät syvän taiteellisen osaamisen, kriittisen ajattelun ja kyvyn vaikuttaa. He eivät ainoastaan reagoi muutokseen, vaan suuntaavat sitä – taiteen, tutkimuksen ja uudenlaisten yhteistyön muotojen kautta.

Taideyliopisto on kansainvälisesti korkeatasoinen ja kunnianhimoinen yliopisto, jossa taide, tutkimus ja oppiminen kehittyvät jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa. Toimintamme rakentuu avoimille verkostoille, pitkäjänteisille kumppanuuksille ja vahvalle globaalille läsnäololle. 

Taide vahvistaa inhimillistä osaamista ajassa, jossa teknologia muuttaa maailmaa nopeasti. Empatia, sivistys ja kokemuksellinen ymmärrys ovat taitoja, joita ei voi automatisoida – ja joita taide tekee näkyväksi, jaettavaksi ja vaikuttavaksi.

Vaalimme kulttuuriperintöä ja uudistamme sitä rohkeasti. Syvä osaaminen ja traditio luovat perustan, jolta syntyy uutta: taiteellisia läpimurtoja, uusia ajattelutapoja ja ratkaisuja, jotka ulottuvat taiteen kentän ulkopuolelle koko yhteiskuntaan.

Taideyliopisto on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija ja keskustelija. Se tuo yhteen ihmisiä, näkökulmia ja aloja, synnyttää dialogia ja rakentaa siltoja erilaisten maailmojen välille. Taide ei ainoastaan heijasta todellisuutta, vaan muuttaa sitä.

Taide luo merkityksiä, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Se auttaa käsittelemään ristiriitoja, vahvistaa kulttuurista resilienssiä ja tekee elämästä elämisen arvoista. Taide kuuluu kaikille – se ylittää rajoja ja yhdistää ihmisiä.

Taideyliopistosta valmistuvat osaajat toimivat laajasti yhteiskunnassa: taiteessa, koulutuksessa, luovilla aloilla, kaupungeissa, mediassa ja uusilla aloilla, joita ei vielä ole olemassa. He rakentavat työtä, merkitystä ja tulevaisuutta – Suomessa ja kansainvälisesti. 

Taide ei tyydy valmiisiin vastauksiin. Se kysyy, haastaa ja uudistaa. Taide tekee tulevaisuuden.