Opintoihin liittyvä työharjoittelu

Työharjoittelu voi olla pakollinen tai vapaaehtoinen osa opintoja. Sen tarkoituksena on tutustuttaa alan käytäntöihin ja luoda valmiuksia ammatilliseen toimintaan opiskelujen jälkeen.

Työharjoittelun aikana pääset tutustumaan oman alasi käytänteisiin ja luomaan valmiuksia ammatilliseen toimintaan opintojesi jälkeen. Kaikkiin opintoihin ei kuitenkaan kuulu työharjoittelua. Joissain koulutusohjelmissa työharjoittelu on pakollinen osa opintoja ja toisissa vapaaehtoinen.  Opettajan pedagogisissa opinnoissa opetusharjoittelu on pakollinen osa opintoja. 

Työharjoittelun tarkoituksena on myös luoda verkostoja, joiden kautta pääset arvioimaan ja kehittämään omaa osaamistasi sekä hyödyntämään taitoja työelämään siirtyessä.  

Työharjoittelu osana Teatterikorkeakoulun opintoja

Työharjoittelu on mahdollista suorittaa joko kotimaassa tai ulkomailla.

Työharjoittelu kotimaassa

Harjoittelupaikat välittyvät Teatterikorkeakoulussa useaa eri kautta; useimmiten kurssivastaavan tai professorin kautta. Harjoittelu on hyvä mahdollisuus työskennellä kiinnostavassa ryhmässä tai organisaatiossa ja/tai kiinnostavan taiteilijan kanssa. 

Oma aktiivisuus on työnantajan näkökulmasta positiivista, ja he yleensä tutustuvat alalle tulossa oleviin taiteilijoihin mielellään.

Ennen kuin sovit harjoittelusta tarkemmin työnantajan kanssa, varmista professoriltasi, että harjoittelu sopii osaksi opintojasi.

Harjoittelusta solmitaan aina vähintään harjoittelusopimus, useimmiten myös työsopimus.

Harjoittelusopimus

Harjoittelusopimus on Teatterikorkeakoulun ja harjoittelupaikan työnantajan välinen sopimus. Sopimuksessa sovitaan siitä, kuka tekee, mitä, missä ja milloin. 

Harjoittelusopimuksen laatimista varten ole yhteydessä oman koulutus-/ maisteriohjelman suunnittelijaan ennen harjoittelun alkamista. Suunnittelija laatii sopimuksen ja toimittaa sen sinulle allekirjoitettavaksi. Harjoittelusopimus tulee olla tehtynä ennen harjoittelun alkamista.

Työsopimus

Harjoittelu on normaali osa opintoja ja sen voi tehdä ilman erillistä palkkaa tai harjoittelutukea. Mikäli teet harjoittelusi ammattiteatterissa, joka on solminut ammattiliittosi kanssa työehtosopimuksen, tulee sinun saada harjoittelustasi harjoittelijan palkka.

Mikäli saat palkkaa harjoittelustasi, tulee sinun solmia työnantajasi kanssa työsopimus. Työsopimuksessa sovitaan työn ehdoista, kuten palkasta, työn kestosta, työajasta sekä matkakorvauksista. Työsopimus tulee olla solmittuna ennen harjoittelun alkua. Työnantaja laatii ehdotuksen työsopimukseksi. Ennen sopimuksen allekirjoittamista, sinun kannattaa tarkistuttaa sopimuksen sisältö joko laitoksen suunnittelijalla tai omassa ammattiliitossasi. Esimerkiksi näyttelijäopiskelijan vähimmäispalkka teatteritaiteen maisterin opintoihin kuuluvan työharjoittelun ajalta on 70 % vierailijasopimusten palkasta, joka sovitaan esityskorvauksena tai kuukausipalkkaisena sopimuksena. Sitä sovelletaan vain korkeakouluharjoittelijaan, jonka harjoittelujaksosta yliopisto tekee sopimuksen teatterin kanssa ja teatteri tekee työsopimuksen harjoittelijan kanssa.

Erityisen tarkkana työsopimusta solmittaessa kannattaa olla harjoittelun keston suhteen. Harjoittelu ei yleensä voi olla kahta lukukautta pidempi, työsopimusta ei kannata tehdä harjoittelun kestoa pidemmäksi, eikä päättymispäivää saa jättää avoimeksi. Mikäli esitys jatkaa ohjelmistossa harjoittelun päättymisen jälkeen, tulee sinun neuvotella työnantajan kanssa uusi työsopimus. Tällöin sinua ei kuitenkaan enää voida pitää harjoittelijana, vaan on maksettava ammattilaiselle kuuluva palkka.

Apuraha harjoitteluun

Opintoihin sisältyvään harjoitteluun voi hakea Teatterikorkeakoulun apurahaa. Haku on kerran vuodessa keväällä.

Työharjoittelu ulkomailla

Työharjoittelu on määräaikaista omalla alalla työskentelyä ulkomailla. Joidenkin Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmien opetussuunnitelmaan kuuluu pakollinen työharjoittelu, jonka voi suorittaa myös ulkomailla. Ulkomaisista harjoittelupaikoista saat lisätietoa koulutusohjelman vastaavalta suunnittelijalta, opettajilta. Harjoittelupaikkaa voi etsiä myös työvoimatoimistojen ja Opetushallituksen EDUFI-ohjelman kautta.

Kansainväliseen harjoitteluun voi hakea apurahaa Nordplus- tai Erasmus+ -ohjelmasta. Nordplus-apuraha on tarkoitettu Pohjoismaissa tai Baltian maissa tehtävään työharjoitteluun, ja Erasmus+ -apurahat koko EU:n alueelle.

Tanssin- ja teatteriopettajan maisteriohjelmissa opetusharjoitteluista ohjeistetaan erikseen.

Työharjoittelu osana Kuvataideakatemian opintoja

Lue ohjeistus huolellisesti läpi ennen hakemuksen täyttämistä.

Kuka voi hakea työharjoittelutukea?

Työharjoittelutukea voivat hakea kolmannen ja neljännen vuoden kuvataiteen kandidaattiopiskelijat sekä ensimmäisen ja toisen vuoden kuvataiteen maisteriopiskelijat. Sinun on etsittävä itsenäisesti harjoittelupaikka ja sovittava työnantajan kanssa harjoitteluajankohdasta sekä työtehtävistä. Tarvittaessa vastuuopettajat, jotka ovat nykytaiteen yhteiskunnallisen toimijuuden ja taidepedagogiikan lehtorit Suzanne Mooney ja Marika Orenius, voivat auttaa harjoitteluvaihtoehtojen pohtimisessa ja harjoittelupaikan etsimisessä. Myös oman opetusalueen opettajilta voi kysyä neuvoa.

Työharjoittelun tarkoitus

Työharjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa taiteen kentän ammatillisiin käytäntöihin sekä luoda valmiuksia ammatilliseen toimintaan opiskelun jälkeen. Työharjoittelun tarkoituksena on myös luoda opiskelijalle verkostoja, joiden kautta hän voi arvioida ja kehittää omaa ammatillista toimintaansa, sekä hyödyntää niitä työelämään siirtyessä. Työ voi olla esimerkiksi toimimista kuvataiteilijan assistenttina, kuraattorina tai työtä taidegalleriassa, -museossa, taideyhteisössä tai -organisaatiossa.

Mihin työharjoittelutuki on tarkoitettu?

Kuvataideakatemian jakama työharjoittelutuki on tarkoitettu Kuvataideakatemian ulkopuolella tapahtuvaan työharjoitteluun. Harjoittelutukea ei myönnetä Kuvataideakatemiassa tapahtuvaan työharjoitteluun eikä Kuvataideakatemiassa työharjoitteluvuonna lehtorina tai professorina toimivan henkilön assistentin tehtävään.

Hakuajat

Työharjoittelutukea jaetaan 1–2 kertaa vuodessa. Seuraava hakuaika on keväällä 2023 ja päätös tuen jakamisesta tehdään n. kuukauden sisällä hakuajasta. 

Työharjoittelutukea voi hakea 1–2 kuukaudeksi. 

Harjoittelusta maksettava palkka

Harjoittelusta maksetaan kuukausipalkkaa. Summa tarkistetaan vuosittain, mutta vuonna 2022 se on 1283 euroa. Harjoittelu tulee suorittaa samana vuonna, jona työharjoittelutuki on myönnetty. Sinun tulee olla työharjoittelun aikana Kuvataideakatemiassa läsnäolevaksi ilmoittautunut. Työharjoittelutuki on samansuuruinen riippumatta siitä, suorittaako opiskelija työharjoittelunsa Suomessa vai ulkomailla.

Työharjoittelutukea ei ole mahdollista saada tutkinnon tavoitteellisen suorittamisajan jälkeen (5,5- tai 2-vuotinen koulutus). Työharjoittelutuen myöntäminen on harkinnanvaraista, eli sitä ei myönnetä automaattisesti kaikille hakijoille.

Työharjoittelutuen hakeminen

Työharjoittelutukea haetaan hakuaikana sähköisellä hakemuksella, jossa tulee mainita:

  • Yhteystiedot sekä haettu harjoittelupaikka ja -aika.
  • Lisäksi hakemuksessa täytyy olla perustelu, miksi haluat juuri tähän paikkaan harjoittelijaksi, sekä kuvaus työtehtävistä. Hakemuksessa kannattaa erityisesti selvittää, miten kyseinen työ tukee omaa taiteellista työskentelyä myös tulevaisuudessa.
  • Työnantajan suostumus ja mahdollisimman yksityiskohtainen kuvaus harjoittelijan työtehtävistä.

Mikäli saat Kuvataideakatemian työharjoittelutuen, solmitaan varsinainen harjoittelusopimus akatemian ja opiskelijan välillä. Kuvataideakatemia maksaa palkan. Harjoitteluajan palkka on veronalaista palkkatuloa, joten opintotuki/vuositulot on hyvä ottaa huomioon. 

Kuvataideakatemian työharjoittelutuki myönnetään koko opiskeluaikana vain kerran.

Työharjoittelu ulkomailla

Kansainväliseen harjoitteluun voi saada tietyin ehdoin apurahaa Nordplus- tai Erasmus+ -ohjelmasta. Nordplus-apuraha on tarkoitettu Pohjoismaissa tai Baltian maissa tehtävään työharjoitteluun, ja Erasmus+ -apurahat EU/ETA-maihin. Kysy lisätietoja Kuvataideakatemian kansainvälisten asioiden suunnittelijalta.

Työharjoittelun suorittamisen opintopistemäärät

Työharjoittelun enimmäismäärä on kuvataiteen kandidaatin tutkinnossa 10 opintopistettä ja kuvataiteen maisterin tutkinnossa 5 opintopistettä.

Työharjoittelusta saa opintopisteitä 2,5 opintopistettä yhden kuukauden täysipäiväisestä työharjoittelusta, joka on noin 36 h 15 min viikossa.

Työharjoittelusta keskustellaan ennen harjoittelun alkamista työharjoittelua ohjaavan opettajan kanssa, joka on nykytaiteen yhteiskunnallisen toimijuuden lehtori Suzanne Mooney tai taidepedagogiikan lehtori Marika Orenius. 

Työharjoittelun päätteeksi kirjoitat 1–2 liuskan pituisen raportin työharjoittelusta. Raportissa kerrotaan vapaamuotoisesti, mitä kokemuksia harjoittelusta sai, miten harjoittelu sujui ja miten se auttoi ymmärtämään valmistumisen jälkeistä työelämää. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle. Raportin palauttamisen jälkeen ohjaava opettaja tavataan mahdollisuuksin mukaan uudelleen.

Praxis-opiskelijoiden työharjoittelu

Praxis-opiskelijoilla kahden kuukauden työharjoittelu (5 opintopistettä) on pakollinen osa opintoja. 

Opiskelijoille on varattu erikseen työharjoittelutuki pakollisia työharjoitteluja varten, joten Praxis-opiskelijana sinun ei tarvitse hakea tukea yhteisessä haussa, vaan sovit työharjoittelunsa järjestämisestä professorisi kanssa. Työharjoittelutuki on samansuuruinen kuin muillakin opiskelijoilla. Sinun tulee kirjoittaa työharjoittelusta 3–4 sivun mittainen raportti.

Nykytaiteen historian ja teorian kandiohjelman opiskelijoiden työharjoittelu

Vähintään kahden kuukauden työharjoittelu (5 opintopistettä) on pakollinen osa opintoja. 

Opiskelijoille on varattu erikseen työharjoittelutuki pakollisia työharjoitteluja varten, joten sinun ei tarvitse hakea tukea yhteisessä haussa, vaan sovit työharjoittelun järjestämisestä professorisi kanssa. Työharjoittelutuki on samansuuruinen kuin muillakin opiskelijoilla.

Työharjoittelu osana Sibelius-Akatemian opintoja

Voit tiedustella Sibelius-Akatemian opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksista omasta aineryhmästäsi esim. HOPS-keskustelujen yhteydessä. Joidenkin koulutusohjelmien tai pääaineiden opetussuunnitelmiin voi sisältyä myös pakollista opetusharjoittelua.