Kuvataiteen tohtoriohjelman opetussuunnitelma 1.8.2024 alkaen

Julkaistu 27.12.2023 | Päivitetty 24.9.2024

Kuvataideakatemia, Kuvataiteen tohtorin tutkinto 1.8.2024 alkaen. Hyväksytty Johtokunnassa 27.2.2024.

Opetussuunnitelmaa noudattavat automaattisesti kaikki 2023 alkaen opintonsa aloittaneet kuvataiteen tohtoriohjelman opiskelijat. Myös aiemmin opintonsa aloittaneet tohtoriopiskelijat voivat siirtyä suorittamaan tutkintoaan tämän opetussuunnitelman mukaisesti.

Tohtoriohjelman tavoitteet

Taideyliopiston Kuvataideakatemian tohtoriopinnot antavat valmiudet ja mahdollisuuden taiteellisen tutkimuksen itsenäiseen ja luovaan tekemiseen. Taiteellinen tutkimus on monialaista taiteilija- ja taidelähtöistä tutkimusta. KuvAn tohtoriohjelmasta valmistuu kuvataiteen taiteilija-tutkijoita.

Taiteilija-tutkijat kehittävät ja uudistavat taiteita, niiden tekemistä, tutkimista ja opettamista. He käyvät monimuotoista ja kriittistä vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Alojensa erityisasiantuntijoina he tekevät taidetta sekä tuottavat taiteen käytäntöihin perustuvaa tietoa, taitoa ja ymmärrystä, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa sekä taiteissa että muilla yhteiskunnan aloilla. Taideyliopiston tohtorikoulutus edistää taiteilija-tutkijoiden kykyä soveltaa kehittämäänsä osaamista taiteilijoina, tutkijoina, pedagogeina ja asiantuntijoina.

Tavoitetutkinnon rakenne

Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuvataiteen tohtoriohjelman tavoitetutkinto on Kuvataiteen tohtorin tutkinto (KuT). Se on laajuudeltaan 240 opintopistettä, mikä vastaa neljän vuoden täyspäiväisiä opintoja. Tutkinnon voi suorittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Arvosteluasteikkona kaikissa tohtoriohjelman opinnoissa on HYV – HYL. Kuvataiteen tohtorin tutkinto koostuu kuvataiteen tohtorin opinnäytteestä ja kuvataidealan jatko-opinnoista.

Opinnäyte ja sen julkinen puolustaminen 180 op

Kuvataiteen tohtorin opinnäytekokonaisuuden tulee osoittaa tutkimusalueen syvällistä ymmärrystä ja kykyä analysoida, artikuloida ja kontekstualisoida taiteellisia tutkimusasetelmia. Se koostuu maksimissaan kolmesta taiteellisesta osasta sekä kirjallisesta osasta. Näiden keskinäiset suhteet voivat vaihdella tapauskohtaisesti, kuitenkin niin että niiden laajuus on yhteensä 180 op. Hyväksytyn tutkimussuunnitelman perusteella opinnäyte voi koostua myös yksinomaan kirjallisesta tutkimuksesta.

Taiteelliset osat voivat olla taidenäyttelyitä, näyttelykuratointeja, yksittäisiä taideteoksia tai kokeellisia järjestelyjä sekä niiden artikulointia, käsitteellistämistä ja teoretisointia. Opinnäytteen taiteellisten osien tulee olla esitarkastettuja ja julkisesti esitettyjä.

Kirjallinen osa suhteutuu taiteellisiin osiin ja perustelee tutkimuksen toteuttamistapaa ja tavoitteita suhteessa alan muuhun tutkimukseen ja käytäntöihin. Kirjallisen osan suositeltava laajuus on 50–250 liuskaa (liuska = 2000 merkkiä välilyönteineen). Kirjallisen osan voi toteuttaa monografiana tai artikkelimuotoisena, jolloin se koostuu 2-4 vertaisarvioidusta tutkimusjulkaisusta ja niitä kokoavasta yhteenvedosta (15–30 liuskaa). Kirjallinen osa voi olla verkkojulkaisu tai muu monimediainen kokonaisuus. Opinnäytteeseen voi sisältyä yhteisjulkaisuja tai -projekteja. Tällöin opinnäytekokonaisuuteen tulee kuitenkin sisältyä tohtoriopiskelijan itsensä laatima kokoava yhteenveto, jossa eritellään opinnäytteen tekijän oma näkökulma ja rooli kussakin osaprojektissa.

Opinnäyte voidaan julkaista suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Esitarkastukseen annettavan opinnäytteen kielen tulee olla sama kuin lopullisen tarkastettavan julkaisun. Tätä kieltä käytetään pääsääntöisesti myös tarkastustilaisuudessa.

Opinnäyte on sähköisesti arkistoitavissa oleva julkaisu, josta käyvät ilmi opinnäytekokonaisuuden kaikki osat. Opinnäytteestä voi tehdä myös painetun version.

Kuvataidealan jatko-opinnot 60 op

Tähän on kuvattu jatko-opinnot kokonaisuuksien ja ryhmittelyjen tasolla, jotka kertovat tutkintoon vaadittavista opintopistelaajuuksista kategorioittain. Vuosittaisen opetusohjelman ja kurssien kuvaukset löydät opinto-oppaasta.

Yleiset tutkijantaidot 15-25 op

Sisältö: Opintokokonaisuus sisältää taiteilija-tutkijan ammattitaidon kannalta perustavia opintojaksoja. Ne on pääsääntöisesti tarkoitettu suoritettavaksi opintojen alkuvaiheessa. Opintokokonaisuuden laajuuden jousto mahdollistaa yksilöllisen osaamispohjan vahvistamisen. Opintokokonaisuuteen voi oman opintosuunnitelman puitteissa sisällyttää myös toisessa yliopistossa suoritettavia opintoja.

Osaamistavoitteet: Tohtorikoulutettava saa perusvalmiudet etsiä ja jäsentää tietoa sekä toimia monialaisissa tutkijayhteisöissä. Hän harjaantuu taiteellisen tutkimuksen tekoon ja taiteellisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen vuorovaikutuksessa alansa kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tohtorikoulutettava osaa käydä asiantuntevaa keskustelua alan foorumeilla ja laatia julkaisukelpoisia tutkimusesittelyitä taiteellisen tutkimuksen erilaisissa julkisissa konteksteissa. Hän osaa reflektoida tutkimustoiminnan eettisiä ja ekologisia reunaehtoja ja vaikutuksia.

• Etiikka 2 op
  • Kaikille tohtorikoulutettaville pakollista on suorittaa 2 op etiikkaa.
• Metodiopinnot 4–8 op
  • Pakollista on suorittaa vähintään 4 op metodiopintoja, mutta on mahdollista suorittaa enemmänkin.
• Kirjoittaminen 2–8 op
  • Pakollista on suorittaa vähintään 2 op kirjoittamisen opintoja, mutta on mahdollista suorittaa enemmänkin.
• Yleiset valmiustaidot 2–8 op
  • Ryhmittelyn ainoa pakollinen opintojakso on perehdytysjakso (1 op). Ryhmittelyn alle sopivia opintoja on suoritettava vähintään 2 op edestä.

Kuvataiteen alakohtaiset opinnot 35–45 op

Sisältö: Opintokokonaisuus sisältää Kuvataiteen alan taiteelliseen ja tutkimukselliseen toimintaan perehdyttäviä opintojaksoja. Ne on pääsääntöisesti tarkoitettu tukemaan tohtoriopiskelijan oman tutkimuksen etenemistä ja syventämistä, ja niitä voi suorittaa oman opintosuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Opintokokonaisuuden laajuuden jousto mahdollistaa yksilöllisiä temaattisia valintoja. Opintokokonaisuuteen voi oman opintosuunnitelman puitteissa sisällyttää myös toisessa yliopistossa suoritettavia opintoja.

Osaamistavoitteet: Tohtorikoulutettava saa valmiudet syventää omaa asiantuntijuuttaan vuorovaikutuksessa oman tutkimuksensa sidosryhmien ja kuvataiteen alan tutkijayhteisön kanssa. Hän osaa toteuttaa korkeatasoisia kuvataideprojekteja ja suhteuttaa niitä alan tutkimuskonteksteihin asiantuntevalla tavalla. Hän osaa kehittää kuvataiteen alan tutkimusmenetelmiä ja saa valmiudet syventää ja jäsentää kokemuksellista tietoa taiteellisessa työskentelyssään. Hän osaa reflektoida omaa toimijuuttaan kuvataiteen ja siihen liittyvän tutkimustoiminnan rajapinnoilla.

• Tutkimusseminaarit 4–8 op
  • Tohtoriohjelma järjestää tutkimusseminaarin joka lukuvuosi ja yhden opintojakson laajuus on 2–4 op. Pakollista on suorittaa vähintään 4 op edestä tutkimusseminaareja.
• Teemaseminaarit 0–16 op
  • Teemaseminaarit eivät ole pakollisia opintoja kuvataiteen tohtorin tutkinnossa, mutta koska kuvataiteen alakohtaisia opintoja tulee suorittaa minimissään 35 op, ne ovat olennainen vaihtoehto vaadittavan opintopistemäärän saavuttamiseksi.
• Lukupiirit 0–6 op
  • Lukupiirit eivät ole pakollisia opintoja kuvataiteen tohtorin tutkinnossa, mutta koska kuvataiteen alakohtaisia opintoja tulee suorittaa minimissään 35 op, ne ovat olennainen vaihtoehto vaadittavan opintopistemäärän saavuttamiseksi.
• Opinnäytepiirit 2–4 op
  • Yhden opinnäytepiirin laajuus on 2 op, mikä on pakollinen suoritettava minimimäärä. Maksimissaan opinnäytepiireistä voi saada 4 op edestä suorituksia (tämä ei vaikuta vanhoihin suorituksiin).
• Välietappiseminaarit 0–4 op
  • Välietappiseminaari 2 op järjestetään kerran lukuvuodessa. Se ei ole pakollinen osa tutkintoa ja siitä voi saada suorituksen enintään kaksi kertaa.
• Konferenssit 0–5 op
  • Konferenssit eivät ole pakollisia opintoja kuvataiteen tohtorin tutkinnossa. Yhdestä konferenssista voi saada enintään 2 op (osallistumisen pisteet sisältyvät esityksestä myönnettävään opintopistemäärään).
  • 1 op osallistuminen
  • 2 op oma konferenssiesitys
• Symposiumin järjestäminen 0–5 op
  • Itse järjestetystä symposiumista saa 5 op. Suoritus ei ole pakollinen osa tutkintoa.
• Julkaisutoiminta 0–6 op
  • Julkaisut eivät ole pakollinen osa opintoja. Opinnäytteeseen sisällytettävistä julkaisuista ei voi hakea erikseen opintopisteitä.
  • 3–5 op vertaisarvioitu julkaisu (vastuuohjaaja päättää tarkan opintopistemäärän)
  • 1–3 op ei-vertaisarvioitu julkaisu (vastuuohjaaja päättää tarkan opintopistemäärän)

Tutkinnon osaamistavoitteet

Kuvataiteen tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö on tutkimusalueensa asiantuntija, joka:

• osaa tehdä itsenäistä taiteellista tutkimusta
• osaa toteuttaa perusteltuun suunnitelmaan nojaavan taiteellisen tutkimusprojektin
• osaa kriittisesti arvioida taiteellisen tutkimusprosessin vaiheita ja lopputuloksia sekä osallistua asiantuntevasti tutkimusaiheeseensa liittyviin yhteiskunnallisiin ja tutkimuksellisiin keskusteluihin
• osaa dokumentoida taiteellisen tutkimuksen prosesseja ja viestiä tutkimuksesta eri konteksteissa
• tunnistaa alalleen tärkeitä ja ajankohtaisia ilmiöitä ja osaa tarkastella niitä kriittisesti
• kykenee soveltamaan omaksumaansa tietoa sekä toimimaan taiteen ja taiteellisen tutkimuksen parissa suunnitelmallisesti, perehtyneesti ja luovasti
• osaa toimia yhteistyössä oman alansa ja muiden alojen asiantuntijoiden kanssa
• ymmärtää oman toimintansa eettiset ulottuvuudet tutkimus- ja taidekonteksteissa ja toimii oikeudenmukaisesti ja vastuuntuntoisesti

Siirtymäsääntö

Kuvataideakatemian tohtorikoulutuksen siirtymäsääntö koskien 1.8.2024 voimaan tulevaa opetussuunnitelmaa:

Kuvataideakatemian tohtoriohjelman tohtorikoulutettavilla, joiden opiskeluoikeus on alkanut ennen 1.8.2024, on mahdollisuus valmistua vanhojen opetussuunnitelmien mukaisesti 31.7.2026 asti. Tämän jälkeen kuvataiteen tohtoriohjelman edelliset opetussuunnitelmat, jotka ovat tulleet voimaan 1.8.2018 ja 1.8.2022, eivät ole enää voimassa eikä niiden rakenteiden mukaisia tutkintoja hyväksytä 1.8.2026 alkaen.

Kaikki kuvataiteen tohtoriohjelman tohtorikoulutettavat voivat halutessaan siirtyä opiskelemaan uuden opetussuunnitelman mukaisesti heti sen astuessa voimaan 1.8.2024. Viimeistään 1.8.2026 kaikki kuvataiteen tohtoriohjelman tohtorikoulutettavat siirtyvät noudattamaan 1.8.2024 voimaan astuvaa tai uudempaa opetussuunnitelmaa ja heidän hopsinsa rakenne päivitetään uuden opetussuunnitelman mukaiseksi.

1.8.2022 voimaan tulleen opetussuunnitelman siirtymäsääntöön on kirjattu:

Mikäli opiskelija on suorittanut tutkintoonsa muut vaadittavat opinnot kuin opinnäytteen (opiskelija on suorittanut Kuvataidealan jatko-opinnot (70 op) kokonaisuudessaan) 1.8.2022 mennessä, opiskelija voi valmistua vanhojen opetussuunnitelmien mukaan niin kauan kuin opinnot ovat voimassa. Vanhentuneiden opintojen päivittämisestä sovitaan vastuuohjaajan kanssa. Opintojen päivittämisen voi tehdä kyseisestä alueesta vastaava opettaja. Opintojen päivittämisen yhteydessä on varmistettava, että opiskelijan osaaminen on ajan tasalla.

Taideyliopiston koulutussäännön 50§:n mukaan opintosuoritukset ovat voimassa enintään 10 vuotta tutkintoon sisällytettäviksi.

Uuden 1.8.2024 voimaan tulevan opetussuunnitelman muutokset keskittyvät opetussuunnitelman rakenteeseen, opintopistelaajuuksien muutokseen opinnäytteen ja jatko-opintojen osalta sekä yksilötason valinnanvapauden lisäämiseen jatko-opinnoissa. Opetussuunnitelman keskeiset muutokset edellisiin verrattuna ovat:

• Kuvataiteen tohtorin opinnäytteen laajuuden muutos 170 opintopisteestä 180 opintopisteeseen ja opinnäytteen esitarkastettujen taiteellisten osien rajaus enintään kolmeen niillä tohtorikoulutettavilla, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2024 tai sen jälkeen
• Kuvataidealan jatko-opintojen laajuuden muutos 70 opintopisteestä 60 opintopisteeseen
• Jatko-opintojen rakenteellinen muutos kahteen opintokokonaisuuteen: Yleiset tutkijantaidot ja Kuvataiteen alakohtaiset opinnot, joiden alla on mahdollistettu väljyyttä valita opintojaksoja ja muodostaa yksilöllisempiä tutkintoja

Opetussuunnitelman muutos ei tuo mukanaan uusia pakollisia opintojaksoja tai tarvetta korvata vanhojen opetussuunnitelmien mukaisia opintojaksoja uusilla opintosuorituksilla. Rakenteelliset muutokset vaativat vain opiskelijakohtaista teknistä hopsien uudelleenjärjestelyä ja opintojen sijoittelua uutta tutkintorakennetta vastaavaksi. Näin ollen edellisten opetussuunnitelmien (tulleet voimaan 1.8.2018 ja 1.8.2022) mukaiset opinnot käyvät voimassaoloaikansa puitteissa sellaisenaan uuden opetussuunnitelman mukaisiksi opinnoiksi ja tohtorikoulutettavat voivat sisällyttää kaikki ennen 1.8.2024 suoritetut opinnot täysimääräisesti uuden opetussuunnitelman mukaisiin tutkintoihin. Jatko-opintojen uusi vaadittu laajuus on 60 opintopistettä, mutta niille ei ole asetettu ylärajaa mikä estäisi 70 opintopisteen laajuisten jatko-opintojen sisällyttämisen tutkintoon. Kaikki tohtorikoulutettavat voivat siis siirtyä uuteen opetussuunnitelmaan viimeistään 1.8.2026 ilman että tästä aiheutuu heille haittaa.

Opinnäytteeseen voi sisältyä enintään kolme esitarkastettua taiteellista osaa niillä tohtorikoulutettavilla, jotka aloittavat opintonsa syksyllä 2024 tai tätä myöhemmin. Tätä aiemmin opintonsa aloittaneet voivat sisällyttää opinnäytteeseensä voimassa olevan tutkimussuunnitelman mukaisen määrän esitarkastettavia taiteellisia osia, joista on sovittava vastuuohjaajan kanssa.