Taideyliopiston koulutusta ja opiskelua koskevat eettiset ohjeet ja menettelyohjeet vilppi- ja kurinpitotapausten käsittelyyn

Julkaistu 28.9.2023 | Päivitetty 24.10.2024

Tausta ja tavoite

Ohjeen tavoitteena on pyrkiä lisäämään ymmärrystä hyvästä taiteellisesta ja tieteellisestä käytännöstä opiskelussa ja ennaltaehkäisemään mahdollisia vilppi- ja kurinpitotilanteita.

Hyvän taiteellisen ja tieteellisen käytännön avulla lisätään ulkopuolisten luottamusta Taideyliopistoon ja pyritään luomaan kaikille yliopiston jäsenille turvallinen opiskelu- ja työympäristö. 

Soveltamisala

Tässä ohjeessa käsitellään hyvän taiteellisen ja tieteellisen käytännön noudattamista koulutuksessa, opetuksessa ja opinnoissa sekä opiskeluun liittyvien vilppi- ja kurinpitotilanteiden käsittelyä Taideyliopistossa. Ohjetta sovelletaan Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen soveltuvin osin ottaen kuitenkin huomioon koulutettavien ikä ja kehitystaso sekä nuorisokoulutettaviin soveltuva sääntely ja ohjeistus. Lisäksi avoimen yliopiston opiskelijoita koskevissa epäasiallisen käyttäytymisen tilanteissa noudatetaan avoimen yliopiston järjestyssääntöä. 

Tutkimusta koskee erillinen eettinen ohjeistus, jota sovelletaan tämän ohjeen ohella jatko-opiskelijoihin.

Henkilöstöön liittyvät kysymykset käsitellään työoikeudellisten prosessien ja niihin soveltuvan ohjeistuksen mukaisesti.  

Eettinen toiminta

Pyrkimys eettisesti kestävään toimintaan

Taideyliopiston toiminnan perustana on yleiset eettiset periaatteet ja tietoisuus jaetusta eettisestä arvopohjasta. Kaikkia Taideyliopiston toimintoja ohjaavat Taideyliopiston strategiaan kirjatut arvot.

Taideyliopiston yliopistoyhteisön toimintaa ohjaavat myös tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta sekä kiusaamiseen, häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumista koskevat periaatteet ja ohjeet. 

Taideyliopistolainen

• edistää eettisiä, kriittisiä, luovia, avoimia ja yhteisöllisiä toimintatapoja Taideyliopistossa 
• kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti, puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti 
• kunnioittaa kaikkien näkemyksiä, työtä ja työrauhaa 
• tukee positiivista, kannustavaa ja avointa työskentelyilmapiiriä 
• perustaa toimintansa rehellisyyteen 
• sitoutuu taiteellisen toiminnan, tutkimuksen ja pedagogisen toiminnan eettisiin käytäntöihin. 

Koulutusta ja opiskelua koskevat eettiset ohjeet koskevat opiskelijan koko opintopolkua Taideyliopiston kaikilla aloilla. Eettisten ohjeiden tarkoituksena on turvata opiskelijan oppimista sekä opiskelijan omia että muiden saavutuksia kunnioittaen. 

Tavoitteena on, että Taideyliopiston opiskelijat menestyvät opinnoissaan ja työelämässä noudattaen hyviä taiteellisia ja tieteellisiä sekä oman alansa ammatillisia käytäntöjä. 

Eettisyys säännöissä

Yliopiston toimintaa ja opiskelua ohjaavien lakien, säännösten ja ohjeiden tarkoituksena on turvata opiskelijoille yhtenäinen ja tasapuolinen tiedonsaanti, kohtelu ja oikeusturva. 

Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen (Yliopistolaki 2 § 2 momentti). 

Opiskelijan tulee opiskelussaan noudattaa hyvää taiteellista ja tieteellistä käytäntöä (Koulutussääntö 51 §). 

Taideyliopisto on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjetta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk) eli ns. HTK-ohjetta. Tutkimuseettiset ohjeet koskevat tutkimuksen lisäksi soveltuvin osin myös opetusta ja opiskelua. Hyvää tieteellistä käytäntöä sovelletaan myös Taideyliopistossa tapahtuvaan taiteelliseen toimintaan.

Hyvä taiteellinen ja tieteellinen käytäntö koulutuksessa ja opiskelussa edellyttää soveltuvan ja voimassa olevan lainsäädännön sisällön selvittämistä opinnäytteitä tehtäessä ja erilaisia toimenpiteitä velvoitteiden noudattamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi turvallisuusohjeiden noudattaminen sekä työtiloissa että verkkoympäristössä, tietosuojalainsäädännön noudattaminen ja tekijänoikeuslainsäädännön noudattaminen. Opinnot saattavat edellyttää myös sopimusten ja suostumusten hankkimista (esim. kuvaus-, äänitys- ja julkaisuluvat), tiedotteiden ja ilmoitusten (esim. tietosuojailmoitus) laatimista. Ohjaaja, opettaja ja muu henkilökunta tukevat opiskelijoita opiskeluun liittyvissä tilanteissa, velvoitteiden ja ohjeiden noudattamisessa. 

Hyvän taiteellisen ja tieteellisen käytännön loukkauksia pyritään ennaltaehkäisemään tarkastamalla opintosuoritusten alkuperäisyys ennen opintosuorituksen hyväksymistä. Tahattomia vilppitilanteita voi välttää tutustumalla huolellisesti opintoja ja opinnäytteitä koskeviin ohjeisiin. Tulkinnallisessa tilanteessa on suositeltavaa tiedustella opettajalta, ohjaajalta tai muulta asiantuntijalta apua oikean toimintatavan valintaan. 

Turvallinen ja hyvinvoiva opiskelija- ja työyhteisö

Oikeus turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (Yliopistolaki 41 § a §). Myös yliopiston henkilökunnan oikeus turvalliseen työympäristöön on suojattu (Yliopistolaki 45 §). Koulutussäännössä on tarkennettu, että opiskelijoilla ja henkilökunnalla on oikeus turvalliseen, yhdenvertaiseen sekä tasa-arvoiseen opiskelu- ja työympäristöön. Yliopistossa on noudatettava hyvää järjestystä, eikä muiden turvallisuutta tai hyvinvointia saa vaarantaa. (Koulutussääntö 55 §). Taideyliopiston eettiset periaatteet, Kohtele minua hyvin – ohje ja muut sisäiset ohjeet, kuten Taideyliopiston järjestysääntö täydentävät laista, koulutussäännöstä ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistukseen perustuvia velvoitteita.  

Opettajan vastuu hyvään tieteelliseen käytäntöön perehdyttämisestä

Opettajien tehtävänä on tukea opiskelijoiden oppimista, taiteellisen ja tieteellisen ajattelutavan kehittymistä sekä puuttua vilppiin sellaista havaitessaan. Opiskelijat tulee perehdyttää taiteen- ja tieteenalan lähdeviittauskäytäntöihin heti opintojen alusta lähtien. On tärkeää, että opettaja käy opiskelijoiden kanssa säännöllisesti keskustelua hyvän taiteellisen ja tieteellisen käytännön periaatteista. Opettajan velvollisuus on ottaa lähdeviittauskäytännöt esille omalla opintojaksoillaan ennen kirjallisten töiden tekemistä tai antaa opiskelijoille asianmukaiset ohjeet lähdeviittausten tekemiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamiseen, koska eettiset säännöt voivat eri maissa poiketa Suomessa käytössä olevista. Opiskelijoita on hyvä muistuttaa myös tästä ohjeesta sekä siitä, että vilppiepäilyt tutkitaan aina. 

Opiskelijan vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta

Opiskelijalla on velvollisuus selvittää, minkälainen toiminta opiskelussa on tavoiteltavaa ja mikä vilpillistä. Opiskelijan tehtävänä on tutustua TENKin Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa -ohjeeseen, Taideyliopiston eettisiin periaatteisiin sekä tähän ohjeeseen huolellisesti. Jos opiskelija on epävarma, mikä toiminta on hyväksyttävää ja mikä vilpillistä, opiskelijan tulee kysyä neuvoa opettajalta tai omaopettajalta. 

Opinnäytteiden alkuperäisyyden tarkastuksen järjestelmä

Opintosuoritusten ja julkaistavien tutkimustulosten alkuperäisyyden varmistaminen on osa koulutuksen ja tutkimuksen laadunvarmistusta. Taideyliopistossa on käytössä yhteinen opintosuoritusten alkuperäisyyden tarkastuksen järjestelmä (Turnitin), joka tunnistaa kirjoitettujen tekstien välisiä yhtäläisyyksiä ja mahdollistaa siten plagiaatin tunnistamista. Alkuperäisyyden tarkastuksen lisäksi järjestelmää voidaan käyttää apuna opintosuoritusten ohjaus- ja arvosteluprosessissa. 

Kaikille Taideyliopistossa valmistuville kirjallisille opinnäytteille tehdään ennen töiden hyväksymistä sähköinen alkuperäisyyden tarkastus Taideyliopiston ylläpitämää alkuperäisyyden tarkastamisen järjestelmää käyttäen. Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastus tehdään käytössä olevalla järjestelmällä opinnäytteen lopulliseen versioon, joka palautetaan opinnäytetyön tarkastajille. Opiskelija vie itse opinnäytteensä sähköiseen alkuperäisyyden tarkastusjärjestelmään ja lähettää saman version opinnäytteen tarkastajille sekä Taju-tietokantaan. Tämän tarkastuksen jälkeen opinnäytteeseen ei enää voi tehdä muutoksia. Tarkastuksesta ja tulosten tulkinnasta vastaa opinnäytteen akateeminen ohjaaja tai muu koulutusohjelman nimeämä vastuuhenkilö, joka on työsuhteessa Taideyliopistoon. Väitöskirjojen osalta alkuperäisyyden tarkastus tehdään esitarkastusvaiheessa.

Sähköistä alkuperäisyyden tarkastuksen järjestelmään suositellaan käytettäväksi myös opintojen eri vaiheissa siinä laajuudessa kuin eettisen toimintatavan tavoite edellyttää. Sähköistä alkuperäisyyden tarkastuksen järjestelmää voidaan käyttää myös yliopistossa laadittavan oppimateriaalin tarkastamiseen.

Järjestelmän käyttöä ei saa soveltaa ryhmäopetuksessa vain osaan ryhmästä. Jos opettajan on syytä epäillä ryhmän jonkun opiskelijan syyllistyvän plagiointivilppiin, tulee koko opetusryhmän kirjalliset suorituksen tarkastaa sähköistä alkuperäisyyden tunnistusjärjestelmään käyttäen.

Tekoälysovellusten käyttäminen opiskelussa

Tekoälyn nopea kehittyminen on luonut tilanteen, jossa yliopistojen tulee pohtia tekoälyn roolia laajasti niin osana oppimisprosessia kuin työelämätaitonakin sekä miettiä niiden vastuullista käyttöä tutkimuksessa, opetuksessa, oppimisessa ja taiteellisessa toiminnassa. GPT (Generative Pre-trained Transformer) ja muut samantyyppiset tekoälypohjaiset tekstieditorit tai tekstigeneraattorit, ns. suuret kielimallit, ovat interaktiivisia tekoälysovelluksia, jotka tuottavat tekstiä käyttäjän antaman kehotteen perusteella. Kielimalliin perustuvalle tekoälylle voi esittää kysymyksiä ja sitä voi esimerkiksi kehottaa muotoilemaan annettua tekstiä tai sen antamaa ratkaisua tiiviimmäksi ja paremmaksi. Kielimallit ovat uusi teknologia ja niiden käytöstä voidaan myös oppia paljon.   

Tekoälyjärjestelmät ovat jatkuvasti kehittyviä, tulevaisuuden apuvälineitä työelämässä ja siksi sekä opettajien että opiskelijoiden on tärkeää perehtyä ChatGPT:n tai vastaavien tekoälysovellusten käyttöön, niiden ehtoihin ja tietoturvaan. Samalla sekä opettajien että opiskelijoiden tulee kuitenkin sitoutua siihen, että kenelläkään ei ole velvollisuutta käyttää verkkosovelluksia opinnoissa, eikä rekisteröityä ulkopuolisten sovellusten käyttäjäksi. Sovelluksiin ei myöskään tule syöttää kenenkään henkilötietoja tai muuta aineistoa, johon ei ole käyttöoikeutta (esim. tekijänoikeuksien piiriin kuuluva aineisto, liikesalaisuudet).  

Tekoälyn käyttämisen etiikka muodostuu yliopistoissa hyvän tieteellisen ja taiteellisen käytännön kautta. Tekoälysovellusten käytössä on huomioitava seuraavat asiat: 

• Tekoälyn käytössä tulee noudattaa hyvää tieteellistä ja tekijänoikeudellista käytäntöä sekä tieteellisen kirjoittamisen käytänteitä. Teosten tulee olla tekijän itsensä laatimia, eivätkä ne saa esittää muiden ideoita, tietoja, teoksia tai muuta materiaalia ilman riittävää viittausta. Tekoäly ei ole tieteellisen tekstin lähde.  
• Jos opettaja haluaa rajoittaa tekoälyn käyttöä osana taiteellisen sisällön opiskelua tai taiteellista työskentelyä, opettajan tulee sanoittaa se selkeästi tehtävänannossaan opiskelijalle. 
• Jos opiskelija käyttää tekoälyä tehtävässä tai opinnäytetyössä, esimerkiksi osana tekstinhuoltoa, on tästä aina mainittava. Kielimallin käyttö kielenhuoltoon on perusteltua esimerkiksi kieliopillisesti oikeellisen tai rakenteellisesti sujuvan tekstin tekemiseen (vrt. oikoluku- ja käännöstyökalut ja muut vastaavat työkalut). 
• Opiskelija on aina itse vastuussa palauttamansa tekstin sisällöstä. Kielimallien suurena haasteena on tätä ohjetta laadittaessa, että ne pystyvät kirjoittamaan asiantuntevalta vaikuttavaa tekstiä, joka kuitenkin sisältää asiavirheitä, ristiriitaisuuksia tai jopa puolueellista, vahingoittavaa tai olemassa olevia vahingollisia stereotypioita vahvistavaa sisältöä. 

Taideyliopisto seuraa tekoälykeskustelua ja muuttaa ohjeistustaan tarvittaessa. Tekstiä laadittaessa on hyödynnetty erityisesti Jyväskylän kauppakorkeakoulun ja Arenen laatimia suosituksia. 

Hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta

Yleistä

Vilppi tarkoittaa epärehellistä tekoa tai tekemättä jättämistä, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Vilppiä on myös välinpitämättömyys hyväksyttyjä työskentelytapoja ja menetelmiä kohtaan.

Vilpin muotoja ovat plagiointi eli luvaton lainaaminen, itsensä plagiointi, sepittäminen, havaintojen vääristely ja anastaminen. Lisäksi vilppiä voi tapahtua tenteissä ja koetilanteissa, kuten lunttaus, keskustelu ja toisen puolesta tenttiminen tai muiden opintosuoritusten tekeminen. Opintosuorituksissa ei saa loukata toisen tekijänoikeuksia tai yksityisyyden suojaa, eikä niissä tule paljastaa myöskään toisen liikesalaisuuksia. 

Vilpin piirteitä on kuvattu kattavasti TENKin Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa – ohjeessa. TENK käsittelee ohjeissaan hyvästä tieteellisestä käytännöstä poikkeavaa käytöstä sekä eettisiä rikkomuksia määrittelemättä erikseen eettisesti suositeltavia taiteellisia tai pedagogisia käytäntöjä. Seuraavassa pyritään erittelemään – tieteelliseen käytäntöön peilaten, mutta tarpeen tullen sitä täydentäen – tieteelliseen, taiteelliseen ja pedagogiseen toimintaan liittyvää piittaamattomuutta ja vilppiä.  

Vilpin lisäksi muita kurinpitomenettelyn käynnistäviä tekoja ovat opiskelun häiritseminen, väkivaltainen tai uhkaava käytös. Esimerkiksi toiseen kohdistuva häirintä, epäasiallinen kohtelu, järjestys- tai turvallisuusohjeiden noudattamatta jättäminen johtavat yleensä kurinpidollisiin seuraamuksiin. 

Esimerkkejä vilpin muodoista

Luvaton lainaaminen eli plagiointi (engl. plagiarism)

Plagioinnilla tarkoitetaan toisen laatiman tai julkaiseman teoksen, tuotoksen, tekstin osan, taiteellisen ilmaisun tai käännöksen kopioimista ja esittämistä omana. Plagiointia voi olla myös esimerkiksi kuvan, kuvion, kaavion, ohjelmakoodin tai minkä tahansa visuaalisen, auditiivisen tai muun teoksen luvaton lainaaminen. 

Plagioinnin arvioinnin tekee hankalaksi se, että tieteellisessä, taiteellisessa ja pedagogisessa työssä hyödynnetään toisten tekemää työtä asiantuntijuuden osoituksena ja intertekstuaalisina viittauksina. Plagiointi poikkeaa näistä käytännöistä siinä, että lainauksen tai viittauksen alkuperää tai laajuutta peitellään esimerkiksi jättämällä lähdeviittaus kokonaan pois, viittaamalla lähteeseen harhaanjohtavasti tai esittämällä teos kokonaan omana tuotoksena. Plagiointia voi olla sekä suora että mukaillen tehty kopiointi. 

On huomattava, että kaikki lainaaminen ei ole luvatonta. Teosten osalta luvalliseen lainaamiseen ohjeistaa Tekijänoikeuslain sitaattioikeutta koskeva pykälä 25 §. Sitaattioikeuden tarkoitus on, että jokaisella on mahdollisuus kommentoida ja kritisoida julkistettua teosta, mutta lainauksen tulee olla tarkoituksenmukainen eli liittyä esimerkiksi lähdettä koskevaan kritiikkiin tai omien argumenttien tukemiseen. Sitaattioikeuden puitteissa luvallista on myös kuva- ja ääniteosten tai niiden osien havainnollistava käyttö opetuksessa, opetukseen liittyvissä teksteissä, opinnäytteissä tai harjoitustöissä. Teoksen lähde ja tekijä tulee aina kuitenkin ilmoittaa. Julkistamatontakaan teosta ei saa plagioida. Sama koskee toisen tekemää tekijänoikeuksista vapaata aineistoa. 

Autoplagiointi (engl. autoplagiarism)

Autoplagioinnilla tarkoitetaan omien töiden kierrättämistä uusissa opintosuorituksissa. Tällöin tekijä ei yritä esittää toisen työtä omanaan, vaan käyttää omia aiempia opintosuorituksiaan uudestaan tuomatta tätä esiin. Vilpistä on kyse, kun lainaus ei ole vähäistä, ja teko on tarkoituksellinen. Jos omia töitä (esimerkiksi tekstiä tai kuvia) käytetään uudelleen, on alkuperäisten lähteiden lisäksi viitattava omaan aiempaan työhön, jolloin kyse ei ole autoplagioinnista. 

Anastaminen (engl. misappropriation)

Anastaminen eli toisen henkilön työn tai aineiston oikeudeton esittäminen tai esittäminen omissa nimissä voi tulla esille esimerkiksi ryhmätyössä tai tutkimusryhmätyöskentelyssä. Taiteellisessa toiminnassa anastamista voi olla esimerkiksi toisen työpanoksen tai toisen omaperäisen idean esittäminen omana. 

Sepittäminen (engl. fabrication)

Sepittämistä on tekaistujen teosten, havaintojen tai tulosten esittäminen tiede- ja taideyhteisölle. Opintosuorituksissa sepittämistä voi olla esimerkiksi aineiston keksiminen tai virheellisen päätelmän esittäminen oikeana. Taiteellinen fiktio ei ole sepittämistä tässä mielessä. Taiteellisessa toiminnassa sepittämistä voi olla esimerkiksi fiktiivisen aineiston esittäminen dokumentaarisena. 

Havaintojen vääristely (engl. misrepresentation, falsification)

Havaintojen vääristelyllä tarkoitetaan tutkimuksessa alkuperäisten havaintojen muokkaamista tai esittämistä niin, että tutkimustulos vääristyy. Havaintojen vääristely voi ilmetä myös niin, että tieteellisen tai taiteellisen työn tuloksia esitellään tavalla, joka antaa harhaanjohtavan kuvan sovellettujen ratkaisujen toimivuudesta. Sepittämistä ja havaintojen vääristelyä voi ilmetä myös esimerkiksi opintoihin liittyvässä selvitys- ja tutkimustyössä ja pedagogisessa kehittämistyössä.

Vilppi- ja kurinpitotilanteiden selvittäminen

HTK-ohjeen soveltaminen pro gradu -tasoisiin opinnäytteisiin

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan vuonna 2023 päivittämän HTK-ohjeen mukaan pro gradu -tasoisiin opinnäytteisiin kohdistuneiden loukkausepäilyjen käsittely on vastuutettu korkeakouluille. TENKin mukaan korkeakoulujen opinnoissa sekä niihin liittyvissä perustutkintojen ja lisensiaatintutkintojen opinnäytteissä tulee noudattaa HTK-ohjeessa kuvattuja hyvän tieteellisen käytännön menettelytapoja. Niihin perehdyttämisen tulee olla kiinteä osa korkeakoulujen antamaa perus- ja jatkokoulutusta. Perustutkintojen opintoihin ja opinnäytteisiin liittyviä HTK-loukkausepäilyjä ei kuitenkaan käsitellä HTK-ohjeen kuvaamassa prosessissa vaan yliopiston sisäisen prosessin ja ohjeistuksen mukaisesti. Opintoihin liittyvät hyvän taiteellisen ja tieteellisen käytännön loukkausepäilyt käsitellään Yliopistolain 45–45 a §:n ja tämän ohjeen mukaisesti. 

Opiskelijan oikeusturva

Opiskelijalla on oikeus saada häntä koskeva asia käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Vilppi- ja kurinpitotilanteita selvitettäessä on noudatettava hallintolakia (434/2003) ja hyvää hallintotapaa. Ennen päätöksentekoa epäilty teko tai laiminlyönti on yksilöitävä ja asiassa on tehtävä tarpeellinen selvitys. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen seuraamuksesta päättämistä. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus ottaa tukihenkilö mukaan henkilökohtaiseen kuulemiseen, puhutteluun tai muuhun yliopiston aloitteesta järjestettyyn asian käsittelyyn liittyvään tapaamiseen. Kuuleminen voidaan järjestää tarvittaessa muulla opiskelijan oikeusturvan varmistavalla tavalla kuten kirjallisena. 

Vilppiepäilyn tai kurinpitoasian käsittely ei ole julkista, mutta päätösasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Asia saatetaan käsittelyvaiheessa asianosaisten lisäksi vain niiden henkilöiden tietoon, joiden työtehtäviin se kuuluu tai joilta on saatavissa lisäselvitystä asiaan. Opiskelijalle tulee antaa tietoa selvityksen etenemisestä. 

Kurinpitoasiassa opiskelijalle annetaan valituskelpoinen päätös, josta opiskelija voi valittaa hallinto-oikeuteen. 

Mikäli opiskelija kokee, että häntä on aiheettomasti epäilty eettisen ohjeiden rikkomuksesta, mutta asiasta ei ole käynnistetty tämän ohjeen mukaista selvitystä, opiskelijalla on oikeus pyytää selvitystä. Selvityspyyntö toimitetaan kirjallisena akatemiassa tapausten käsittelystä vastaavaksi nimetylle opintopäällikölle. Aiheeton epäily tai aiheeton ilmoitus rikkomusepäilystä rikkoo itsessään opiskelun eettisiä ohjeita ja voidaan katsoa vilpiksi. 

Roolit opiskelijan vilppi- ja kurinpitotapausten käsittelyssä

Jäljempänä kuvataan yleiset roolit opiskelijan vilppi- ja kurinpitotapausten käsittelyssä. Menettelystä opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa säädetään Yliopistolain 45 a §:ssä. Rehtori ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä harjoittelun ohjaaja voivat 45 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen. Toimenpiteet tulee kirjata. 

Opettaja

Opettajalla tarkoitetaan tässä opintojakson opettajaa tai opintosuorituksen arvioijaa. 

Opettajan velvollisuutena on tukea ja edistää opiskelijoiden opiskelua, oppimista ja asiantuntijaksi kasvamista monipuolisilla, erilaisten oppijoiden edellytyksiä huomioon ottavilla opetusmenetelmillä sekä uuden oppimiseen motivoivalla palautteella. Jokainen opettaja antaa opintoihin sisältyvää neuvontaa ja ohjausta. Opiskelijoita on kohdeltava tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, kannustavasti ja arvostavasti.

Opettaja ilmoittaa vilppi- ja rikkomusepäilystään selvittäjälle, jos piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä tai vilpin mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Epäselvissä tapauksissa opettaja ilmoittaa epäilyttävästä havainnosta ensin opiskelijalle ja varaa tälle mahdollisuuden kirjalliseen tai suulliseen selitykseen. Jos kysymyksessä on opettajan arvion mukaan korkeintaan opiskelijan vähäinen huolimattomuus tai ymmärtämättömyys, opettaja antaa ohjausta oikeista menettelytavoista ja palauttaa työn opiskelijalle korjattavaksi. Tällöin asia ei etene selvittäjälle, mutta opettaja voi halutessaan konsultoida selvittäjää. 

Opettaja ei voi hylätä opintosuoritusta vilpin perusteella, jollei vilppiä ole ensin todettu näiden ohjeiden mukaisella selvityksellä (ks. salitenttitilanteen mahdollinen poikkeusmenettely alla). Kun opettaja katsoo aiheelliseksi ilmoittaa vilppiepäilynsä selvittäjälle, opettaja antaa oman kirjallisen selvityksensä asiasta.  

Opintosuorituksen arvostelu jää silloin odottamaan asian selvittämistä. Jos selvityksessä todetaan, että opiskelija on menetellyt vilpillisesti, opettajan on hylättävä hänelle arvosteltavaksi palautettu opintosuoritus. Vilpin perusteella hylätyn opintosuorituksen arvosteluun voi hakea oikaisua kuten opintosuorituksen arvosteluun muutoinkin. Vaikka vilppiepäilyn selvittäminen olisi kesken jonkun opiskelijan osalta, opettajan tulee arvostella muiden opiskelijoiden opintosuoritukset sääntöjen mukaisessa määräajassa. 

Opettajan tulee ilmoittaa selvittäjälle vilppiepäilyjen lisäksi myös mahdolliset epäasiallisen käyttäytymisen tilanteet.

Yliopistolain 45 a §:n 3 momentti edellyttää, että toimenpiteet kurinpitoasioissa tulee kirjata. 

Tapahtuman kirjaamiseksi, tilanteen ja olosuhteiden selvittämiseksi tarvitaan mm. seuraavia tietoja:  

• Ilmoittajan yhteystiedot 
• Tapahtuma-aika 
• Tapahtumapaikka 
• Akatemia 
• Opintojakso / kurssi / olosuhde 
• Epäilty henkilö 
• Tapahtuman kuvaus 
• Asianosaiset 
• Muu vapaamuotoinen selvitys, tiedot olosuhteista, alustavat näkökohdat ja mahdolliset liitteet. 

Tenttitilaisuuden valvoja

Tenttitilaisuuden valvojan on puututtava havaitsemaansa lunttausepäilyyn, muuhun vilpilliseen menettelyyn tai muuhun tenttitilaisuudesta annetun ohjeen vastaiseen toimintaan. Ilmeisissä vilppitapauksissa valvoja ilmoittaa havainnostaan opiskelijalle saman tien, kehottaa opiskelijaa poistumaan tentistä ja tentti hylätään. Jos opiskelija ei näissä ilmeisissä tapauksissa kiistä vilppiä, asia ei edellytä selvitysmenettelyn käyttöä vaan ilmoitus selvittäjälle riittää. Opiskelijan oikeusturvan varmistamiseksi opiskelijalla on näissäkin tapauksissa oikeus hakea oikaisua tentin arvosteluun normaaliin tapaan tenttitulosten julkaisemisen jälkeen. Vilpin epäilystä tenttivalvoja sen sijaan kertoo opiskelijalle tentin jälkeen sekä tekee ilmoituksen opintojakson vastuuopettajalle. Ilmoitukseen hän kirjaa havainnon, opiskelijan mahdollisen selityksen ja tehdyt toimet sekä oman kirjallisen selvityksensä tapahtuneesta. 

Selvittäjä

Selvittäjä on akatemian opintopäällikkö. Avoimena yliopisto-opetuksena toteutettavassa opetuksessa selvittäjänä toimii joko akatemian opintopäällikkö tai avoimen yliopiston opintohallinnon asiantuntija, jonka tehtäviin vilppitapausten selvittäminen kuuluu. Opintopäällikkö on selvittäjä silloin, kun opetus on tutkinto-opintoihin integroitua opetusta. 

Selvittämiseen kuuluu opettajan ja muiden osapuolten neuvonta menettelytavoista, selvitysten ja muun asiakirja-aineiston kerääminen, opiskelijan kuulemisen ja puhuttelun järjestäminen, osapuolten informointi ja asian valmistelu dekaanille.

Selvitys tehdään siinä akatemiassa, jossa epäilty rikkomus on tapahtunut. 

Saatuaan vastuuopettajalta tai valvojalta ilmoituksen vilppiepäilystä selvittäjä tutkii asian ja antaa opiskelijalle tilaisuuden tulla kuulluksi pyytämällä häneltä kirjallisen vastineen.  Jos selvittäjä pitää vilpin tapahtumista todennäköisenä, hän valmistelee asian dekaanille, joka arvioi asian ja päättää mahdollisista jatkotoimista. Opintohallintoa tukeva lakimies avustaa tarvittaessa selvityksen laatimisessa, opiskelijan kuulemisen käynnistämisessä ja tapahtumien kirjaamisessa.

Selvittäjä tekee kirjauksen kaikista toimenpiteistä ko. asiaa varten laadittavaan pöytäkirjaan, jota täydennetään tarvittaessa asian edetessä. Pöytäkirja on vapaamuotoinen prosessin etenemisen vaiheiden kuvaus. 

Dekaani

Dekaani päättää jatkotoimenpiteistä selvittäjän valmisteleman selvityksen perusteella. Esiselvityksen jälkeen dekaani arvioi, onko asiassa tapahtunut Yliopistolain 45 §:n tarkoittama opetuksen häirintä, väkivaltainen tai uhkaava käytös, vilpillinen menettely tai muu yliopiston järjestyksen rikkominen. 

Jos dekaani katsoo vilppiin liittyvän selvityksen perusteella, että kysymyksessä on ollut aiheeton epäilys tai vähäinen rikkomus, hän palauttaa opintosuorituksen opettajalle arvosteltavaksi. Palautuksen yhteydessä dekaani ottaa kantaa siihen, voidaanko opintosuoritus arvioida vai onko se hylättävä vilpin takia. Jos dekaani katsoo, että opiskelija on menetellyt vilpillisesti eikä rikkomusta voida pitää vähäisenä, hän päättää kurinpitomenettelyn aloittamisesta. Harkinnassa huomioidaan ainakin teon toistuvuus ja vakavuus. 

Kurinpitomenettely tulee vireille kun dekaani ilmoittaa opiskelijalle yliopistolain mukaisesti, mistä opiskelijaa epäillään. Ilmoituksesta on käytävä ilmi myös mahdolliset kurinpitoseuraamukset. Opiskelijalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ilmoituksesta. Jos dekaani päättää aloittaa kurinpitomenettelyn, asia tulee viedä rehtorin ratkaistavaksi siinäkin tapauksessa, että dekaani ei kertyneen aineiston perusteella esitä rangaistusta. 

Dekaani voi ottaa opiskelijan puhutteluun riippumatta siitä, mihin muihin toimenpiteisiin hän ryhtyy. 

Vilppitutkinta voidaan käynnistää myös sen jälkeen, kun opintosuorituksen hyväksymisestä on jo tehty päätös, mikäli epäily vilpistä herää vasta tässä vaiheessa. 

Rehtori ja hallitus

Menettely tulee vireille, kun dekaani esittää toimenpiteisiin ryhtymistä yliopiston rehtorille. 

Rehtori päättää yliopistolain mukaisen kirjallisen varoituksen antamisesta. Jos varoitusta on pidettävä liian vähäisenä seuraamuksena, rehtori esittää opiskelijan määräaikaista erottamista hallitukselle.

Hallitus päättää opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta.

Käsiteltyään asian rehtori tai hallitus palauttaa asian akatemiaan, jossa opintosuoritus arvostellaan tai hylätään ja hoidetaan tarvittavat muut toimenpiteet. 

Vastaava opintopäällikkö ja yliopiston lakipalvelut tukevat vilppi- ja kurinpitomenettelyssä tarpeen mukaan.

Yliopistolain 45 a §:n 3 momentin mukaan rehtori ja opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva sekä harjoittelun ohjaaja voivat 45 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen.  

Toimenpiteet tulee kirjata. 

Eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta ilmoittaminen

Jos opiskelija epäilee eettisten ohjeiden vastaista toimintaa, hän ilmoittaa siitä opintojakson vastuuopettajalle, akatemian opintopäällikölle tai avoimen yliopiston osalta avoimen yliopiston opintohallinnosta vastaavalle asiantuntijalle.  

Jos muu henkilö epäilee rikkomusta, hän ilmoittaa siitä akatemian opintopäällikölle tai avoimen yliopiston osalta avoimen yliopiston opintohallinnosta vastaavalle asiantuntijalle. Työntekijöitä koskevat ilmoitukset tulee kuitenkin tehdä HR-käytänteiden mukaisesti. 

Lisäksi Taideyliopistossa on väärinkäytösten ilmoituskanava, johon henkilö, joka työssään havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Tässä yhteydessä väärinkäytöksillä tarkoitetaan tekoja tai laiminlyöntejä, joista on säädetty rikosoikeudellisia seuraamuksia tai jotka loukkaavat yleistä etua ja ovat esimerkiksi julkisten hankintojen, yksityisyyden ja henkilötietojen suojan sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden rikkomuksia. 

Vilppi- ja kurinpitoasian seuraamukset

Yleistä

Ohjeiden rikkomuksen seuraamusten tulee olla suhteessa rikkomuksen laatuun ja vakavuuteen. Vakavuutta arvioitaessa huomioidaan teon suunnitelmallisuus ja tahallisuus sekä vilpillisen tai piittaamattoman menettelyn laajuus, vakavuus ja toistuvuus. Seuraamuksista päätettäessä on otettava huomioon opiskelijan opintojen vaihe ja se, onko opiskelija ollut tietoinen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja onko häntä perehdytetty asiaan osana opintoja sekä onko hän saanut ohjeistusta tieteellisen tekstin laatimiseen. 

Opintosuorituksen hylkääminen vilppitapauksessa

Koulutussäännön 51 §:n mukaan opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan todetaan sitä suorittaessaan syyllistyneen plagiointiin, tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muuhun vilppiin. Opintosuorituksen hylkäämisestä päättää opintosuorituksen arvioija tai arvioijat opiskelijaa kuultuaan. Suoritus voidaan hylätä myös, jos vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. 

Opintosuorituksen hylkäämisen jälkeen opiskelijan tulee sopia opettajan kanssa, miten hän voi suorittaa kyseisen opintosuorituksen uudestaan.

Yliopistolain 82 § 4 momentin mukaan muun opintosuorituksensa kuin opinnäytetyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisuvaatimuksen perusteella tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian Taideyliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon. 

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja tutkielman hylkäämiseen tyytymätön opiskelija tekee oikaisuvaatimuksen suoraan Taideyliopiston tutkintolautakunnalle.

Hyväksytty opintosuorituspäätös voidaan joissakin tapauksissa kumota ja ratkaista uudelleen hallintolain (434/2003) mukaisena korjaamisratkaisuna. Mikäli vilppiepäily herää vasta opintosuorituksen hyväksymisen tai tutkinnon myöntämisen jälkeen, asian käsittelyyn soveltuvat menettelytavat on selvitettävä lakipalveluiden kanssa ennen vilppitutkinnan käynnistämistä.  

Kirjallinen varoitus

Yliopitolain 45 §:n mukaan opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän: 

1. häiritsee opetusta; 
2. käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti; 
3. menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä; 
4. kieltäytyy 43 d §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka 
5. on 43 d §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. 

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää yliopiston rehtori. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi (Yliopistolaki 45 a § 2 mom.). 

Jos kyseessä on vakava tai toistuva vilppi tai muu kurinpitotilanne, akatemian dekaani tekee opiskelijan kuulemisen ja selvityksen jälkeen esityksen kurinpitoseuraamuksista ja siirtää asian käsittelyn yliopiston rehtorille mahdollisia yliopistolain 45 §:n määrittelemiä kurinpidollisia toimia varten. 

Erottaminen yliopistosta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi

Jos teko tai laiminlyönti on kokonaisuutena vakava tai opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa yliopistosta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. 

Opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi (Yliopistolaki 45 a § 2 mom.). Määräaikaista erottamista koskevan asian käsittelee yliopiston hallitus rehtorin esittelystä. 

Samalla kun opiskelijan määräaikaista erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta. Määräaikaista erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei yliopisto tai hallinto-oikeus toisin määrää. 

Erotettuna ollessaan opiskelija ei voi ilmoittautua opintoihin eikä suorittaa niitä. Määräaikainen erottaminen merkitään opiskelijarekisteriin ja kirjataan yliopiston asianhallintajärjestelmään. 

Poistumiskehotus

Yliopistolain 45 §:n mukaan opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta.  

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai yliopistossa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. 

Jos opiskelijaa on jouduttu kehottamaan poistumaan tilasta, asiasta tulee ilmoittaa viipymättä opintohallintoon tuen ja / tai kurinpitomenettelyn käynnistämiseksi. Tehty toimenpide kirjataan.

Dokumentointi, täytäntöönpano ja arkistointi

Rikkomusepäilyn selvittämisen vaiheet dokumentoidaan kirjallisesti. Suullisista kuulemistilaisuuksista laaditaan muistio, jonka allekirjoittavat dekaani ja akatemian opintopäällikkö sekä rikkomuksesta epäilty opiskelija. Mikäli opiskelija ei allekirjoita muistiota, asia kirjataan muistioon. Allekirjoitusten sijaan voidaan käyttää sähköpostihyväksyntää turvasähköpostia käyttäen. 

Muistiosta tulee käydä ilmi 

• rikkomus, josta opiskelijaa epäillään ja perusteet epäilylle, 
• myöntääkö opiskelija epäilyn aiheelliseksi, 
• katsooko opiskelija saaneensa riittävästi opetusta ja ohjausta, jotta olisi voinut toimia oikein, sekä 
• kuulemistilaisuuden lopputulos. 

Muulla tavoin kuin kuulemistilaisuutena järjestetyn kuulemisen dokumentaatiosta tulee käydä ilmi vastaavat asiat. Opiskelijan kieltäytyminen saapumasta kuultavaksi tai allekirjoittamasta muistiota ei estä asian käsittelyä. Kopio muistiosta tai vastaavasta dokumentaatiosta toimitetaan opiskelijalle. 

Taideyliopiston hallintokieli on suomi. Hallintopäätösten ja vilppiasioissa laadittavan pöytäkirjan kieli on suomi. Hallinnon palveluperiaatteen mukaisesti suomea osaamattomalle opiskelijalle päätöksen ja valmisteluasiakirjojen sisältö ja prosessin eteneminen kerrotaan ruotsiksi tai englanniksi. Lisäksi opiskelija voi toimittaa omat dokumenttinsa ruotsin- tai englanninkielisinä ja hänen kanssaan voidaan asioida ruotsiksi tai englanniksi.

Pöytäkirja ja mahdolliset päätökset jatkotoimenpiteistä toimitetaan tiedoksi opiskelijan lisäksi asianomaiselle opettajalle, dekaanille sekä tarvittaessa mahdollisille muille käsittelyn osapuolille. Päätös annetaan tiedoksi myös opiskelijan akatemian dekaanille ja opintopäällikölle, jos opiskelija on toisen akatemian opiskelija. Vaihto-opiskelijoiden osalta akatemian kansainvälistä yhteistyöstä vastaava hoitaa ilmoittamisen opiskelijan kotiyliopistoon. 

Rikkomusepäilyn käsittelyyn liittyvät asiakirjat tallennetaan omalle asialleen yliopiston asianhallintajärjestelmään. Tallennettavia asiakirjoja ovat mm. kuulemistilaisuuksien muistiot, käsittelyyn liittyvät sähköpostit, tekstin alkuperäisyyden tarkastusjärjestelmän vertailuraportti, käsittelyyn liittyvät mahdolliset päätökset, muut epäilyn selvittämiseen liittyvät dokumentit sekä muutoksenhakuun liittyvät aineistot. Asiaan ja asiakirjoihin annetaan käyttöoikeudet vain niille henkilöille, jotka käsittelevät epäilyä. 

Dekaani tekee päätöksen jokaisesta hänelle saatetusta epäilytapauksesta, vaikka epäily ei aiheuttaisi toimenpiteitä. Asian ratkaisun jälkeen siihen liittyvät asiakirjat arkistoidaan ainoastaan asianhallintajärjestelmässä. Asiakirjoja säilytetään Taideyliopiston arkistossa tiedonhallintasuunnitelman mukaisesti. Kaikki muualla säilytetyt tiedot tuhotaan. 

Asianhallintajärjestelmässä olevia tietoja voidaan alkuperäisen rikkomusepäilyn selvittämisen lisäksi käyttää, kun selvitetään, onko rikkomuksesta epäilty opiskelija syyllistynyt eettisten ohjeiden rikkomukseen aiemmin. 

Päätökset liitteineen arkistoidaan yliopiston arkistoon ja ne ovat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja. Asiakirjoihin tulee tehdä merkintä ei julkisista kohdista. 

Opiskelijaa koskevasta päätöksestä voi valittaa toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen. 

Päätös voidaan panna täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. 

Ilmoitukset partneriyliopistoon

Jos vaihto-opiskelija tms. sopimuksen perusteella opintoja Taideyliopistossa suorittava toisen yliopiston opiskelija saa yliopistolaissa tarkoitetun rangaistuksen, asiasta ilmoitetaan opiskelijan kotiyliopistoon ilman sopimusmääräystäkin.

Vastaavasti kaksois- tai yhteistutkintoa suorittavan opiskelijan saamasta rangaistuksesta ilmoitetaan partneriyliopistoon.