Kuvataiteen tohtorin opinnäytteen tarkastusohje

Julkaistu 17.11.2022 | Päivitetty 21.8.2023

Voimassa 1.8.2015.

Opiskelijan tulee olla yliopistossa kirjoilla läsnäolevana sekä sinä lukukautena jolloin opinnäyte tarkastetaan että lukukautena, jona päätös opinnäytteen hyväksymisestä julistetaan.

Opinnäytteen rakenne

Kuvataiteen tohtorin opinnäyte voi sisältää taidenäyttelyitä, näyttelykuratointeja, esitarkastettavaksi hyväksyttyjä yksittäisiä taideteoksia, taiteellisia prosesseja tai kokeellisia järjestelyjä sekä niiden artikulointia, käsitteellistämistä ja teoretisointia. Tyypillisesti opinnäyte koostuu yhdestä tai useammasta kuvataiteellisesta osasta (yhteensä enintään 140 op) ja kirjallisesta osasta (30-170 op). Näiden lisäksi opinnäytekokonaisuudesta on laadittava sähköisesti arkistoitavissa oleva dokumentaatio. Taiteelliset osat ovat julkisia taiteellisia tutkimustuotoksia. Kirjallinen osa on kuvataiteellisille osille rinnakkainen osa, joka perustelee tutkimuksen toteuttamistapaa ja tavoitteita suhteessa alan muuhun tutkimukseen ja käytäntöihin. Harkinnanvaraisesti opinnäyte voi koostua yksinomaan kirjallisesta tutkimuksesta.

Opinnäytetyön tulee osoittaa tutkimusalueen syvällistä ymmärrystä ja kykyä analysoida, artikuloida ja kontekstualisoida taiteellisia tutkimusasetelmia kriittisesti. Kun opinnäytetyö koostuu erikseen esitarkastetuista kuvataiteellisista osista ja kirjallisesta osasta, on kirjallisen osan suositeltava laajuus 50-250 liuskaa (luiska = 2000 merkkiä välilyönteineen). Jos opinnäytetyö on kokonaan kirjallinen, on sen suositeltava laajuus 150-250 liuskaa. Kirjallisen osan voi toteuttaa monella tavalla: monografiana, verkkojulkaisuna tai muuna monimediaisena kokonaisuutena. Se voi olla myös artikkelimuotoinen, jolloin se koostuu vähintään kolmesta vertaisarvioidusta tutkimusjulkaisusta ja niitä kokoavasta yhteenvedosta (15-30 liuskaa).

Opinnäytetyöhön voi sisältyä myös yhteisjulkaisuja tai -projekteja, mikäli tohtoriopiskelijalla on niissä selkeä itsenäinen osuus. Opinnäytekokonaisuudesta tulee käydä ilmi tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, rakenne ja tulokset. Opinnäyte voidaan julkaista suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai akateemisen neuvoston päätöksestä muulla kielellä. Esitarkastukseen annettavan opinnäytteen kielen tulee olla sama kuin lopullisen tarkastettavan julkaisun. Tätä kieltä käytetään pääsääntöisesti myös tarkastustilaisuudessa.

Kuvataiteellisten ja kirjallisten osien opintopisteet määritellään tapauskohtaisesti suhteessa aiheen käsittelyyn sekä osien määrään ja laajuuteen siten, että kirjallisen osan osuus on 30- 170 op. ja taiteellisten osien osuus vastaavasti enintään 140 op.

Opinnäytteen kieli

Opinnäyte voidaan julkaista suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai akateemisen neuvoston päätöksestä muulla kielellä.

Opinnäytteen nimiölehti, tiivistelmä ja tiedote

Opinnäytteen kirjallisen osan tunnistetietona toimii nimiölehti, joka sisältää bibliografiset tiedot, maininnan siitä että kyseessä on Kuvataideakatemian tohtorin tutkintoon kuuluva opinnäyte. Tarkastustilaisuudessa kirjaan liitetään lisäksi irrallinen nimiölehti, jossa on tiedot tarkastusluvan antajasta, ohjaajista, tarkastajasta tai tarkastajista sekä julkisen tarkastustilaisuuden aika ja paikka. Irrallisen nimiölehden laatii tohtoriohjelma.

Opinnäytteestä laaditaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen tiivistelmä. Tiivistelmän tulee sisältää kuvaukset opinnäytteen tavoitteista, menetelmistä ja tuloksista. Sen tulee olla saatavilla sekä kirjallisena että sähköisesti 30 päivää (30 pv) ennen tarkastustilaisuutta. Tiivistelmän pituus on 1-2 liuskaa, riviväli 1.

Opinnäytteen tekijä toimittaa opinnäytteestään myös yleistajuisen tiedotteen vähintään 30 päivää (30 pv) ennen tarkastustilaisuutta. Tiedotteessa esitellään opinnäytteen tuloksia ja merkityksiä.

Opintojen hyväksyminen opintosuorituksiksi

Tohtoriohjelman johtaja hyväksyy tohtorin tutkintoon kuuluvat opinnot. Hyväksytyt opinnot kirjataan opintosuoritusrekisteriin. Esitarkastetulle opinnäytteelle voidaan myöntää tarkastuslupa vasta sen jälkeen, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu ja kirjattu opintosuoritusrekisteriin.

Opinnäytteen tarkastusprosessi

Kuvataiteen tohtorin opinnäytteen tarkastusprosessi on kaksivaiheinen. Se koostuu yhdessä tai useammassa osassa tapahtuvasta esitarkastuksesta sekä opinnäytekokonaisuuden julkisesta tarkastuksesta. Esitarkastusprosessi kuvataan yksityiskohtaisesti esitarkastusohjeessa.

Tarkastajien nimeäminen

Akateeminen neuvosto nimeää tohtoriohjelman johtajan esityksestä tarkastusluvan saaneelle opinnäytteelle yhden tai kaksi tarkastajaa. Ennen nimeämistä opinnäytteen tekijällä on mahdollisuus esittää perustellut mielipiteensä tarkastajavalinnasta. Opinnäytteen tarkastajan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 27§-28§ säädetään.

Tarkastajan tulee olla alan julkista tunnustusta nauttiva asiantuntija, tohtorin tutkinnon suorittanut tai vastaavat ansiot omaava henkilö. Opinnäytteen ohjaajaa tai esitarkastuslautakunnan jäsentä ei voida nimetä tarkastajaksi. Korkeintaan toinen tarkastajista saa olla työsuhteessa Kuvataideakatemiaan.§ säädetään.

Päämääränä on, että tarkastajaksi kaavailtuja henkilöitä informoidaan tarkastettavaksi tulevan opinnäytteen etenemisestä niin, että heidän on mahdollista tutustua opinnäytteen taiteellisiin osiin niiden ollessa julkisesti esillä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tarkastajat tutustuvat niihin dokumentaation avulla. Tarkastaja tai tarkastajat tulee nimetä viimeistään kaksi kuukautta (2 kk) ennen tarkastustilaisuutta.

Tarkastusluvan myöntäminen

Ennen esitarkastuksen viimeistä vaihetta vastuuprofessori tarkistaa opinnäytteen kirjallisen osan plagioinninpaljastusohjelmalla. Loppuunsaatetun esitarkastuksen jälkeen opiskelijan tulee laatia esitarkastuslausuntojen pohjalta tehtyjä viimeisiä korjauksia selvittävä dokumentti vastuuprofessorille. Tämän jälkeen akateeminen neuvosto myöntää vastuuprofessorin pyynnöstä opinnäytteelle tarkastusluvan. Akateemisen neuvoston sihteeri toimittaa tiedon tarkastusluvasta kirjallisena opiskelijalle, tohtoriohjelman johtajalle sekä akateemiselle neuvostolle. Tarkastusluvan saatuaan opiskelijan on huolehdittava siitä, että tarkastajalla tai tarkastajilla on mahdollisuus tutustua tarkastukseen tulevaan opinnäytteeseen kokonaisuudessaan riittävän aikaisin ennen julkista tarkastustilaisuutta, kuitenkin viimeistään 30 päivää (30 pv) ennen ellei vastuuprofessorin ja tarkastajan välillä toisin sovita. Tohtoriohjelma toimittaa opinnäytteen ja siihen liittyvän dokumentaation ohessa tarkastajalle tai tarkastajille tarkastusohjeen sekä tarkastettavasta opinnäytteestä kirjoitetut esitarkastuslausunnot. Tarkastusluvan myöntämisen yhteydessä päätetään myös tarkastustilaisuudessa käytettävä kieli.

Julkinen tarkastustilaisuus

Kuvataideakatemia järjestää julkisen tarkastustilaisuuden, jonka puheenjohtajana toimii akateemisen neuvoston määräämä valvoja, joka voi olla asianomaisen opetusalan professori tai tohtoriohjelman johtaja. Valvoja huolehtii tarkastajan tai tarkastajien opastamisesta. Tohtoriohjelma sopii tarkastustilaisuuden ajankohdasta tarkastajan tai tarkastajien, valvojan ja opinnäytteen tekijän kanssa. Opinnäytteen tekijä hoitaa kaikki tarkastustilaisuuteen liittyvät järjestelyt yhdessä tohtoriohjelman kanssa. Tarkastustilaisuudesta on kuulutettava Kuvataideakatemian virallisella ilmoitustaululla kymmenen päivää (10 pv) ennen julkista tarkastustilaisuutta ja samanaikaisesti ilmoitettava, missä opinnäyte on nähtävillä.

Tarkastukseen jätettävän opinnäytteen tai sen dokumentaation on oltava julkisesti nähtävillä kymmenen päivää (10 pv) ennen julkista tarkastustilaisuutta. Opiskelija luovuttaa Kuvataideakatemialle opinnäytteen tiivistelmän sekä painetun julkaisun vähintään kahtenakymmenenä kappaleena hyvissä ajoin ennen tarkastustilaisuutta. Muulla tavoin julkaistun opinnäytteen jakelusta päättää tohtoriohjelman johtaja tapauskohtaisesti. Tohtoriohjelma huolehtii yhdessä opinnäytteen tekijän kanssa kutsujen lähettämisestä tarkastajalle tai tarkastajille, esitarkastuslautakunnalle ja akateemiselle neuvostolle.

Tarkastustilaisuudesta tiedottaminen

Kuvataideakatemian viestintä laatii opinnäytteen tekijän ja tohtoriohjelman kanssa tiedotussuunnitelman heti julkisen tarkastuspäivän selvittyä. Viimeistään 30 päivää (30 pv) ennen tarkastustilaisuutta opiskelija toimittaa tohtoriohjelmalle lehdistömateriaalin laatimista varten henkilötietonsa, kohdassa 4 mainitut dokumentit, neljä valokuvaa itsestään sekä valokuvia opinnäytteeseen sisältyvistä taiteellisista osista. Tohtoriohjelma kokoaa jakelulistan niistä tahoista, joille on tarkoituksenmukaista lähettää kutsu tarkastustilaisuuteen ja opinnäytteen tiivistelmä. Kutsut on lähetettävä viimeistään 20 päivää (20 pv) ennen julkista tarkastustilaisuutta.

Tarkastustilaisuuden kulku

Tarkastustilaisuudessa ovat paikalla opinnäytteen tekijä, tarkastaja tai tarkastajat, valvoja, ohjaajat sekä edustus akateemisesta neuvostosta. Tilaisuuden alussa tutkinnon suorittaja esittelee tarkastettavan opinnäytteen (ns. lektio). Tarkastaja tai tarkastajat käyttävät omat puheenvuoronsa, joihin tekijä vastaa. Keskustelua johtaa valvoja. Tilaisuuden päätteeksi tarkastajat esittävät yhteenvetonsa ja ilmoittavat tehdyn tarkastelun ja käydyn keskustelun perusteella aikovatko suositella akateemiselle neuvostolle työn hyväksymistä vai hylkäämistä. Läsnäolijat voivat lopuksi esittää tekijälle kysymyksiä tai muistutuksia, joihin hänellä on oikeus vastata. Valvoja toimittaa tilaisuudesta lyhyen yhteenvedon akateemiselle neuvostolle 30 päivän (30 pv) kuluessa tarkastustilaisuudesta. Tarkastustilaisuuden kulku ja sen etiketti on kuvattu yksityiskohtaisesti erillisessä dokumentissa.

Tarkastustilaisuuden kieli

Tarkastustilaisuuden kielestä päätetään tarkastusluvan myöntämisen yhteydessä. Tarkastustilaisuuden kielenä on esitarkastetun opinnäytteen kieli tai suomi, mikäli sekä tarkastajat että opiskelija niin pyytävät.

Opinnäytteen arvostelu ja hyväksyminen

Arvioinnin perusteina käytetään ensisijaisesti sitä, miten opinnäyte osoittaa vaativien taiteellisen tutkimuksen kokonaisuuksien hallintaa sekä valmiutta tutkimuksellisten ongelmien ratkaisuun yksilöllisellä ja uutta luovalla tavalla. Lisäksi arvioidaan, kuinka syvällisesti opinnäytteen suorittaja on perehtynyt tutkimuksensa aihepiiriin sekä millaiset valmiudet hänellä on hahmottaa ja käsitellä taiteellisen tutkimuksen alaan kuuluvia, ajankohtaisesti tärkeitä kysymyksenasetteluita.

Tarkastajan tai tarkastajien tulee yhdessä tai erikseen antaa kirjallinen lausunto 30 päivän (30 pv) kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan yllämainittujen seikkojen lisäksi huomioon opinnäytteen tekijän argumentointi tarkastustilaisuudessa. Tarkastajan tulee lausunnossaan esittää opinnäytteen hyväksymistä tai hylkäämistä, päätös ei toisin sanoen saa olla ehdollinen. Lausunnon ohjeellinen pituus on 5-10 liuskaa. Lausunto lähetetään akateemisen neuvoston jäsenille ja opinnäytteen tekijälle vähintään viisi päivää (5 pv) ennen asian käsittelyä akateemisessa neuvostossa. Ennen opinnäytteen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus kirjallisen vastineen antamiseen tarkastuslausunnosta (YOL 558/2009 44§). Akateeminen neuvosto päättää opinnäytteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tarkastuslausuntojen sekä mahdollisen vastineen perusteella. Päätöksentekoon saavat osallistua vain ne akateemisen neuvoston jäsenet, jotka ovat suorittaneet samantasoisen tutkinnon tai jotka on otettu professorin tehtävään (Taideyliopiston johtosääntö 22§). Jos akateemisessa neuvostossa ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, dekaani määrää toimielimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä (Taideyliopiston johtosääntö, 22§). Hylkäämistapauksessa akateeminen neuvosto kirjaa päätökseensä hylkäämisen perusteet.

Opin- ja taidonnäytteen arvostelusta tehty oikaisupyyntö

Opinnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Taideyliopistolta 14 päivän (14 pv) kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Taideyliopiston koulutussääntö 48§ – 49§).