Opinnäyteohje: teatteritaiteen, tanssitaiteen ja taiteen kandidaatti
Näin suoritat kandidaatin opinnäytteen.
1. Kandidaatin tutkinnon opinnäyte
Teatteritaiteen, tanssitaiteen ja taiteen kandidaatin tutkintoon sisältyy 6 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Teatterikorkeakoulussa kandidaatin opinnäyte on portfolio.
Portfolio on kirjallis- / kuvallis-/ äänellinen essee; se voi sisältää kuva- ja/tai ääninäytteitä esimerkiksi taiteellisista töistä. Portfoliossa sinun tulee käsitellä aineistoa kriittisesti sekä osoittaa oman taide- ja ammattialan syvällisen tietämyksen, näkemyksen ja ilmaisun hallintaa.
1.1 Portfolioseminaari
Opinnäytteen valmistamiseen kuuluu portfolioseminaari tai muu vastaava opintojakso. Opintojakso sisältää johdatuksen portfolion käyttämiseen opiskelun ja työskentelyn välineenä.
Tarkemmat tiedot seminaareista ovat koulutusohjelmien tutkintovaatimuksissa/opetussuunnitelmissa ja opetusohjelmissa.
1.2 Opinnäytteen sisältö
Portfolio on aineistokokoelma, joka voi koostua pelkästä oppimisportfoliosta tai oppimis- ja näyteportfoliosta. Oppimisportfolio pohjautuu oppimispäiväkirjaan, jota pidät koko opiskelun ajan. Sen tarkoituksena on esitellä kolmevuotista oppimisprosessiasi. Aloita materiaalin kokoaminen heti opintojen alussa. Rajaa, kokoa ja täydennä omaa oppimishistoriaasi. Sinun tulee myös tunnistaa omia oppimisasenteita ja oppimista erilaisissa prosesseissa, tarkastella ja arvioida omaa kehitystä, sijoittaa sitä oman alasi ajankohtaisiin viitekehyksiin sekä dokumentoida taiteellista työskentelyä ja esitellä itseäsi taiteilijana.
Näyteportfolio-osuudessa dokumentoit omaa taiteellista työskentelyä.
Koulutusohjelmat ohjeistavat tarkemmin portfolion muoto- ja muista seikoista. Opinnäyte esitellään kolmantena vuonna. Portfolio voidaan julkaista paperiversiona ja/tai digitaalisessa muodossa.
1.3 Opinnäytteen kieli
Kandidaatin tutkinnon opinnäyte tehdään pääsääntöisesti tutkintokielellä. Sinulla on kuitenkin oikeus tehdä opinnäyte omalla äidinkielellä (suomi/ruotsi) tutkintokielestäsi riippumatta. Koulutusohjelmajohtaja päättää muun kuin suomen tai ruotsin käyttämisestä opinnäytteen kielenä.
1.4 Opinnäytteen vanheneminen
Teatterikorkeakoulun opiskelua koskevan yleisen ohjeen mukaan opintosuoritus vanhenee kymmenessä vuodessa.
1.5 Lähteiden käyttö
Tekstissä käytetään viitteitä silloin, kun viitataan jonkun muun henkilön esittämiin ajatuksiin. Lähteistä ja kirjallisuudesta liitetään luettelo työn loppuun. Esimerkkejä lähdeviitteiden merkintätavoista on ohjeen lopussa.
2. Opinnäytteen ohjaaminen
Portfolioita ohjaavat koulutusohjelman määräämät henkilöt. Ohjauksen tarkoituksena on auttaa sinua etenemään portfolion tekemisessä.
3. Opinnäytteen jättäminen tarkistettavaksi
Palauta portfolio koulutusohjelman suunnittelijalle PDF-tiedostona ja/tai muussa digitaalisessa muodossa. Koulutusohjelmat ohjeistavat tarkemmin palautusaikataulujen suhteen.
Olet itse vastuussa opinnäytteen kopiointiin liittyvistä kustannuksista.
Esittele portfoliosi koulutusohjelman portfolioseminaarissa. Tilaisuudessa on varattu aikaa myös keskustelulle ja palautteelle.
4. Opinnäytteen tarkastaminen ja arvostelu
4.1 Opinnäytteen arvosteleminen
Koulutusohjelman professori arvioi opinnäytteesi. Arviointi pohjautuu tutkintovaatimuksissa/opetussuunnitelmissa esitettyihin kandidaatin opinnäytteen osaamistavoitteisiin.
Opinnäyte arvioidaan arvosanalla hyväksytty tai hylätty.
4.2 Muutoksenhaku
Voit pyytää oikaisua opinnäytteen arvosteluun suullisesti tai kirjallisesti opinnäytteen arvostelleelta professorilta. Sinulla on 14 päivää aikaa tehdä oikaisupyyntö siitä ajankohdasta, kun sinulla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset tietoosi.
Mikäli olet tyytymätön oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, voit pyytää siihen kirjallisesti (esimerkiksi sähköpostitse) oikaisua Taideyliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opiskelijan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi 3.päivänä sähköpostin lähettämisestä tai 7.päivänä kirjepostin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Lisätietoa oikaisupyynnöistä saat akatemian opintopäälliköltä.
5. Kandidaatin tutkinnon kypsyysnäyte
Kypsyysnäyte on kandidaatin tutkintoon kuuluva kirjallinen suoritus eli essee, jolla osoitat perehtyneisyytesi opinnäytteesi alaan sekä äidinkielen hallintaa.
Sinun tulee suorittaa kypsyysnäyte ennen opinnäytteen hyväksymistä.
5.1 Kypsyysnäytteen suorittaminen
Kypsyysnäytteen suoritat koulutusohjelman järjestämänä kirjallisena tenttitilaisuutena.
Opinnäytteen ohjaaja tai koulutusohjelman professori laatii kypsyysnäytteen kysymyksen/-t, joihin vastaat ilman opinnäytettä tai muuta aiheeseen liittyvää materiaalia.
Vastausaikaa on neljä tuntia. Mikäli sinulla on lääkärintodistuksella todettu kirjoittamiseen tai muuhun oppimisen liittyvä vaikeus, vastausaikaa voidaan pidentää ja/tai sinulle voidaan järjestää tarvittavaa ohjausta.
Kypsyysnäytteen kysymyksen/kysymysten laatija tarkastaa kypsyysnäytteen sisällön ja sen, että kypsyysnäyte osoittaa suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa. Kypsyysnäyte arvostellaan hyväksytyksi tai hylätyksi.
Kypsyysnäyte tarkastetaan sekä asiasisällön että kielen osalta. Kielentarkastus voidaan tarvittaessa teettää kielentarkastajalla.
Kypsyysnäyte säilytetään koulutusohjelmassa kuusi kuukautta.
5.2 Kypsyysnäytteen kieli
Kypsyysnäyte kirjoitetaan opiskelijan äidinkielellä (suomi/ruotsi). Mikäli olet kaksikielinen, voit valita kummalla kielellä kirjoitat kypsyysnäytteen.
Suorittamalla kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä (äidinkieli), sinun katsotaan osoittaneen sellaista kielitaitoa, jota vaaditaan valtion virkamiehiltä. Sinun äidinkieli määräytyy koulusivistyskielen perusteella, eli kummalla kielellä olet suorittanut korkeakoulua edeltävät opinnot. Käytännössä tämä tarkoittaa lukion äidinkielen opintoja. Jos et suorita kypsyysnäytettä koulusivistyskielelläsi, on vastuullasi osoittaa, että olet saavuttanut em. kielitaidon jollain muulla tavalla.
Jos äidinkielisi on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, koulutusohjelman johtaja tekee päätöksen opinnäytteen ja kypsyysnäytteen kielestä. Opinnäytteen ja kypsyysnäytteen kieleksi suositellaan tällöin englantia, mutta muukin kieli voi tulla kyseeseen.
6. Opinnäytteen rekisteröinti ja julkisuus
Opinnäyte viedään opintosuoritusrekisteriin sen jälkeen, kun se on kokonaisuudessaan hyväksytty.
6.1 Opinnäytteen arkistointi ja julkisuus
Kandidaatin opinnäyte on julkinen asiakirja ja sitä säilytetään koulutusohjelmassa viiden vuoden ajan.
6.2 Tekijänoikeus
Tietoja tekijänoikeudesta saa intranet-Artsista sekä Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelujen sivuilta.
Lähdeviitteiden käyttö
Lähdeviitteet tekstissä
Lähdeviitteessä on kaarisulkeissa tekijän sukunimi ja tekstin julkaisuvuosi. Lisäksi mainitaan myös sivunumero silloin, kun on tarpeen viitata tarkasti tiettyyn tekstin kohtaan, kuten määritelmään, kaavioon, taulukkoon tai väitteisiin: (Hakala 1999, 176–177).
Jos tekijöitä on kaksi, molempien nimet mainitaan: (Tarkoma & Kolari 1995, 140). Jos tekijöitä on kolme tai useampia, mainitaan kaikkien nimet ensimmäisen kerran heidän teokseensa viitattaessa: (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1998, 330). Myöhemmin samasata teoksesta käytetään lyhyempää merkintätapaa: (Hirsjärvi ym. 1998, 330) TAI (Hirsjärvi et. al 1998, 330).
Samassa viitteessä voidaan viitata yhtäaikaa useaan lähteeseen. Tällöin eri lähteet erotellaan toisistaan puolipisteillä. Järjestys voidaan rakentaa merkittävyyden, aakkosten tai julkaisuvuoden mukaan. Esim. (Anttila 2001; Kyrö 2004; Nurmi 2003).
Lainauksen laajuus osoitetaan pisteen paikalla. Kun viite koskee yhtä virkettä, piste tulee kaarisulkeen jälkeen: ”Samalla hetkellä, kun – – löydät pätevältä vaikuttavan lähdeteoksen, toimintasi muuttuu eräänlaiseksi tutkivaksi lukemiseksi” (Hakala 1999, 107).
Kun viite käsittää useampia edeltäviä virkkeitä, piste tulee kaarisulkeen edelle eli viite saa oman pisteen: ”Samalla hetkellä, kun – – löydät pätevältä vaikuttavan lähdeteoksen, toimintasi muuttuu eräänlaiseksi tutkivaksi lukemiseksi. Tämän lukemisen tulisi alusta lähtien tähdätä syvempään analyysiin – –.” (Hakala 1999, 107.)
Lähdeluettelo
Liitä lähdeluettelo kirjoituksen loppuun. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Lähteistä ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja julkaisupaikka. Lehdistä ja artikkelikokoelmista ilmoitetaan myös sivunumerot. Lähdeluettelossa mainitaan vain ne dokumentit, joihin on viitattu tekstissä.
2.1 Monografia eli yhtenäinen teos
Sukunimi, Etunimi Vuosiluku: Teoksen nimi. Alaotsikko. Kustantaja, Julkaisupaikka.
Esim. Kyrö, Paula 2004: Tutkimusprosessi valintojen polkuna. Tampereen yliopisto, ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus, Saarijärvi.
Jos samalta tekijältä on lähteissä useampi teos, merkitään teokset lähdeluetteloon painovuoden mukaisessa järjestyksessä, vanhimmasta alkaen.
Jos samalta tekijältä on samalta vuodelta useita teoksia, käytetään niiden erotteluun lisämerkintää a, b, c jne.. Lisämerkintä laitetaan painovuoden perään ilman välilyöntiä.
2.2 Toimitettu teos tai useampi toimittaja
Sukunimi, Etunimi; Sukunimi, Etunimi; Sukunimi, Etunimi (toim.) Vuosiluku: Teoksen nimi. Kustantaja, julkaisupaikka. Esim. Kamppinen, Matti; Kuusi, Osmo; Söderlund, Sari (toim.) 2002: Tulevaisuuden tutkimus. Perusteet ja sovellutus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 896, Kirjakas/Tallinna.
Mikäli toimittajia on enemmän kuin kolme, viitettä voi lyhentää niin, että toimittajista mainitaan vain ensimmäinen ja lisätään lyhenne ym. tai et al.
Artikkeli lehdessä
Sukunimi, Etunimi Vuosiluku: Artikkelin nimi, Lehden nimi, lehden numero, sivunumerot.
Esim. Linturi, Hannu 1998. Tietoa läskillä vai ilman. Murros ja oppimisympäristö. Aikuiskasvatus 1, 30-48.
Artikkeli toimitetussa teoksessa
Sukunimi, Etunimi Vuosiluku: Artikkelin nimi. Teoksessa teoksen toimittajan Sukunimi, Etunimi (toim.) teosnimi. Kustantaja, julkaisupaikka, sivunumerot.
Esim. Linturi, Hannu 2002: Oppimisen kulttuurievoluutio verkossa. Teoksessa Kamppinen Matti (toim.) Tulevaisuuden tutkimus. Perusteet ja sovellutus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 896, Kirjakas/Tallinna, 665- 789.
Painamaton gradu tai lisensiaattitutkimus
Sukunimi, Etunimi Vuosiluku: Työn nimi. Pro gradu/Gradu jne. Laitos, jolle työ on tehty. Yliopisto: Kaupunki.
Ala-Härkönen, Outi 2004: Henkilökohtaiset kotisivut viestinnän välineenä – itseilmaisua, yhteisöllisyyttä ja tiedontuottamista. Pro- gradu-tutkielma. Tiedotusopin laitos. Tampereen yliopisto: Tampere.
Elektroniset lähteet
Sukunimi, Etunimi Vuosiluku. Sivun nimi. (Luettu pp.kk.vuosi.) Saatavilla www-muodossa kopio osoite tähän. Katso malli tämän ohjeen lähdeluettelosta.
Lähteet:
Linturi, Jenni s.a. Lähteiden käyttöopas. Metodix. (Luettu 4.3.2010.)
Seilonen, Marja, Kiviaho, Mirva, Pesonen, Mirja & Hohtari-Slant, Hanna, 2008. Opinnäytetöiden kirjoitusohjeet. Kuopion yliopiston kielikeskus. (Luettu 4.3.2010.)
Tella, Seppo 1996 / 2001. Luettavuuden ja luotettavuuden lähteillä. Opas lähteiden merkintään. 3. tarkistettu painos. Studia pedagogica 5. Helsinki. Helsingin yliopisto. (Luettu 4.3.2010.)