Opin- ja taidonnäytteen arviointiohjeet

Tutustu tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteiden esitarkastus- ja arviointiohjeisiin.

Nämä ohjeet tulevat voimaan 11.12.2023 ja koskevat kaikkia tohtoriopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.1.2021 tai sen jälkeen. Aiemmin opintonsa aloittaneita tohtoriopiskelijoita päätös koskee erikseen annetun siirtymäsäännön mukaisesti. Siirtymäsääntö on 10.12.2021 päätetyn jatkotutkinto-ohjeen liitteenä. Siirtymäkausi on 10.12.2021-31.7.2028.

Taiteellisen osion esitarkastusohje

Yleistä

Taiteilijakoulutuksessa suoritettavan tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäyte on temaattisesti yhtenäinen, taiteellis-tutkimuksellinen kokonaisuus, joka koostuu taiteellisista osioista ja kirjallisesta osiosta. Opin- ja taidonnäyte, siis kaikki osiot yhdessä, on laajuudeltaan 165 op, ja osioiden laajuus voi vaihdella. Taiteellisten ja kirjallisen osion välistä suhdetta ei ole ennalta määrätty, vaan se muodostuu opiskelijan tavoitteiden mukaisesti.

Opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot voivat olla esimerkiksi konsertteja, sävellyksiä, taiteellisia produktioita, liturgioita, äänitteitä, verkkoaineistoja tai videoita. Osioiden laajuus yhteensä vastaa tohtorintutkinnossa vähintään kahta ja enintään neljää konserttiohjelmaa tai muuta taiteellista kokonaisuutta.

Kun taiteelliset osiot ovat sävellyksiä taiteellisten osioiden kokonaisuuden täytyy laajuudeltaan ja vaativuudeltaan vastata opiskelijan sävellystyyli ja -tekniikka huomioiden yhdestä kahteen konserttikokonaisuutta. Sävellyksistä on esitettävä julkisesti vähintään yhden konsertin laajuutta vastaava kokonaisuus (esim. vähintään yhden taiteellisen osion on oltava julkinen sävellyskonsertti). Poikkeustapauksissa (esim. laajamuotoinen ooppera tai muu tuotannollisesti haastava kokonaisuus) pelkkä partituuri riittää.  Opin- ja taidonnäytteen luonteesta riippuen sävellyksistä pitää olla partituurit aina kun ne ovat välttämättömiä musiikin säveltämiselle, sävellysten esittämiselle tai niiden arvioinnille.

Jos osa taiteellisista osioista koostuu sävelletystä musiikista ja osa esitetystä musiikista, osioiden määrässä, laajuudessa ja vaativuudessa sekä arvioinnissa huomioidaan edellä kuvattu suhde.

Opin- ja taidonnäytteeseen kuuluu lisäksi kirjallinen osio. Kirjallinen osio muodostaa yhdessä muiden opin- ja taidonnäytteen osioiden kanssa tutkimuksellisen kokonaisuuden. Kirjalliseen osioon sisältyy yhteenveto, jossa raportoidaan koko opin- ja taidonnäytteen tavoitteet, viitekehys, taiteellisten osioiden ja kirjallisen osion tehtävät ja niiden keskinäinen yhteys, tulokset sekä pohdinta tulosten merkityksestä.

Opin- ja taidonnäytteen arvioinnin vaiheet taiteilijakoulutuksessa

Tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteet esitarkastetaan ja tarkastetaan. Taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot ennakkoarvioidaan ja kirjallinen osio esitarkastetaan erikseen. Taiteellisen osion esitarkastus on ennakkoarviointi, jossa esitarkastaja arvioi jatko-opiskelijan valmiudet osion toteuttamiseen. Hän arvioi, onko osio valmis julkiseen esitykseen ja lautakunnan arviointiin.

Kirjallisen osion esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että opin- ja taidonnäytteeksi aiottu aineisto täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen taso on riittävä. Sibelius-Akatemian johtokunta nimeää esitarkastajat. Kirjallisen osion esitarkastuksesta on annettu erilliset ohjeensa.

Arviointilautakunta vastaa opin- ja taidonnäytteen varsinaisesta arvioinnista. Arviointilautakunnan arviointitehtävä jatkuu opin- ja taidonnäytteen ensimmäisestä osiosta opin- ja taidonnäytteen julkiseen tarkastukseen ja tarkastuslausuntoon. Arviointilautakunta kuuntelee ja seuraa kaikki opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot kuten konsertit ja tallenteet. Opiskelija saa arviointilautakunnalta kustakin taiteellisesta osiosta suullisen ja kirjallisen palautteen, joka toimii opin- ja taidonnäytteen prosessin ja siinä oppimisen tukena. Kirjallinen palaute toimii myös opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden arvioinnin tukena. Kunkin taiteellisen osion toteutuksen jälkeen pidetään palautekeskustelu, jossa arviointilautakunta keskustelee asianomaisen tohtoriopiskelijan kanssa toteutetusta taiteellisesta osiosta. Arviointilautakunta voi halutessaan kommentoida palautteessaan opin- ja taidonnäytteen vaihetta ja sen tulevien taiteellisten ja kirjallisten osioiden suuntaa.

Kun kaikki taiteelliset osiot on toteutettu ja kirjallinen osio esitarkastettu, arviointilautakunta antaa Sibelius-Akatemian johtokunnalle lausunnon opin- ja taidonnäytteestä tarkastuslupaa varten viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Tämä lausunto perustuu lautakunnan tekemään opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden arviointiin, jossa otetaan huomioon myös kirjallisen osion esitarkastuslausunnot. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine lausuntoon.

Kun johtokunta on myöntänyt tarkastusluvan, opin- ja taidonnäyte tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa.

Tarkastustilaisuuden jälkeen arviointilautakunta antaa opin- ja taidonnäytteestä kirjallisen, allekirjoitetun lausunnon tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle viimeistään kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan huomioon myös tarkastustilaisuus. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine lausuntoon.

Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto hyväksyy opin- ja taidonnäytteen ja tekee arvosanaa koskevan päätöksensä lausuntojen perusteella. Se voi kutsua kuultavaksi tarkastustilaisuuden valvojan, opin- ja taidonnäytteen tarkastajat tai vastaväittäjät asiaa käsiteltäessä.

Opin- ja taidonnäytteen arviointi taiteilijakoulutuksessa

Arviointilautakunta arvioi opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden suhteessa tutkinnon ja opin- ja taidonnäytteen tavoitteisiin. Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen yleisenä tavoitteena on tuottaa korkeatasoiseen luovaan ja kriittiseen työskentelyyn kykeneviä musiikkialan asiantuntijoita vaativiin taiteen, tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtäviin. Sibelius-Akatemiasta valmistuneet tohtorit toimivat yhteiskunnallisina vaikuttajina eettisesti kestävän tulevaisuuden puolesta.

Taiteilijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa tohtoriopiskelijalle

  • kyky taiteellisesti korkeatasoiseen ja näkemykselliseen ilmaisuun,
  • kyky käsitteellisesti selkeään tiedontuotantoon,
  • kyky tuottaa uutta tietoa taiteen ja tutkimuksen menetelmien avulla sekä
  • kyky rakentavaan vuorovaikutukseen taideyhteisössä, akateemisessa maailmassa ja muussa yhteiskunnassa.

Taiteellisten osioiden arvioinnissa arviointilautakunnalla on tukenaan osiota koskeva tavoitedokumentti, jossa tohtoriopiskelija selittää taiteellisen osion tavoitteet sekä osion suhteen koko opin- ja taidonnäytteeseen.

Kirjallisen osion osalta lautakunnalla on tukenaan sitä koskevat esitarkastuslausunnot.

Taiteellisen osion esitarkastus ja esitarkastuslausunto

Taiteellisen osion esitarkastus on ennakkoarviointi, jossa esitarkastaja arvioi jatko-opiskelijan valmiudet osion toteuttamiseen. Hän arvioi, onko osio valmis julkiseen esitykseen ja lautakunnan arviointiin.

Esitarkastuksessa tohtoriopiskelija esittää esitarkastajalle tohtoriprojektin taiteellisen osion tai keskeisiä osia siitä. Mikäli esitarkastuksessa ei ole mahdollista esittää koko ohjelmaa, esitarkastaja ja opiskelija voivat keskenään sopia, miten valmius osoitetaan.

Esitarkastus voidaan järjestää siihen soveltuvassa seminaarissa, jossa esitettävän vertaispalautteen esitarkastaja voi arvioinnissaan ottaa huomioon.

Seminaariesitarkastuksessa ovat läsnä esitarkastaja, tohtoriopiskelija ja seminaariyhteisö. Tohtoriopiskelija valmistelee istuntoon tavoitedokumentin, joka annetaan seminaarin ja esitarkastajan luettavaksi viimeistään viikkoa ennen istuntoa. Taiteellista osiota arvioidaan suhteessa opiskelijan tavoitedokumentissaan määrittelemiin tavoitteisiin. Tohtoriopiskelijan soivan esityksen ja suullisen esitelmän jälkeen sekä seminaariyhteisö että esitarkastaja antavat palautetta ja keskustelevat taiteellisen osion herättämistä ajatuksista. Tilaisuuden päätteeksi esitarkastaja ilmoittaa, onko taiteellisen osan esitarkastus hyväksytty. Seminaariesitarkastusta varten tohtoriopiskelija ottaa yhteyttä esitarkastajaan ja sopii esitarkastuksen järjestämisestä seminaari-istunnossa hyvissä ajoin, viimeistään kuusi viikkoa ennen taiteellisen osion julkista esittämistä.

Vähintään viikkoa ennen esitarkastusta opiskelija ilmoittautuu taiteelliseen osioon lähettämällä sähköisesti täytetyn arviointilomakkeen esitarkastajalle. Esitarkastus on tehtävä vähintään kuusi viikkoa ennen julkisesti esitettävän taiteellisen osion suunniteltua päivämäärää tai tallenteen arviointia (ks. alla Taiteellisen esitarkastuksen käytännöistä). Arviointilomakkeen liitteenä on tavoitedokumentti, jossa opiskelija selittää taiteellisen osion tavoitteet sekä osion suhteen koko opin- ja taidonnäytteeseen.

Kun arviointilautakunta arvioi opin- ja taidonnäytteen kokonaisuutta tarkastuslupalausuntoa varten, kriteereinä käytetään alla olevan taulukon yhdeksää kriteeriä. Taiteellisen osion esitarkastuksessa arviointikriteereinä käytetään samoja kriteerejä, huomioiden osiota koskeva tavoitedokumentti ja se, että esitarkastus kohdistuu kyseiseen taiteelliseen osioon osana opin- ja taidonnäytteen kokonaisuutta. Esitarkastuksessa otetaan myös huomioon, että tohtoriopiskelija voi vielä kehittää valmiuksiaan taiteellisen osion varsinaisen toteutuksen ajankohtaan mennessä.

  • Hyväksyttävä opin- ja taidonnäyte perustuu itsenäiseen taiteellis-tutkimukselliseen toimintaan, sisältää uutta tietoa ja vastaa selkeästi argumentoiden opin- ja taidonnäytteen tehtävänasetteluun. Opin- ja taidonnäytteen laatu täyttää riittävästi sille asetetut vaatimukset.
  • Opin- ja taidonnäyte osioineen on yhtenäinen, hallittu, johdonmukainen ja tarkoituksenmukaisesti rajattu sekä hyvin organisoitu kokonaisuus.
  • Opin- ja taidonnäytteen aiheella, tavoitteilla ja sen tuottamalla uudella tiedolla on riittävää merkitystä taiteen ja tutkimuksen kentässä, tai edellisten lisäksi, silloin kun se on arvioitavissa, yhteiskunnan kannalta tai laajemmin.
  • Opin- ja taidonnäyte on mielekäs ja kontekstualisoitu jatko aiempaan perinteeseen ja keskusteluun omalla alallaan.
  • Taiteellis-tutkimukselliset menetelmät on esitelty ja perusteltu. Ne ovat aiheeseen ja tavoitteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia, ja niitä on käytetty johdonmukaisesti ja luotettavasti.
  • Opin- ja taidonnäyte on rakentavan kriittinen suhteessa kriittinen suhteessa vallitseviin käytänteisiin, aiempaan tutkimukseen ja oman työn taiteellis-tutkimukselliseen toteutukseen, tuotoksiin tai tuloksiin ja niiden merkitykseen.
  • Opin- ja taidonnäyte on viestinnältään ja tyyliltään riittävän selkeää ja vakuuttavaa. Aiempi tutkimus ja lähteet sekä opin- ja taidonnäytteen teoria, menetelmät ja aineistot on johdonmukaisesti jäsennetty ja argumentoitu.
  • Opin- ja taidonnäyte noudattaa tutkimuseettisiä normeja ja vastuullisia taiteeseen ja tutkimukseen liittyviä käytänteitä. Opin- ja taidonnäytteen toteuttamiseen liittyvät eettiset näkökulmat on käsitelty riittävästi.
  • Jos opin- ja taidonnäytteeseen sisältyy yhteistyönä toteutettuja (kuten yhdessä luotuja teoksia tai yhteisjulkaisuja), tekijän päävastuullinen osuus on selvästi osoitettu.

Esitarkastaja vahvistaa esitarkastuksen allekirjoittamalla puoltavan esitarkastuslausunnon arviointilomakkeeseen. Esitarkastuslausunto toimitetaan eteenpäin lomakkeen ohjeiden mukaisesti.

Jos esitarkastaja ei anna hyväksymistään, hänen tulee kuvata lomakkeessa tai lausunnossa hylkäämisen perustelut sekä mahdollinen uuden esitarkastuksen ajankohta. Jos opiskelija saa kielteisen esitarkastuslausunnon, hän voi viikon kuluessa vedota arviointilautakuntaan, joka voi niin harkitessaan myöntää suoritusluvan. Lautakunta ei pääsääntöisesti voi arvioida suoritusta ilman esitarkastajan hyväksyntää.

Taiteellisen esitarkastuksen käytännöistä

Konsertit ja muut julkisesti esitettävät osiot

Tohtoriopiskelija ottaa yhteyttä esitarkastajaan ja sopii esitarkastuksen pidettäväksi hyvissä ajoin niin, että se tapahtuu viimeistään kuusi viikkoa ennen taiteellisen osion suunniteltua päivämäärää. Henkilöstön loma-ajat on otettava sopimisessa huomioon.

Tohtoriopiskelijan tulee keskustella mahdollisista taiteellisen osion (konserttiohjelman tai vastaavan) muutoksista ovon ja lautakunnan puheenjohtajan kanssa hyvissä ajoin. Opintojen vastuullinen ohjaaja hyväksyy tai hylkää muutokset. Mikäli opiskelijan tai lautakunnan puheenjohtajan käsitykset eriävät ovon päätöksestä, he voivat kääntyä tohtorikoulun johtajan puoleen, joka tarvittaessa tekee lopullisen päätöksen ohjelmamuutosten suhteen. Opiskelijan tulee myös tiedottaa esitarkastajaa ja lautakuntaa kaikista muutoksista heti kun niitä ilmenee.

Tallenteet (kuten äänitteet, levytykset, videot)

Mikäli tallenne on tehty ennen tohtorintutkintoa, se esitarkastetaan viimeistään kuusi viikkoa ennen kuin lautakunta arvioi sen. Tohtoriopiskelija ottaa yhteyttä esitarkastajaan ja sopii esitarkastuksen ajankohdasta. Tallenteen toimittaa esitarkastajalle tohtorikoulun edustaja. Mikäli esitarkastaja puoltaa tallenteen hyväksymistä opin- ja taidonnäytteen osaksi, tohtorikoulun edustaja toimittaa tallenteen lautakunnalle.

Mikäli tallenne on tarkoitus tehdä tohtoriopintojen aikana, esitarkastus järjestetään viimeistään kuusi viikkoa ennen tallenteen äänittämistä, jolloin opiskelija esittää äänitettävän ohjelman tai keskeisiä osia siitä esitarkastajalle. Opiskelija ottaa ajoissa yhteyttä esitarkastajaan ja sopii esitarkastuksen ajankohdan huolehdittuaan, että äänitys on mahdollista toteuttaa. Hyväksytyn esitarkastuksen jälkeen opiskelija voi edetä tallennetuotannon kanssa ja lähettää valmiin tallenteen taikka masternauhan kopion tai sähköisen version sekä tallenteeseen liittyvät materiaalit tohtorikoulun toimiston asiantuntijalle, joka toimittaa ne lautakunnalle.

Sävellykset

Sävellysten esitarkastuksessa esitarkastaja tarkastaa, että esitarkastettavaksi jätettyjen teosten kokonaisuus tai osakokonaisuus vastaa riittäviltä osin jatkotutkintosuunnitelmassa ja tavoitedokumentissa mainittuja taiteellisia ja tutkimuksellisia   tavoitteita.

Sävellyskokonaisuuden esitarkastus voidaan suorittaa eri vaiheissa kuitenkin siten, että julkisesti esitettävät taiteellisen osion teokset on esitarkastettava viimeistään kuusi viikkoa ennen osion toteutusta.

Tohtoriopiskelija ottaa yhteyttä esitarkastajaan ja sopii esitarkastuksen pidettäväksi viimeistään kuusi viikkoa ennen julkisesti esitettävän osion suunniteltua päivämäärää. Henkilöstön loma-ajat on otettava sopimisessa huomioon.

Muut kuin julkisesti esitettävät taiteellisen osion teokset voidaan tarkastaa joko ennen julkisesti esitettävien teosten esitystä tai sen jälkeen. Ne voidaan tarkastaa joko pelkän partituurin tai partituurin ja mahdollisen tallenteen tai konserttiesityksen avulla. Muiden kuin julkisesti esitettävien teosten esitarkastuksen aikataulusta opiskelija sopii esitarkastajan kanssa.

Mikäli taiteelliseen osioon on tullut muutoksia, ne on jo etukäteen hyväksytetty opintojen vastuullisella ohjaajalla, ja samalla puheenjohtajaa, esitarkastajaa ja lautakuntaa on tiedotettu niistä.

Tämä ohje tulee voimaan 11.12.2023 ja koskee kaikkia tohtoriopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.1.2021 tai sen jälkeen. Aiemmin opintonsa aloittaneita tohtoriopiskelijoita päätös koskee erikseen annetun siirtymäsäännön mukaisesti. Siirtymäsääntö on 10.12.2021 päätetyn jatkotutkinto-ohjeen liitteenä.

Kirjallisen osion esitarkastusohje

Yleistä

Taiteilijakoulutuksessa suoritettavan tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäyte on temaattisesti yhtenäinen, taiteellis-tutkimuksellinen kokonaisuus, joka koostuu taiteellisista osioista ja kirjallisesta osiosta. Opin- ja taidonnäyte, siis kaikki osiot yhdessä, on laajuudeltaan 165 op, ja osioiden laajuus voi vaihdella. Taiteellisten ja kirjallisen osion välistä suhdetta ei ole ennalta määrätty, vaan se muodostuu opiskelijan tavoitteiden mukaisesti.

Opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot voivat olla esimerkiksi konsertteja, sävellyksiä, taiteellisia produktioita, liturgioita, äänitteitä, verkkoaineistoja tai videoita. Osioiden laajuus yhteensä vastaa tohtorintutkinnossa vähintään kahta ja enintään neljää konserttiohjelmaa tai muuta taiteellista kokonaisuutta.

Kun taiteelliset osiot ovat sävellyksiä taiteellisten osioiden kokonaisuuden täytyy laajuudeltaan ja vaativuudeltaan vastata opiskelijan sävellystyyli ja -tekniikka huomioiden yhdestä kahteen konserttikokonaisuutta. Sävellyksistä on esitettävä julkisesti vähintään yhden konsertin laajuutta vastaava kokonaisuus (esim. vähintään yhden taiteellisen osion on oltava julkinen sävellyskonsertti). Poikkeustapauksissa (esim. laajamuotoinen ooppera tai muu tuotannollisesti haastava kokonaisuus) pelkkä partituuri riittää.  Opin ja taidonnäytteen luonteesta riippuen sävellyksistä pitää olla partituurit aina kun ne ovat välttämättömiä musiikin säveltämiselle, sävellysten esittämiselle tai niiden arvioinnille.

Jos osa taiteellisista osioista koostuu sävelletystä musiikista ja osa esitetystä musiikista, osioiden määrässä, laajuudessa ja vaativuudessa sekä arvioinnissa huomioidaan edellä kuvattu suhde.

Opin- ja taidonnäytteeseen kuuluu lisäksi kirjallinen osio. Kirjallinen osio muodostaa yhdessä muiden opin- ja taidonnäytteen osioiden kanssa tutkimuksellisen kokonaisuuden. Kirjalliseen osioon sisältyy yhteenveto, jossa raportoidaan koko opin- ja taidonnäytteen tavoitteet, viitekehys, taiteellisten osioiden ja kirjallisen osion tehtävät ja niiden keskinäinen yhteys, tulokset sekä pohdinta tulosten merkityksestä.

Opin- ja taidonnäytteen vaiheet taiteilijakoulutuksessa

Tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteet esitarkastetaan ja tarkastetaan. Taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot ennakkoarvioidaan ja kirjallinen osio esitarkastetaan erikseen.

Taiteellisen osion esitarkastus on ennakkoarviointi, jossa esitarkastaja arvioi jatko-opiskelijan valmiudet osion toteuttamiseen. Hän arvioi, onko osio valmis julkiseen esitykseen ja lautakunnan arviointiin. Taiteellisen osion esitarkastuksesta on annettu erillinen ohjeensa.

Kirjallisen osion esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa ennen arviointilautakunnan tekemää opin- ja taidonnäytteen kokonaisarviointia, julkista tarkastustilaisuutta ja työn painatusta, että kirjallisen osion käsikirjoitus täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen taso on riittävä.

Kun kirjallinen osio on valmis jätettäväksi esitarkastukseen, Sibelius-Akatemian johtokunta nimeää esitarkastajat opinnoista vastaavan ohjaajan muiden ohjaajien kanssa laatiman ehdotuksen perusteella.

Esitarkastajat laativat Sibelius-Akatemian johtokunnalle osoitetun perustellun kirjallisen lausunnon kolmen kuukauden kuluessa. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine esitarkastajien lausuntoon.

Mikäli esitarkastajan lausunnossa ei puolleta tarkastusluvan myöntämistä työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi, esitarkastusmenettely raukeaa ilman erillistä päätöstä. Tohtoriopiskelija voi kuitenkin viedä asian ratkaistavaksi Sibelius-Akatemian johtokuntaan, joka päättää, jatkuuko vai raukeaako tarkastusprosessi. Esitarkastusmenettelyn rauettua tohtoriopiskelija voi pyytää uutta esitarkastusta, kun opin- ja taidonnäytettä on muokattu hylkäävien lausuntojen perusteella ja opintojen vastuullinen ohjaaja puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.

Arviointilautakunta vastaa opin- ja taidonnäytteen varsinaisesta arvioinnista. Arviointilautakunnan arviointitehtävä jatkuu opin- ja taidonnäytteen ensimmäisestä osiosta opin- ja taidonnäytteen julkiseen tarkastukseen ja tarkastuslausuntoon. Arviointilautakunta kuuntelee ja seuraa kaikki opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot kuten konsertit ja tallenteet. Opiskelija saa arviointilautakunnalta kustakin taiteellisesta osiosta suullisen ja kirjallisen palautteen, joka toimii opin- ja taidonnäytteen prosessin ja siinä oppimisen tukena. Kirjallinen palaute toimii myös opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden arvioinnin tukena. Kunkin taiteellisen osion toteutuksen jälkeenpidetään palautekeskustelu, jossa arviointilautakunta keskustelee asianomaisen tohtoriopiskelijan kanssa toteutetusta taiteellisesta osiosta. Arviointilautakunta voi halutessaan kommentoida palautteessaan opin- ja taidonnäytteen vaihetta ja sen tulevien taiteellisten ja kirjallisten osioiden suuntaa.

Kun kaikki taiteelliset osiot on toteutettu ja kirjallinen osio esitarkastettu, arviointilautakunta antaa Sibelius-Akatemian johtokunnalle lausunnon opin- ja taidonnäytteestä tarkastuslupaa varten viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Tämä lausunto perustuu lautakunnan tekemään opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden arviointiin, jossa otetaan huomioon myös kirjallisen osion esitarkastuslausunnot. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine lausuntoon.

Kun johtokunta on myöntänyt tarkastusluvan, opin- ja taidonnäyte tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa.

Tarkastustilaisuuden jälkeen arviointilautakunta antaa opin- ja taidonnäytteestä kirjallisen, allekirjoitetun lausunnon tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle viimeistään kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan huomioon myös tarkastustilaisuus. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine lausuntoon.

Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto hyväksyy opin- ja taidonnäytteen ja tekee arvosanaa koskevan päätöksensä lausuntojen perusteella. Se voi kutsua kuultavaksi tarkastustilaisuuden valvojan, opin- ja taidonnäytteen tarkastajat tai vastaväittäjät asiaa käsiteltäessä.

Opin- ja taidonnäytteen arviointi taiteilijakoulutuksessa

Arviointilautakunta arvioi opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden suhteessa tutkinnon ja opin- ja taidonnäytteen tavoitteisiin. Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen yleisenä tavoitteena on tuottaa korkeatasoiseen luovaan ja kriittiseen työskentelyyn kykeneviä musiikkialan asiantuntijoita vaativiin taiteen, tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtäviin. Sibelius-Akatemiasta valmistuneet tohtorit toimivat yhteiskunnallisina vaikuttajina eettisesti kestävän tulevaisuuden puolesta.

Taiteilijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa tohtoriopiskelijalle

  • kyky taiteellisesti korkeatasoiseen ja näkemykselliseen ilmaisuun
  • kyky käsitteellisesti selkeään tiedontuotantoon
  • kyky tuottaa uutta tietoa taiteen ja tutkimuksen menetelmien avulla
  • kyky rakentavaan vuorovaikutukseen taideyhteisössä, akateemisessa maailmassa ja muussa yhteiskunnassa.

Taiteellisten osioiden arvioinnissa arviointilautakunnalla on tukenaan osiota koskeva tavoitedokumentti, jossa tohtoriopiskelija selittää taiteellisen osion tavoitteet sekä osion suhteen koko opin- ja taidonnäytteeseen.

Kirjallisen osion osalta lautakunnalla on tukenaan sitä koskevat esitarkastuslausunnot.

Kirjallisen osion esitarkastus ja esitarkastuslausunto

Kirjallisen osion esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa ennen arviointilautakunnan tekemää kokonaisarviointia, julkista tarkastustilaisuutta ja työn painatusta, että kirjallisen osion käsikirjoitus täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen taso on riittävä.

Kirjallisen osion esitarkastuksessa arviointikriteereinä käytetään alla kuvattuja kriteerejä. Yhdessä kymmenennen kriteerin kanssa, joka koskee opin- ja taidonnäytteen puolustamista julkisessa tarkastustilaisuudessa, ne muodostavat arviointilautakunnan arvioinnissaan käyttämät hyväksyttävän opin- ja taidonnäytteen kriteerit.

  • Opin- ja taidonnäyte osioineen on yhtenäinen, hallittu, johdonmukainen ja tarkoituksenmukaisesti rajattu sekä hyvin organisoitu kokonaisuus.
  • Opin- ja taidonnäytteen aiheella, tavoitteilla ja sen tuottamalla uudella tiedolla on riittävää merkitystä taiteen ja tutkimuksen kentässä, tai edellisten lisäksi, silloin kun se on arvioitavissa, yhteiskunnan kannalta tai laajemmin.
  • Opin- ja taidonnäyte on mielekäs ja kontekstualisoitu jatko aiempaan perinteeseen ja keskusteluun omalla alallaan.
  • Taiteellis-tutkimukselliset menetelmät on esitelty ja perusteltu. Ne ovat aiheeseen ja tavoitteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia, ja niitä on käytetty johdonmukaisesti ja luotettavasti.
  • Opin- ja taidonnäyte on rakentavan kriittinen suhteessa kriittinen suhteessa vallitseviin käytänteisiin, aiempaan tutkimukseen ja oman työn taiteellis-tutkimukselliseen toteutukseen, tuotoksiin tai tuloksiin ja niiden merkitykseen.
  • Opin- ja taidonnäyte on viestinnältään ja tyyliltään riittävän selkeää ja vakuuttavaa. Aiempi tutkimus ja lähteet sekä opin- ja taidonnäytteen teoria, menetelmät ja aineistot on johdonmukaisesti jäsennetty ja argumentoitu.
  • Opin- ja taidonnäyte noudattaa tutkimuseettisiä normeja ja vastuullisia taiteeseen ja tutkimukseen liittyviä käytänteitä. Opin- ja taidonnäytteen toteuttamiseen liittyvät eettiset näkökulmat on käsitelty riittävästi.
  • Jos opin- ja taidonnäytteeseen sisältyy yhteistyönä toteutettuja (kuten yhdessä luotuja teoksia tai yhteisjulkaisuja), tekijän päävastuullinen osuus on selvästi osoitettu.

Esitarkastuksessa on syytä huomioida, että kirjallinen osio on osa opin- ja taidonnäytettä, johon kuuluu myös taiteellisia osioita. Kirjalliseen osioon sisältyy yhteenveto, jossa raportoidaan koko opin- ja taidonnäytteen tavoitteet, viitekehys, taiteellisten osioiden ja kirjallisen osion tehtävät ja niiden keskinäinen yhteys, tulokset sekä pohdinta tulosten merkityksestä. Kirjallisen osion esitarkastajalle tarjotaan mahdollisuus perehtyä taiteellisiin osioihin tai niitä koskeviin tallenteisiin.

Kirjallisen osion ei tarvitse noudattaa perinteisen tutkimusjulkaisun mallia, mikäli sille on mahdollista luoda muoto, joka palvelee paremmin sen ja tohtoritasoisen taiteilijakoulutuksen päämääriä. Opin- ja taidonnäytteen osana tarkastettavaa kirjallista osioita ei kuitenkaan voi toteuttaa ilman riittävää tekstiosuutta, joka avaa käsiteltyä aihetta taiteen toimijoille ja akateemiselle yhteisölle. Kirjallisen osion tekstiosuuden viitteellinen pituus on noin 40–100 sivua tai 25000 ± 9000 sanaa (lähdeluetteloa, liitteitä, kuvia tai mahdollisia monimediaosioita ei lasketa tähän mukaan).

On toivottavaa, että lausunnossa on yhteenveto, joka sisältää seuraavat alueet:

  • lyhyt kuvaus kirjallisen osion luonteesta
  • tärkeimmät tulokset ja suurimmat ansiot
  • kirjallisen osion laatu
  • yleinen kuvaus todetuista puutteista ja niiden korjaamisesta.

Esitarkastuslausunto ei saa olla ehdollinen, vaan sen on oltava joko puoltava tai hylkäävä. Esitarkastaja voi sisällyttää puoltavaan lausuntoonsa korjaus- ja lisäysehdotuksia, mutta tällöin kirjallisen osion puutteet eivät saa olla niin suuria, että ne korjaamattomina johtaisivat hylkäykseen. Korjausehdotuksia voivat olla esimerkiksi kohtuullisella työllä tuotettavissa oleva lisäaineisto tai lisäperehtyminen tutkimuskirjallisuuteen. Lausunnon tulee olla hylkäävä, jos työssä on niin vakavia puutteita, ettei niitä voida kohtuullisella työmäärällä korjata.

Lausunnon lopussa esitarkastajan on ilmaistava yksiselitteisesti, puoltaako hän tarkastusluvan myöntämistä vai ehdottaako hän työn hylkäämistä. Esitarkastaja voi halutessaan liittää lausuntoonsa tohtoriopiskelijalle toimitettavan erillisen listan pienistä puutteista ja virheistä. Tästä tulee mainita esitarkastuslausunnossa.

Esitarkastajat laativat Sibelius-Akatemian johtokunnalle osoitetun perustellun kirjallisen lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa. Esitarkastajat voivat antaa omat, erilliset lausuntonsa tai yhteisen lausunnon. Lausunnot osoitetaan Sibelius-Akatemian johtokunnalle ja toimitetaan tohtorikoulun toimistoon.

Tämä ohje tulee voimaan 11.12.2023 ja koskee kaikkia tohtoriopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.1.2021 tai sen jälkeen. Aiemmin opintonsa aloittaneita tohtoriopiskelijoita päätös koskee erikseen annetun siirtymäsäännön mukaisesti. Siirtymäsääntö on 10.12.2021 päätetyn jatkotutkinto-ohjeen liitteenä.

Taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen arviointiohje

Yleistä

Taiteilijakoulutuksessa suoritettavan tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäyte on temaattisesti yhtenäinen, taiteellistutkimuksellinen kokonaisuus, joka koostuu taiteellisista osioista ja kirjallisesta osiosta.

Opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot voivat olla esimerkiksi konsertteja, sävellyksiä, taiteellisia produktioita, liturgioita, äänitteitä, verkkoaineistoja tai videoita. Osioiden laajuus yhteensä vastaa tohtorintutkinnossa vähintään kahta ja enintään neljää konserttiohjelmaa tai muuta taiteellista kokonaisuutta.

Kun taiteelliset osiot ovat sävellyksiä taiteellisten osioiden kokonaisuuden täytyy laajuudeltaan ja vaativuudeltaan vastata opiskelijan sävellystyyli ja -tekniikka huomioiden yhdestä kahteen konserttikokonaisuutta tai muuta vastaavanlaajuista teoksista tai esityksistä koostuvaa kokonaisuutta. Sävellyksistä on esitettävä julkisesti vähintään yhden konsertin laajuutta vastaava kokonaisuus (esim. vähintään yhden taiteellisen osion on oltava julkinen sävellyskonsertti tai vastaava esitys). Poikkeustapauksissa (esim. laajamuotoinen ooppera tai muu tuotannollisesti haastava kokonaisuus) pelkkä partituuri riittää. Opin- ja taidonnäytteen luonteesta riippuen sävellyksistä pitää olla partituurit aina kun ne ovat välttämättömiä musiikin säveltämiselle, sävellysten esittämiselle tai niiden arvioinnille.

Jos osa taiteellisista osioista koostuu sävelletystä musiikista ja osa esitetystä musiikista, osioiden määrässä, laajuudessa ja vaativuudessa sekä arvioinnissa huomioidaan edellä kuvattu suhde.

Opin- ja taidonnäytteeseen kuuluu lisäksi kirjallinen osio. Kirjallinen osio muodostaa yhdessä muiden opin- ja taidonnäytteen osioiden kanssa tutkimuksellisen kokonaisuuden. Kirjalliseen osioon sisältyy yhteenveto, jossa raportoidaan koko opin- ja taidonnäytteen tavoitteet, viitekehys, taiteellisten osioiden ja kirjallisen osion tehtävät ja niiden keskinäinen yhteys, tulokset sekä pohdinta tulosten merkityksestä.

Opin- ja taidonnäytteen arvioinnin vaiheet taiteilijakoulutuksessa

Tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteet esitarkastetaan ja tarkastetaan. Taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot ennakkoarvioidaan ja kirjallinen osio esitarkastetaan erikseen. Taiteellisen osion esitarkastus on ennakkoarviointi, jossa esitarkastaja arvioi jatko-opiskelijan valmiudet osion toteuttamiseen. Hän arvioi, onko osio valmis julkiseen esitykseen ja lautakunnan arviointiin. Kirjallisen osion esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että opin- ja taidonnäytteeksi aiottu aineisto täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen taso on riittävä. Sibelius-Akatemian johtokunta nimeää esitarkastajat. Taiteellisen osion ja kirjallisen osion esitarkastuksesta on annettu erilliset ohjeensa.

Arviointilautakunta vastaa opin- ja taidonnäytteen varsinaisesta arvioinnista. Opin- ja taidonnäyte tarkastetaan kokonaisuutena. Sibelius-Akatemian johtokunta määrää opin- ja taidonnäytteen tarkastajiksi vähintään kolmijäsenisen arviointilautakunnan, jonka jäsenistä yhden johtokunta nimeää puheenjohtajaksi.Jokaisella tohtoriopiskelijalla on yksilöllinen arviointilautakunta. Arviointilautakunnan arviointitehtävä jatkuu opin- ja taidonnäytteen ensimmäisestä osiosta opin- ja taidonnäytteen julkiseen tarkastukseen ja tarkastuslausuntoon.

Arviointilautakunta kuuntelee ja seuraa kaikki opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot kuten konsertit ja tallenteet. Jos lautakunnan jäsen ei pakottavista syistä voi olla läsnä esim. konsertissa, hän voi arvioida sen tallenteelta.

Opiskelija saa arviointilautakunnalta kustakin taiteellisesta osiosta suullisen ja kirjallisen palautteen, joka toimii opin- ja taidonnäytteen prosessin ja siinä oppimisen tukena. Kirjallinen palaute toimii myös opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden arvioinnin tukena.

Kunkin taiteellisen osion toteutuksen jälkeenpidetään palautekeskustelu, jossa arviointilautakunta keskustelee asianomaisen tohtoriopiskelijan kanssa toteutetusta taiteellisesta osiosta. Kun taiteellinen osio on konsertti tai vastaava, lautakunta pitää arviointikeskustelun ja opiskelijan kanssa palautekeskustelun pääsääntöisesti konserttia seuraavana työpäivänä tai viimeistään kahden viikon sisällä puheenjohtajan päättämällä tavalla. Kun taiteellinen osio on äänite tai muu tallenne, tohtorikoulun edustaja toimittaa sen kaikille arviointilautakunnan jäsenille, minkä jälkeen puheenjohtaja kutsuu kahden viikon kuluessa koolle palautekeskustelun.

Lautakunnan puheenjohtaja kokoaa lautakunnan jäsenten kirjalliset palautteet ja toimittaa ne opiskelijalle kahden viikon kuluessa palautekeskustelusta. Puheenjohtaja tallentaa palautteet opin- ja taidonnäytteen arviointia varten.

Arviointilautakunta voi halutessaan kommentoida palautteessaan opin- ja taidonnäytteen vaihetta ja sen tulevien taiteellisten ja kirjallisten osioiden suuntaa.

Palautekeskustelussa tai välittömästi sen jälkeen puheenjohtaja täyttää arviointilomakkeen, johon hän kirjaa arviointiin osallistuneet lautakunnan jäsenet. Puheenjohtaja toimittaa lomakkeen kahden viikon kuluessa palautekeskustelusta tohtorikoulun toimistoon.

Kun kaikki taiteelliset osiot on toteutettu ja kirjallinen osio esitarkastettu, arviointilautakunta antaa Sibelius-Akatemian johtokunnalle lausunnon opin- ja taidonnäytteestä tarkastuslupaa varten viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Tämä lausunto perustuu lautakunnan tekemään opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden arviointiin, jossa otetaan huomioon myös kirjallisen osion esitarkastuslausunnot. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine lausuntoon.

Kun johtokunta on myöntänyt tarkastusluvan, opin- ja taidonnäyte tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa. Ks. Tarkastustilaisuuden ohje.

Tarkastustilaisuuden jälkeen arviointilautakunta antaa opin- ja taidonnäytteestä kirjallisen, allekirjoitetun lausunnon Sibelius-Akatemian johtokunnan tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle viimeistään kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan huomioon myös tarkastustilaisuus. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine lausuntoon.

Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto hyväksyy opin- ja taidonnäytteen ja tekee arvosanaa koskevan päätöksensä lausuntojen perusteella. Se voi kutsua kuultavaksi tarkastustilaisuuden valvojan, opin- ja taidonnäytteen tarkastajat tai vastaväittäjät asiaa käsiteltäessä.

Arviointilautakunnan jäsenen tehtävät

Arviointilautakunnan jäsen

  • perehtyy etukäteen tarvittavassa määrin tulevan opin- ja taidonnäytteen sisältöön sekä kunkin osion kirjalliseen tausta-aineistoon (kuten tavoitedokumentti ja käsiohjelma),
  • kuuntelee ja seuraa kaikki taiteelliset osiot,
  • osallistuu taiteellisten osioiden arviointiin,
  • tekee muistiinpanot ja säilyttää ne arviointilausuntojen laatimista varten,
  • osallistuu taiteellista osiota seuraavaan palautekeskusteluun ja antaa suullisesti palautetta opiskelijalle niiden sisällöstä ja laadusta suorituksen jälkeen yhteisesti käydyssä keskustelussa,
  • antaa palautteen asiallisesti, rakentavassa hengessä, mutta kriittisesti,
  • toimittaa kirjallisen palautteen lautakunnan puheenjohtajalle viikon sisällä palautekeskustelusta,
  • osallistuu oman asiantuntijuutensa pohjalta kirjallisen osion arviointiin sitä koskeva esitarkastuslausunto tukenaan,
  • osallistuu puheenjohtajan johdolla tarkastuslupalausunnon laatimiseen,
  • osallistuu tutkinnon julkiseen tarkastustilaisuuteen ja siellä käytävään keskusteluun,
  • osallistuu puheenjohtajan johdolla tarkastuslausunnon laatimiseen,
  • noudattaa puheenjohtajan ohjeita ja suosituksia, ja
  • ilmoittaa läsnäoloesteestä lautakunnan puheenjohtajalle heti sen ilmettyä.

Arviointilautakunnan puheenjohtajan tehtävät

Arviointilautakunnan puheenjohtaja

  • johtaa lautakunnan toimintaa ja huolehtii siitä, että lautakunnan toiminnasta annettuja ohjeita ja suosituksia noudatetaan,
  • perehtyy tarpeen mukaan Sibelius-Akatemian muihin arviointia koskeviin ohjeisiin sekä opin- ja taidonnäytettä ja tohtorintutkintoa koskeviin ohjaaviin dokumentteihin kuten jatkotutkinto-ohjeeseen,
  • tiedottaa tohtoriopiskelijaa, lautakuntaa ja tohtorikoulua arvointilautakunnan mahdollisista poissaoloista,
  • huolehtii siitä, että lautakunta on tietoinen opin- ja taidonnäytteen päämääristä ja luonteesta sekä arviointiperusteista, ja
  • kutsuu tarvittaessa lautakunnan kokoukseen, jossa informoi lautakuntaa edellämainituista asioista,
  • kuuntelee ja seuraa kaikki taiteelliset osiot ja johtaa puhetta niiden jälkeisissä palautekeskusteluissa,
  • osallistuu taiteellisten osioiden ja kirjallisen osion arviointiin arviointilautakunnan muiden jäsenten tapaan
  • kutsuu tarvittaessa lautakunnan koolle arviointikokousta varten ja johtaa puhetta siinä (esimerkiksi äänitteen tai muun vastaavan taiteellisen osion arviointia taikka lausunnon laatimista varten),
  • kokoaa lautakunnan jäsenten toimittamat, kutakin taiteellista osiota koskevat kirjalliset palautteet, vastaanottaa kirjallisen osion esitarkastuslausunnot ja johtaa lautakunnan keskustelua arvosanaesityksestä ja muuta toimintaa tarkastuslupalausunnon laadinnassa, toimittaa lautakunnan lausunnot tohtorikoulun toimistoon, ja
  • osallistuu tutkinnon julkiseen tarkastustilaisuuteen.

Palautekeskustelussa ja arviointikokouksessa arviointilautakunnan puheenjohtaja

  • huolehtii siitä, että järjestys säilyy ja että puheenvuorot ovat asiallisia: arvioinnin ja palautteen antamisen tulee tapahtua keskustelun muodossa, rakentavassa mutta perustellulla tavalla kriittisessä hengessä,
  • huolehtii siitä, että kaikki lautakunnan jäsenet saavat ilmaista mielipiteensä vapaasti ja itsenäisesti,
  • huolehtii siitä, että opiskelija saa osallistua palautekeskusteluun sekä vastata vapaasti ja itsenäisesti hänelle esitettyyn kritiikkiin ja kysymyksiin, ja
  • voi erityisestä syystä pyytää opiskelijaa poistumaan hetkeksi palautekeskustelusta lautakunnan neuvottelua varten.

Palautekeskustelun jälkeen puheenjohtaja

  • kokoaa lautakunnan jäseniltä kirjalliset palautteet taiteellisesta osiosta ja toimittaa ne opiskelijalle kahden viikon kuluessa palautekeskustelusta, sekä säilyttää palautteet opin- ja taidonnäytteen arviointia ja arviointilautakunnan lausuntojen laatimista varten,
  • täyttää osiota koskevan arviointilomakkeen ja toimittaa sen tohtorikoulun toimistoon kahden viikon sisällä palautekeskustelusta, ja
  • tarvittaessa informoi tohtorikoulun johtajaa ja opiskelijan vastuullista ohjaajaa siitä, kuinka opin- ja taidonnäyte ja sen arviointiprosessi edistyvät.

Julkisessa tarkastustilaisuudessapuheenjohtaja

  • lukee opin- ja taidonnäytettä koskevan arviointilautakunnan lausunnon tai lausunnot ja
  • osallistuu opin- ja taidonnäytettä koskevaan keskusteluun (ks. Tarkastustilaisuuden ohje).

Julkisen tarkastustilaisuuden jälkeen puheenjohtaja

  • kutsuu arviointilautakunnan koolle keskustelemaan tarkastustilaisuuden tuomasta lisätiedosta ja tekemään arvosanaehdotuksen tilaisuuden valvojan johdolla ja
  • johtaa lautakunnan toimintaa tarkastuslausunnon laadinnassa ja toimittaa sen tohtorikoulun toimistoon tarkastustilaisuuden jälkeen kuukauden kuluessa (ks. alla Arviointilautakunnan lausunnot).

Opin- ja taidonnäytteen arviointi taiteilijakoulutuksessa

Arviointilautakunta arvioi opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden suhteessa tutkinnon ja opin- ja taidonnäytteen tavoitteisiin. Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen yleisenä tavoitteena on tuottaa korkeatasoiseen luovaan ja kriittiseen työskentelyyn kykeneviä musiikkialan asiantuntijoita vaativiin taiteen, tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtäviin. Sibelius-Akatemiasta valmistuneet tohtorit toimivat yhteiskunnallisina vaikuttajina eettisesti kestävän tulevaisuuden puolesta.

Taiteilijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa tohtoriopiskelijalle

  • kyky taiteellisesti korkeatasoiseen ja näkemykselliseen ilmaisuun,
  • kyky käsitteellisesti selkeään tiedontuotantoon,
  • kyky tuottaa uutta tietoa taiteen ja tutkimuksen menetelmien avulla,
  • kyky rakentavaan vuorovaikutukseen taideyhteisössä, akateemisessa maailmassa ja muussa yhteiskunnassa.

Taiteellisten osioiden arvioinnissa tukena on osiota koskeva tavoitedokumentti, jossa tohtoriopiskelija selittää taiteellisen osion tavoitteet sekä kyseisen osion suhteen koko opin- ja taidonnäytteeseen.

Kirjallisen osion osalta lautakunnalla on tukenaan sitä koskevat esitarkastuslausunnot. Kirjallisen osion ei tarvitse noudattaa perinteisen tutkimusjulkaisun mallia, mikäli sille on mahdollista luoda muoto, joka palvelee paremmin sen ja tohtoritasoisen taiteilijakoulutuksen päämääriä. Opin- ja taidonnäytteen osana tarkastettavaa kirjallista osioita ei kuitenkaan voi toteuttaa ilman riittävää tekstiosuutta, joka avaa käsiteltyä aihetta taiteen toimijoille ja akateemiselle yhteisölle. Kirjallisen osion tekstiosuuden viitteellinen pituus on noin 40–100 sivua tai 25000 ± 9000 sanaa (lähdeluetteloa, liitteitä, kuvia tai mahdollisia monimediaosioita ei lasketa tähän mukaan).

Arvioinnissa käytetään alla kuvattuja hyväksyttävän ja kiittäen hyväksyttävän opin- ja taidonnäytteen kriteerejä.

Arviointikriteerit

Hyväksyttävä opin- ja taidonnäyte perustuu itsenäiseen taiteellis-tutkimukselliseen toimintaan, sisältää uutta tietoa ja vastaa selkeästi argumentoiden opin- ja taidonnäytteen tehtävänasetteluun. Opin- ja taidonnäytteen laatu täyttää riittävästi sille asetetut vaatimukset.

  • Opin- ja taidonnäyte osioineen on yhtenäinen, hallittu, johdonmukainen ja tarkoituksenmukaisesti rajattu sekä hyvin organisoitu kokonaisuus.
  • Opin- ja taidonnäytteen aiheella, tavoitteilla ja sen tuottamalla uudella tiedolla on riittävää merkitystä taiteen ja tutkimuksen kentässä, tai edellisten lisäksi, silloin kun se on arvioitavissa, yhteiskunnan kannalta tai laajemmin.
  • Opin- ja taidonnäyte on mielekäs ja kontekstualisoitu jatko aiempaan perinteeseen ja keskusteluun omalla alallaan.
  • Taiteellis-tutkimukselliset menetelmät on esitelty ja perusteltu. Ne ovat aiheeseen ja tavoitteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia, ja niitä on käytetty johdonmukaisesti ja luotettavasti.
  • Opin- ja taidonnäyte on rakentavan kriittinen suhteessa kriittinen suhteessa vallitseviin käytänteisiin, aiempaan tutkimukseen ja oman työn taiteellis-tutkimukselliseen toteutukseen, tuotoksiin tai tuloksiin ja niiden merkitykseen.
  • Opin- ja taidonnäyte on viestinnältään ja tyyliltään riittävän selkeää ja vakuuttavaa. Aiempi tutkimus ja lähteet sekä opin- ja taidonnäytteen teoria, menetelmät ja aineistot on johdonmukaisesti jäsennetty ja argumentoitu.
  • Opin- ja taidonnäyte noudattaa tutkimuseettisiä normeja ja vastuullisia taiteeseen ja tutkimukseen liittyviä käytänteitä. Opin- ja taidonnäytteen toteuttamiseen liittyvät eettiset näkökulmat on käsitelty riittävästi.
  • Jos opin- ja taidonnäytteeseen sisältyy yhteistyönä toteutettuja (kuten yhdessä luotuja teoksia tai yhteisjulkaisuja), tekijän päävastuullinen osuus on selvästi osoitettu.
  • Tohtoriopiskelija on puolustanut opin- ja taidonnäytettään julkisessa tarkastustilaisuudessa onnistuneesti.

Kiittäen hyväksyttävä opin- ja taidonnäyte perustuu itsenäiseen taiteellis-tutkimukselliseen toimintaan, sisältää kiitettävästi uutta tietoa ja vastaa selkeästi argumentoiden opin- ja taidonnäytteen tehtävänasetteluun. Opin- ja taidonnäytteen laatu täyttää ansiokkaasti sille asetetut vaatimukset.

  • Opin- ja taidonnäyte osioineen on temaattisesti yhtenäinen, hallittu, johdonmukainen ja tarkoituksenmukaisesti rajattu sekä hyvin organisoitu kokonaisuus, josta käy selkeästi ilmi eri osien merkitys projektissa.
  • Opin- ja taidonnäytteen aiheella, tavoitteilla ja sen tuottamalla uudella tiedolla on huomattavaa merkitystä taiteen ja tutkimuksen kentässä, tai edellisten lisäksi, silloin kun se on arvioitavissa, yhteiskunnan kannalta tai laajemmin.
  • Opin- ja taidonnäyte on mielekäs ja kontekstualisoitu jatko aiempaan perinteeseen ja keskusteluun omalla alallaan ja se näkemyksellisesti uudistaa alaa.
  • Taiteellis-tutkimukselliset menetelmät on esitelty ja perusteltu. Ne ovat aiheeseen ja tavoitteisiin erityisen sopivia ja tarkoituksenmukaisia, ja niitä on käytetty kiitettävän johdonmukaisesti ja luotettavasti.
  • Opin- ja taidonnäyte on ansiokkaalla tavalla rakentavan kriittinen suhteessa vallitseviin käytänteisiin, aiempaan tutkimukseen ja oman työn taiteellis-tutkimukselliseen toteutukseen, tuotoksiin tai tuloksiin ja niiden merkitykseen.
  • Opin- ja taidonnäyte on viestinnältään ja tyyliltään kiitettävän selkeää ja vakuuttavaa. Aiempi tutkimus ja lähteet sekä opin- ja taidonnäytteen teoria, menetelmät ja aineistot on kiitettävän johdonmukaisesti jäsennetty ja argumentoitu.
  • Opin- ja taidonnäyte noudattaa tutkimuseettisiä normeja ja vastuullisia taiteeseen ja tutkimukseen liittyviä käytänteitä. Opin- ja taidonnäytteen toteuttamiseen liittyvät eettiset näkökulmat on käsitelty kiitettävästi.
  • Jos opin- ja taidonnäytteeseen sisältyy yhteistyönä toteutettuja (kuten yhdessä luotuja teoksia tai yhteisjulkaisuja), tekijän päävastuullinen osuus on selvästi osoitettu.
  • Tohtoriopiskelija on puolustanut opin- ja taidonnäytettään julkisessa tarkastustilaisuudessa erityisen näkemyksellisesti.

Arviointilautakunnan lausunnot

Kun kaikki taiteelliset osiot on toteutettu ja kirjallinen osio esitarkastettu, arviointilautakunta antaa Sibelius-Akatemian johtokunnalle lausunnon opin- ja taidonnäytteestä tarkastuslupaa varten viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Tämä lausunto perustuu lautakunnan tekemään opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden arviointiin, jossa otetaan huomioon myös kirjallisen osion esitarkastuslausunnot. Arviointikriteereinä käytetään edellä kuvattuja hyväksyttävän opin- ja taidonnäytteen kriteerejä lukuun ottamatta opin- ja taidonnäytteen puolustamista julkisessa tarkastustilaisuudessa. Kirjallisen osion esitarkastuslausunnot toimitetaan johtokunnalle arviointilautakunnan lausunnon liitteenä.

Tarkastuslupalausunto ei saa olla ehdollinen, vaan sen on oltava joko puoltava tai hylkäävä. Jos lautakunta ei saavuta yksimielisyyttä puoltamisesta tai puoltamattomuudesta, asia ratkaistaan äänestyksellä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Arviointilautakunnan puheenjohtaja allekirjoittaa arviointilautakunnan lausunnon ja toimittaa sen tohtorikoulun toimistoon. Tarkastuslupalausunnossa on mainittava jokaisen opin- ja taidonnäytettä arvioineen lautakunnan jäsenen nimi. Lautakunnan jäsen voi halutessaan antaa myös erillisen lausunnon. Sibelius-Akatemian johtokunta päättää tarkastusluvasta.

On toivottavaa, että lausunnossa on yhteenveto, joka sisältää seuraavat:

  • lyhyt kuvaus opin- ja taidonnäytteen luonteesta
  • tärkeimmät taiteellis-tutkimukselliset tulokset ja suurimmat ansiot
  • opin- ja taidonnäytteen laatu
  • yleinen kuvaus todetuista puutteista ja niiden korjaamisesta.

Julkisessa tarkastustilaisuudessa taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen tarkastajina toimii arviointilautakunta. Tarkastuksen arviointikriteereinä käytetään edellä kuvattuja hyväksyttävän ja kiittäen hyväksyttävän opin- ja taidonnäytteen kriteerejä. Tarkastustilaisuuden jälkeen arviointilautakunta antaa opin- ja taidonnäytteestä kirjallisen, allekirjoitetun lausunnon viimeistään kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan huomioon myös tarkastustilaisuus ja ehdotetaan opin- ja taidonnäytteen hyväksymistä ja sille arvosanaa, tai sen hylkäämistä. Arvosanaksi voidaan ehdottaa ”hyväksytty” tai, kun opin- ja taidonnäyte kiistatta täyttää sen kannalta relevantit arviointikriteereissä kuvatut korkeatasoisuuden vaatimukset, arvosanaa ”kiittäen hyväksytty”. Arvosana kiittäen hyväksytty ja arvosana hylätty edellyttävät pääsääntöisestiarvioijien yksimielisyyttä. Arvosanaehdotus tehdään tilaisuuden valvojan johdolla.

Tarkastuslausunnosta tulee selkeästi käydä ilmi, onko lausunto opin- ja taidonnäytteen hyväksymistä puoltava vai puoltamaton. Se ei saa olla ehdollinen. Jos lautakunta ei saavuta yksimielisyyttä puoltamisesta tai puoltamattomuudesta, asia ratkaistaan äänestyksellä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Tarkastuslausunto osoitetaan Sibelius-Akatemian johtokunnan tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle ja toimitetaan tohtorikoulun toimistoon.

Tämä ohje tulee voimaan 29.05.2023 ja koskee kaikkia tohtoriopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.1.2021 tai sen jälkeen. Aiemmin opintonsa aloittaneita opiskelijoita päätös koskee erikseen annetun siirtymäsäännön mukaisesti. Siirtymäsääntö on 10.12.2021 päätetyn jatkotutkinto-ohjeen liitteenä.

Tutkijakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen arviointiohje

Yleistä

Tutkijakoulutuksessa opin- ja taidonnäyte on väitöskirja. Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys Sibelius-Akatemiassa edustetulta tutkimusalalta. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko

  • monografia tai
  • artikkeliväitöskirja.

Monografiaväitöskirja muodostaa tutkimuskysymystensä määrittämän yhtenäisen, riittävän laajan ja mielekkäästi rajatun kokonaisuuden.

Artikkeliväitöskirjaan tulee kuulua 3–5 vertaisarviointikäytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistua tai julkaistavaksi hyväksyttyä, samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevää artikkelia, joissa tekijän on oltava päävastuullinen kirjoittaja ja väittelijän itsenäinen osuus on osoitettavissa. Artikkelien lukumäärä määräytyy tutkimusprojektin luonteen ja artikkelien laatimisen edellyttämän työmäärän mukaan. Artikkeliväitöskirjaan tulee myös kuulua yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, ongelma, menetelmä ja tulokset. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi.

Jo julkaistut tai julkaistaviksi hyväksytyt artikkelit toimitetaan arviointiin ilman muokkausta tai uudelleen kirjoittamista. Tästä mahdollisesti aiheutuva lievä päällekkäisyys tai toisto on sallittua artikkeliväitöskirjassa. Muilta osin artikkeliväitöskirjaan sovelletaan samoja kriteerejä kuin monografiaväitöskirjaan. Artikkeliväitöskirjan arvioija esittää lausunnossaan oman arvionsa kokonaisuuden tieteellisestä tasosta riippumatta siitä, onko artikkelit jo julkaistu.

Opin- ja taidonnäytteen arvioinnin vaiheet tutkijakoulutuksessa

Tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteet esitarkastetaan ja tarkastetaan. Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa ennen julkista tarkastustilaisuutta ja työn painatusta, että väitöskirjan käsikirjoitus täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen tieteellinen taso on riittävä.

Varsinaisen tarkastuksen tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin esitarkastusprosessin perusteella muokattu väitöskirja täyttää tieteelliset ja muodolliset vaatimukset ja kuinka hyvin väittelijä puolustaa lopullista väitöskirjaa suullisesti julkisessa tarkastustilaisuudessa.

Sibelius-Akatemian johtokunta nimeää väitöskirjan esitarkastajat sekä kieliasun tarkastajat. Esitarkastajia pitää olla vähintään kaksi, heidän tulee olla riittävän perehtyneitä kyseisen opin- ja taidonnäytteen alaan ja heidän tulee olla tohtorintutkinnon suorittaneita.

Esitarkastajat laativat Sibelius-Akatemian johtokunnalle osoitetun perustellun kirjallisen lausunnon kolmen kuukauden kuluessa. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine esitarkastajien lausuntoon.

Mikäli esitarkastajan lausunnossa ei puolleta tarkastusluvan myöntämistä työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi, esitarkastusmenettely raukeaa ilman erillistä päätöstä. Tohtoriopiskelija voi kuitenkin viedä asian ratkaistavaksi Sibelius-Akatemian johtokuntaan, joka päättää, jatkuuko vai raukeaako tarkastusprosessi. Esitarkastusmenettelyn rauettua tohtoriopiskelija voi pyytää uutta esitarkastusta, kun opin- ja taidonnäytettä on muokattu hylkäävien lausuntojen perusteella ja opintojen vastuullinen ohjaaja puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.

Sibelius-Akatemian johtokunta myöntää opin- ja taidonnäytteen tarkastusluvan esitarkastajien ja kieliasun tarkastajan lausuntojen perusteella. Samalla kun johtokunta myöntää tarkastusluvan, se nimeää vastaväittäjän tai -väittäjät. Heidän tulee olla tohtoritutkinnon suorittaneita sekä riittävän perehtyneitä kyseisen opin- ja taidonnäytteen alaan. Johtokunta nimeää myös tarkastustilaisuuden valvojan.

Kun johtokunta on myöntänyt tarkastusluvan, väitöskirja tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa. Ks. Tarkastustilaisuuden ohje.

Tarkastustilaisuuden jälkeen vastaväittäjä tai vastaväittäjät antavat väitöskirjasta kirjallisen, allekirjoitetun lausuntonsa arvosanaehdotuksineen Sibelius-Akatemian johtokunnan tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle viimeistään kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan huomioon myös tarkastustilaisuus. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine lausuntoon.

Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto hyväksyy opin- ja taidonnäytteen ja tekee arvosanaa koskevan päätöksensä lausuntojen perusteella. Se voi kutsua kuultavaksi tarkastustilaisuuden valvojan, opin- ja taidonnäytteen tarkastajat tai vastaväittäjät asiaa käsiteltäessä.

Opin- ja taidonnäytteen arviointi tutkijakoulutuksessa

Arvioijat arvioivat opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden suhteessa tutkinnon ja opin- ja taidonnäytteen tavoitteisiin. Arviointiperusteet kohdistuvat yhtenäisesti koko opin- ja taidonnäytteeseen ja kaikkiin sen osioihin.

Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen yleisenä tavoitteena on tuottaa korkeatasoiseen luovaan ja kriittiseen työskentelyyn kykeneviä musiikkialan asiantuntijoita vaativiin taiteen, tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtäviin. Sibelius-Akatemiasta valmistuneet tohtorit toimivat yhteiskunnallisina vaikuttajina eettisesti kestävän tulevaisuuden puolesta.

Tutkijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa tohtoriopiskelijalle

  • kyky korkeatasoiseen tiedon tuottamiseen,
  • kyky vuorovaikutukseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin,
  • kyky integroitua osaksi kansainvälisen tutkijayhteisön toimintaa sekä
  • kyky vahvistaa tieteellisen tutkimuksen asemaa.

Arviointikriteerit

Hyväksyttävä väitöskirja perustuu itsenäiseen tutkimukseen, sisältää uutta tietoa ja vastaa selkeästi argumentoiden tutkimuskysymyksiin. Sen laatu täyttää riittävästi tohtorintutkinnon väitöskirjan vaatimukset.

  • Väitöskirja on yhtenäinen, hallittu, johdonmukainen ja tarkoituksenmukaisesti rajattu kokonaisuus, josta käy riittävästi ilmi aiheen ja tavoitteiden, tutkimuskysymysten, menetelmien, tulosten ja johtopäätösten yhteys.
  • Väitöskirjan aiheella, tavoitteilla ja sen tuottamalla uudella tiedolla on riittävää tutkimuksellista merkitystä. Arvioinnissa voidaan myös huomioida merkitys taiteen, koulutuksen ja yhteiskunnan kannalta.
  • Väitöskirja on mielekäs ja kontekstualisoitu jatko aiempaan tutkimusperinteeseen.
  • Tutkimukselliset menetelmät on esitelty ja perusteltu. Ne ovat aiheeseen ja tavoitteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia, ja niitä on käytetty johdonmukaisesti ja luotettavasti.
  • Väitöskirja on rakentavan kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen sekä oman työn tutkimukselliseen toteutukseen, tuloksiin ja niiden merkitykseen.
  • Väitöskirja on viestinnältään selkeää. Aiempi tutkimus, teoria, menetelmät, aineistot ja lähteet on johdonmukaisesti jäsennetty ja argumentoitu.
  • Väitöskirja noudattaa tutkimuseettisiä normeja ja vastuullisia tutkimuskäytänteitä. Tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät eettiset näkökulmat on käsitelty riittävästi.
  • Jos väitöskirjaan sisältyy yhteistyönä toteutettuja osia (kuten yhteisjulkaisuja), tekijän asema päävastuullisena tutkijana on selvästi osoitettu.
  • Väitöskirjan tekijä on puolustanut väitöskirjaa julkisessa tarkastustilaisuudessa onnistuneesti.

Kiittäen hyväksyttävä väitöskirja perustuu itsenäiseen tutkimukseen, sisältää uutta tietoa ja vastaa perusteellisesti argumentoiden tutkimuskysymyksiin. Sen laatu täyttää ansiokkaasti tohtorintutkinnon väitöskirjan vaatimukset.

  • Väitöskirja on yhtenäinen, hallittu, johdonmukainen ja tarkoituksenmukaisesti rajattu kokonaisuus, josta käy selkeästi ilmi aiheen ja tavoitteiden, tutkimuskysymysten, menetelmien, tulosten ja johtopäätösten yhteys.
  • Väitöskirjan aiheella, tavoitteilla ja sen tuottamalla uudella tiedolla on huomattavaa tutkimuksellista merkitystä. Arvioinnissa voidaan myös huomioida merkitys taiteen, koulutuksen ja yhteiskunnan kannalta.
  • Väitöskirja on mielekäs ja kontekstualisoitu jatko aiempaan tutkimusperinteeseen, ja se näkemyksellisesti uudistaa alaa.
  • Tutkimukselliset menetelmät on esitelty ja perusteltu. Ne ovat aiheeseen ja tavoitteisiin erityisen sopivia ja tarkoituksenmukaisia, ja niitä on käytetty kiitettävän johdonmukaisesti ja luotettavasti.
  • Väitöskirja on ansiokkaalla tavalla rakentavan kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen sekä oman työn tutkimukselliseen toteutukseen, tuloksiin ja niiden merkitykseen.
  • Väitöskirja on viestinnältään erittäin selkeää. Aiempi tutkimus, teoria, menetelmät, aineistot ja lähteet on kiitettävän johdonmukaisesti jäsennetty ja argumentoitu.
  • Väitöskirja noudattaa tutkimuseettisiä normeja ja vastuullisia tutkimuskäytänteitä. Tutkimuksen toteuttamiseen liittyvät eettiset näkökulmat on käsitelty kiitettävästi.
  • Jos väitöskirjaan sisältyy yhteistyönä toteutettuja osia (kuten yhteisjulkaisuja), tekijän asema päävastuullisena tutkijana on selvästi osoitettu.
  • Väitöskirjan tekijä onpuolustanut väitöskirjaa julkisessa tarkastustilaisuudessa erityisen näkemyksellisesti.

Esitarkastus ja esitarkastuslausunto

Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa ennen julkista tarkastustilaisuutta ja työn painatusta, että väitöskirjan käsikirjoitus täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen tieteellinen taso on riittävä. Esitarkastuksen arviointikriteereinä käytetään edellä kuvattuja hyväksyttävän väitöskirjan kriteerejä lukuun ottamatta väitöskirjan puolustamista julkisessa tarkastustilaisuudessa.

Esitarkastajat laativat Sibelius-Akatemian johtokunnalle osoitetun perustellun kirjallisen lausunnon kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, kun he ovat vastaanottaneet käsikirjoituksen. Esitarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon. Allekirjoitettu lausunto (lausunnot) toimitetaan tohtorikoulun toimistoon.

Esitarkastuslausunto ei saa olla ehdollinen, vaan sen on oltava joko puoltava tai hylkäävä. Esitarkastaja voi sisällyttää puoltavaan lausuntoonsa korjaus- ja lisäysehdotuksia, mutta tällöin käsikirjoituksen puutteet eivät saa olla niin suuria, että ne korjaamattomina johtaisivat hylkäykseen. Korjausehdotuksia voivat olla esimerkiksi kohtuullisella työllä hankittu lisäaineisto tai lisäperehtyminen tutkimuskirjallisuuteen. Esitarkastuslausunnon tulee olla hylkäävä, mikäli käsikirjoitus ei täytä hyväksyttävän väitöskirjatutkimuksen kriteereitä.

On toivottavaa, että lausunnon yhteenveto sisältää seuraavat:

  • lyhyt kuvaus tutkimuksen luonteesta
  • tärkeimmät tulokset ja suurimmat ansiot
  • käsikirjoituksen laatu
  • yleinen kuvaus todetuista puutteista ja niiden korjaamisesta.

Lausunnon lopussa tarkastajan on ilmaistava yksiselitteisesti, ehdottaako hän käsikirjoituksen hyväksymistä vai hylkäämistä. Esitarkastaja voi halutessaan liittää lausuntoonsa tohtoriopiskelijalle toimitettavan erillisen listan puutteista ja virheistä. Tästä tulee mainita esitarkastuslausunnossa.

Tarkastus ja vastaväittäjän lausunto

Varsinaisen tarkastuksen tarkoituksena on arvioida kuinka hyvin esitarkastusprosessin perusteella muokattu väitöskirja täyttää tieteelliset ja muodolliset vaatimukset ja kuinka hyvin väittelijä puolustaa lopullista väitöskirjaa suullisesti julkisessa tarkastustilaisuudessa. Tarkastuksen arviointikriteereinä käytetään edellä kuvattuja hyväksyttävän ja kiittäen hyväksyttävän väitöskirjan kriteerejä.

Tarkastustilaisuuden jälkeen vastaväittäjä tai vastaväittäjät antavat väitöskirjasta kirjallisen, allekirjoitetun lausunnon Sibelius-Akatemian johtokunnan tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle viimeistään kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan huomioon myös tarkastustilaisuus ja ehdotetaan väitöskirjan hyväksymistä ja sille arvosanaa tai sen hylkäämistä. Lausunto ei saa olla ehdollinen. Oikeusturvasyistä vastaväittäjä ei saa lausunnossaan esittää uutta kritiikkiä, vaan ainoastaan kritiikkiä, johon väittelijällä on ollut tilaisuus vastata väitöstilaisuudessa. Jos vastaväittäjiä on useita, he voivat antaa kukin oman lausuntonsa tai yhteisen lausunnon.

Arvosanaksi voidaan ehdottaa ”hyväksytty” tai, kun väitöskirja kiistatta täyttää sen kannalta relevantit arviointikriteereissä kuvatut korkeatasoisuuden vaatimukset, arvosanaa ”kiittäen hyväksytty”. Arvosana kiittäen hyväksytty ja arvosana hylätty edellyttävät pääsääntöisesti, että jokainen vastaväittäjä ehdottaa kyseistä arvosanaa. Arvosanaehdotus tehdään tilaisuuden valvojan johdolla.

Tarkastuslausunto toimitetaan tohtorikoulun toimistoon tarkastustilaisuuden jälkeen, viimeistään kuukauden kuluessa.

Tämä ohje tulee voimaan 29.05.2023 ja koskee kaikkia tohtoriopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.1.2021 tai sen jälkeen. Aiemmin opintonsa aloittaneita tohtoriopiskelijoita päätös koskee erikseen annetun siirtymäsäännön mukaisesti. Siirtymäsääntö on 10.12.2021 päätetyn jatkotutkinto-ohjeen liitteenä.

Soveltajakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen arviointiohje

Yleistä

Soveltajakoulutuksen mukainen tutkinto on joko tieteellinen tai taiteellinen. Tutkinnon sisällöllinen ydin on nimeltään kehittämiskohde. Opin- ja taidonnäyte muodostuu kehittämiskohteeseen liittyvistä tuotoksista sellaisella tavalla, joka on tarkoituksenmukainen kehittämiskohteen luonteen kannalta. Kehittämiskohde muodostuu uusista ja koetelluista menetelmistä, sovelluksista ja käytännöistä. Kehitystyö ja koettelu kuvataan kirjallisessa työssä.  

Soveltajakoulutuksessa suoritettavaan tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteeseen kuuluvat taiteellisessa tutkinnossa:

  • kehittämisprojekti, jonka tulokset ovat
    • immateriaalisia (näkemyksiä, tietoja ja taitoja, osaamista ja valmiuksia) ja
    • materiaalisia (konsertteja, levytyksiä, nuottimateriaaleja, opetusmateriaalia, verkkomateriaalia, menetelmiä, ohjelmia, soittimia, tietokantoja), sekä
  • kuvaus kehittämisprojektin tulosten koettelemisesta ja saadun tiedon hyödyntämisestä sekä yhteenveto kehittämistyön muusta kokonaisuudesta.

Tieteellisessä tutkinnossa opin- ja taidonnäytteeseen kootaan kuvaus projektin lähtökohdista, kehittämisprosessin taustoista ja viitekehyksestä, kehittämisestä ja tuloksista sekä saadun tiedon hyödyntämisestä.

Opin- ja taidonnäytteen arvioinnin vaiheet soveltajakoulutuksessa

Tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteet esitarkastetaan ja tarkastetaan. Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että opin- ja taidonnäytteeksi aiottu aineisto täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen taso on riittävä. Sibelius-Akatemian johtokunta nimeää esitarkastajat.

Kehittämisprojektin ja sen yhteenvedon esitarkastajat arvioivat opin- ja taidonnäytteen alempana kuvattujen arviointikriteerien perusteella ja laativat Sibelius-Akatemian johtokunnalle osoitetun perustellun kirjallisen lausunnon kolmen kuukauden kuluessa. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine esitarkastajien lausuntoon.

Taiteellisen soveltajakoulutuksen opin- ja taidonnäytteeseen mahdollisesti sisältyvä taiteellinen osio esitarkastetaan erikseen. Taiteellisen osion esitarkastus on ennakkoarviointi, jossa esitarkastaja arvioi jatko-opiskelijan valmiudet osion toteuttamiseen. Taiteellisen osion esitarkastuksesta on annettu erillinen ohjeensa.

Mikäli esitarkastajan lausunnossa ei puolleta tarkastusluvan myöntämistä työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi, esitarkastusmenettely raukeaa ilman erillistä päätöstä. Tohtoriopiskelija voi kuitenkin viedä asian ratkaistavaksi Sibelius-Akatemian johtokuntaan, joka päättää, jatkuuko vai raukeaako tarkastusprosessi. Esitarkastusmenettelyn rauettua tohtoriopiskelija voi pyytää uutta esitarkastusta, kun opin- ja taidonnäytettä on muokattu hylkäävien lausuntojen perusteella ja opintojen vastuullinen ohjaaja puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.

Sibelius-Akatemian johtokunta myöntää opin- ja taidonnäytteen tarkastusluvan esitarkastajien ja kieliasun tarkastajan lausuntojen perusteella. Opin- ja taidonnäytteen varsinaisesta tarkastuksesta vastaavat johtokunnan nimeäminä (tieteellisessä soveltajakoulutuksessa) kehittämisprojektin ja sen yhteenvedon tarkastaja tai tarkastajat taikka (taiteellisessa soveltajakoulutuksessa) arviointilautakunta. Johtokunta nimeää  näiden arvioijien lisäksi myös tarkastustilaisuuden valvojan sekä arvosanatoimikuntaan erikseen nimettävät jäsenet. Arvosanatoimikuntaan kuuluvat heidän lisäkseen myös tarkastaja tai tarkastajat taikka arviointilautakunnan puheenjohtaja.

Kun johtokunta on myöntänyt tarkastusluvan, kehittämisprojekti ja sen yhteenveto tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa. Ks. Tarkastustilaisuuden ohje. Tarkastuksen tarkoituksena on arvioida kuinka hyvin esitarkastusprosessin perusteella muokattu opin- ja taidonnäyte täyttää sille asetetut, alla kuvatut kriteerit mukaan lukien kuinka hyvin tohtoriopiskelija puolustaa opin- ja taidonnäytettään suullisesti julkisessa tarkastustilaisuudessa.

Arvosanatoimikunta, joka kokoontuu mahdollisimman pian tarkastustilaisuuden jälkeen, ehdottaa Sibelius-Akatemian johtokunnan tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle opin- ja taidonnäytteen hyväksymistä ja sille arvosanaa, tai sen hylkäämistä. Arvosanatoimikunnassa äänivaltaisia jäseniä ovat aina tarkastajat ja johtokunnan nimeämä edustaja. Valvoja on äänivaltainen silloin, kun hän ei ole toiminut ohjaajana.

Tarkastustilaisuuden jälkeen tarkastajat antavat opin- ja taidonnäytteestä kirjallisen, allekirjoitetun lausunnon tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle viimeistään kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan huomioon myös tarkastustilaisuus. Tohtoriopiskelijalla on oikeus antaa vastine lausuntoon.

Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto hyväksyy opin- ja taidonnäytteen ja tekee arvosanaa koskevan päätöksensä lausuntojen perusteella. Se voi kutsua kuultavaksi tarkastustilaisuuden valvojan, opin- ja taidonnäytteen tarkastajat tai vastaväittäjät asiaa käsiteltäessä.

Opin- ja taidonnäytteen arviointi soveltajakoulutuksessa

Arvioijat arvioivat opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden suhteessa tutkinnon ja opin- ja taidonnäytteen tavoitteisiin. Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen yleisenä tavoitteena on tuottaa korkeatasoiseen luovaan ja kriittiseen työskentelyyn kykeneviä musiikkialan asiantuntijoita vaativiin taiteen, tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtäviin. Sibelius-Akatemiasta valmistuneet tohtorit toimivat yhteiskunnallisina vaikuttajina eettisesti kestävän tulevaisuuden puolesta.

Soveltajakoulutuksessa opintojen pääpaino on kehittymisessä erityisasiantuntijaksi erikoistumalla kehittämisprojektin myötä tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön. Soveltajakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa opiskelijalle

  • korkeatasoinen yhdistelmä tieteellisiä, metodisia, pedagogisia, taiteellisia tai teknisiä valmiuksia,
  • kyky korkeatasoisten uusien menetelmien, valmiuksien, aineistojen ja välineiden kehittämiseen,
  • kyky tiedon kokoamiseen ja kriittiseen arviointiin, soveltamiseen ja tuottamiseen,
  • kyky toimia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa omalla alallaan ja myös nämä ylittäen sekä
  • kyky viestiä työnsä tuloksista erilaisille yleisöille.

Arviointikriteerit

Hyväksyttävä opin- ja taidonnäyte perustuu itsenäiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, sisältää uutta tietoa ja vastaa selkeästi argumentoiden kehittämisprojektin tavoitteisiin. Sen laatu täyttää riittävästi tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteen vaatimukset.

  • Opin- ja taidonnäyte on yhtenäinen, hallittu, johdonmukainen ja tarkoituksenmukaisesti rajattu kokonaisuus. 
  • Opin- ja taidonnäytteen aiheella, tavoitteilla ja sen tuottamalla uudella tiedolla on riittävää merkitystä ja sovellettavuutta omalla alallaan.
  • Opin- ja taidonnäyte on mielekäs ja kontekstualisoitu jatko aiempaan keskusteluun ja tutkimus- ja  kehittämistoimintaan.
  • Tutkimuksen, kehittämisen ja kehittämiskohteen koettelemisen menetelmät on esitelty ja perusteltu. Ne ovat aiheeseen ja tavoitteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia, ja niitä on käytetty johdonmukaisesti ja luotettavasti.
  • Opin- ja taidonnäyte on rakentavan kriittinen suhteessa vallitseviin käytänteisiin, aiempaan tutkimukseen ja oman työn tutkimukselliseen toteutukseen, tuotoksiin tai tuloksiin ja niiden merkitykseen.
  • Opin- ja taidonnäyte on viestinnältään selkeää. Aiempi tutkimus ja lähteet sekä opin- ja taidonnäytteen teoria, menetelmät ja aineistot on johdonmukaisesti jäsennetty ja argumentoitu.
  • Opin- ja taidonnäyte noudattaa tutkimuseettisiä normeja ja vastuullisia taiteeseen ja tutkimukseen liittyviä käytänteitä. Opin- ja taidonnnäytteen toteuttamiseen mahdollisesti liittyvät eettiset haasteet on riittävästi käsitelty ja raportoitu.
  • Jos opin- ja taidonnäytteeseen sisältyy yhteistyönä toteutettuja osia (kuten yhteisjulkaisuja tai yhteisiä tuotoksia), tekijän oma panos on riittävä ja selvästi osoitettu.
  • Opin- ja taidonnäytteen tekijä on puolustanut sitä julkisessa tarkastustilaisuudessa onnistuneesti.

Kiittäen hyväksyttävä opin- ja taidonnäyte perustuu itsenäiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, sisältää uutta tietoa ja vastaa huolellisesti argumentoiden kehittämisprojektin tavoitteisiin. Sen laatu täyttää ansiokkaasti tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteen vaatimukset.

  • Opin- ja taidonnäyte on yhtenäinen, hallittu, johdonmukainen ja tarkoituksenmukaisesti rajattu kokonaisuus, josta käy selkeästi ilmi eri osien merkitys projektissa.
  • Opin- ja taidonnäytteen aiheella, tavoitteilla ja sen tuottamalla uudella tiedolla on huomattavaa merkitystä ja sovellettavuutta omalla alallaan.
  • Opin- ja taidonnäyte on mielekäs ja kontekstualisoitu jatko aiempaan keskusteluun ja tutkimus- ja  kehittämistoimintaan ja se käytännöllisesti ja näkemyksellisesti uudistaa alaa.
  • Tutkimuksen, kehittämisen ja kehittämiskohteen koettelemisen menetelmät on esitelty ja perusteltu. Ne ovat aiheeseen ja tavoitteisiin erityisen sopivia ja tarkoituksenmukaisia, ja niitä on käytetty kiitettävän johdonmukaisesti ja luotettavasti.
  • Opin- ja taidonnäyte on ansiokkaalla tavalla rakentavan kriittinen suhteessa vallitseviin käytänteisiin, aiempaan tutkimukseen ja oman työn tutkimukselliseen toteutukseen, tuotoksiin tai tuloksiin ja niiden merkitykseen.
  • Opin- ja taidonnäyte on viestinnältään erittäin selkeää. Aiempi tutkimus ja lähteet sekä opin- ja taidonnäytteen teoria, menetelmät ja aineistot on kiitettävän johdonmukaisesti jäsennetty ja argumentoitu.
  • Opin- ja taidonnäyte noudattaa tutkimuseettisiä normeja ja vastuullisia taiteeseen ja tutkimukseen liittyviä käytänteitä. Opin- ja taidonnnäytteen toteuttamiseen mahdollisesti liittyvät eettiset haasteet on kiitettävästi käsitelty ja raportoitu.
  • Jos opin- ja taidonnäytteeseen sisältyy yhteistyönä toteutettuja osia (kuten yhteisjulkaisuja tai yhteisiä tuotoksia), tekijän oma panos on riittävä ja selvästi osoitettu.
  • Opin- ja taidonnäytteen tekijä on puolustanut sitä julkisessa tarkastustilaisuudessa erityisen näkemyksellisesti.

Esitarkastus ja esitarkastuslausunto

Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että opin- ja taidonnäytteeksi aiottu aineisto täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen taso on riittävä.

Kehittämisprojektin ja sen yhteenvedon esitarkastajat laativat Sibelius-Akatemian johtokunnalle osoitetun perustellun kirjallisen lausunnon kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, kun he ovat vastaanottaneet arvioitavan aineiston. Esitarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon. Allekirjoitettu lausunto (lausunnot) toimitetaan tohtorikoulun toimistoon. Esitarkastuksen arviointikriteereinä käytetään edellä kuvattuja hyväksyttävän opin- ja taidonnäytteen arviointikriteerejä lukuun ottamatta opin- ja taidonnäytteen puolustamista julkisessa tarkastustilaisuudessa.

Taiteellisen soveltajakoulutuksen opin- ja taidonnäytteeseen sisältyvän taiteellisen osion esitarkastuksen osalta ks. Taiteellisen osion esitarkastusohje.

On toivottavaa, että lausunnossa on yhteenveto, joka sisältää seuraavat:

  • lyhyt kuvaus kehittämistyön ja koettelun luonteesta
  • tärkeimmät tulokset ja suurimmat ansiot
  • opin- ja taidonnäytteen laatu
  • yleinen kuvaus todetuista puutteista ja niiden korjaamisesta.

Esitarkastuslausunto ei saa olla ehdollinen, vaan sen on oltava joko puoltava tai hylkäävä. Esitarkastaja voi sisällyttää puoltavaan lausuntoonsa korjaus- ja lisäysehdotuksia, mutta tällöin arvioitavan aineiston puutteet eivät saa olla niin suuria, että ne korjaamattomina johtaisivat hylkäykseen. Korjausehdotuksia voivat olla esimerkiksi kohtuullisella työllä tuotettavissa oleva lisäaineisto tai lisäperehtyminen tutkimuskirjallisuuteen. Lausunnon tulee olla hylkäävä, jos työssä on niin vakavia puutteita, ettei niitä voida kohtuullisella työmäärällä korjata.

Lausunnon lopussa esitarkastajan on ilmaistava yksiselitteisesti, puoltaako hän tarkastusluvan myöntämistä vai ehdottaako hän työn hylkäämistä. Esitarkastaja voi halutessaan liittää lausuntoonsa tohtoriopiskelijalle toimitettavan erillisen listan pienistä puutteista ja virheistä. Tästä tulee mainita esitarkastuslausunnossa.

Tarkastus ja tarkastuslausunto

Soveltajakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen julkisessa tarkastustilaisuudessa tarkastetaan kehittämisprojekti ja sen yhteenveto. Tarkastuksen arviointikriteereinä käytetään edellä kuvattuja hyväksyttävän ja kiittäen hyväksyttävän opin- ja taidonnäytteen kriteerejä. Arviointiperusteet kohdistuvat yhtenäisesti koko opin- ja taidonnäytteeseen ja kaikkiin sen osioihin.

Arvosanatoimikunta, joka kokoontuu mahdollisimman pian tarkastustilaisuuden jälkeen, ehdottaa Sibelius-Akatemian johtokunnan tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle työn hyväksymistä ja arvosanaa, tai työn hylkäämistä. Arvosanaksi voidaan ehdottaa ”hyväksytty” tai, kun opin- ja taidonnäyte kiistatta täyttää sen kannalta relevantit arviointikriteereissä kuvatut korkeatasoisuuden vaatimukset, arvosanaa ”kiittäen hyväksytty”. Arvosana kiittäen hyväksytty ja arvosana hylätty edellyttävät pääsääntöisesti, että jokainen arvosanatoimikunnan äänivaltainen jäsen ehdottaa kyseistä arvosanaa. Arvosanatoimikunnan ei tarvitse olla yksimielinen. Jos arvosanatoimikunnan on erimielinen, kukin äänivaltainen jäsen perustelee erikseen kirjallisesti oman näkemyksensä. Arvosanaehdotus tehdään tilaisuuden valvojan johdolla.

Tarkastustilaisuuden jälkeen tarkastajat antavat opin- ja taidonnäytteestä kirjallisen, allekirjoitetun lausunnon tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle viimeistään kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan huomioon myös tarkastustilaisuus ja siihen kirjataan arvosanatoimikunnalle annettu ehdotus opin- ja taidonnäytteen hyväksymisestä ja sen arvosanasta, tai sen hylkäämisestä. Oikeusturvasyistä tarkastaja ei saa lausunnossaan esittää uutta kritiikkiä, vaan ainoastaan kritiikkiä, johon tohtoriopiskelijalla on ollut tilaisuus vastata tarkastustilaisuudessa. Tarkastajat voivat antaa kukin oman lausuntonsa tai yhteisen lausunnon.

On toivottavaa, että lausunnossa on yhteenveto, joka sisältää seuraavat osiot:

  • lyhyt kuvaus kehittämistyön ja koettelun luonteesta
  • tärkeimmät tulokset ja suurimmat ansiot
  • opin- ja taidonnäytteen laatu sekä todetut puutteet.

Tarkastuslausunnosta tulee selkeästi käydä ilmi, esitetäänkö siinä opin- ja taidonnäytteen hyväksymistä vai hylkäämistä. Se ei saa olla ehdollinen. Lausunto osoitetaan Sibelius-Akatemian johtokunnan tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle ja toimitetaan tohtorikoulun toimistoon.

Tämä ohje tulee voimaan 29.05.2023 ja koskee kaikkia tohtoriopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.1.2021 tai sen jälkeen. Aiemmin opintonsa aloittaneita opiskelijoita päätös koskee erikseen annetun siirtymäsäännön mukaisesti. Siirtymäsääntö on 10.12.2021 päätetyn jatkotutkinto-ohjeen liitteenä.