Hyvinvoinnin opas: palautuminen
Mitkä asiat vaikuttavat palautumiseen ja miten edistää ja harjoitella palautumista.
Palautumisen tärkeys tiedetään yleisesti, mutta eri asia on se, toimimmeko arjessamme oikeasti niin, että meillä olisi riittävästi palautumisaikaa ja vieläpä laadukasta sellaista? Laadukkaan palautumisen tielle tulee usein syyllisyys siitä, ettei ole tekemässä esimerkiksi keskeneräisiä asioita tai tärkeitä opiskelutehtäviä. Laadukasta palautumista, jossa sekä keho että mieli lepäävät vailla mitään syyllisyyttä, voi kuitenkin oppia. Usein se vaatii harjoittelemista – etenkin jos ajan varaaminen palautumiselle on itselle kovin uutta.
Jatkuva tekeminen sairastuttaa
Taiteen opiskelu ja tekeminen ovat monella tavalla hyvin intensiivistä. Monet opiskelijat kokevat kovia paineita suorittaa enemmän kuin keho ja mieli jaksaa. Sekä ulkoiset että sisäiset paineet luovat helposti ympäristön, jossa on vaikea rentoutua säännöllisesti hyvällä omallatunnolla. Näistä olosuhteista johtuen, monet painavat omien tunteidensa läpi ja jättävät omista tarpeista huolehtimisen viimeiseksi.
Usein taiteen opiskelijan on myös haastava erottaa, mikä itseasiassa on opiskelu- ja työskentelyaikaa ja mikä vapaa-aikaa. Lisäksi monet opiskelijat tekevät töitä opintojen ohella, joko kesäisin tai lukukauden aikana. Tarpeellisen levon sisällyttäminen arkeen voi tuntua hyvinkin haastavalta, kun rahat ovat vähissä ja kotitöitäkin pitäisi ehtiä tekemään.
Pitkällä tähtäimellä mikä tahansa tekeminen, myös taiteen opiskelu tai tekeminen alkaa kuormittaa, uuvuttaa ja ennen pitkää sairastuttaa, mikäli tauoista, vapaa-aikaa ja laadukasta palautumisaikaa ei ole ollut tarpeeksi.
Riittämätön lepo ja vapaa-aika alkaa ajan myötä heijastua myös kykyyn ajatella ja toimia luovasti. Seurauksena usein on, että oma toimintakyky alkaa hiljalleen kärsiä ja mieleen voi tulla myös epäilyksiä siitä, onko minusta taiteilijaksi ollenkaan. Loppuunpalaminen on vakava tila, josta voi seurata jopa elämänpituisia haasteita, kuten muistin ja keskittymiskyvyn vaikeuksia. Jos ei täysin tiedosta loppuunpalamisen mahdollisia seurauksia, voi myös olla vaikea ottaa omia rajoja tosissaan.
On tärkeä muistaa, että mikäli emme omatoimisesti huolehdi tarpeellisen levon saamisesta, kehomme ja mielemme pakottaa meidät ennen pitkää lepäämään. Itseään onkin tärkeä oppia kuuntelemaan jo hyvissä ajoin. Palautuminen on eräs oleellisista opiskelu- ja työelämätaidoista taiteen opiskelijalle ja ammattilaiselle.
Vinkkejä palautumisen edistämiseksi
Yleinen syy, miksi ihmiset kokevat loppuunpalamisia, on kokemus siitä, että vaihtoehtoja nykyiselle tavalle toimia ei ole. Tämä “tunnellissa olemisen kokemus” on todellinen, mutta se ei tarkoita, että sen tuottamat ajatukset olisivat totta. Kun paineen kokemus kasvaa, olisi tärkeää pysähtyä, ja miettiä luovia ratkaisuja tilan luomiselle, esimerkiksi läheisen tai ulkopuolisen ammattilaisen kanssa.
On hyvä muistaa, että toimimme kaikkein fiksuimmin ja tehokkaimmin (myös lyhyellä tähtäimellä), kun meillä on tilaa hengittää. Tällöin pääsemme käyttämään aivojemme luovia osia, eikä vain “paniikkimoodia”.
Tunnelista ulos pääsemiseksi kokeile seuraavia vinkkejä:
- Tauota ja varaa aikaa palautumiselle. Jaksamisesi tukemiseksi kokeile tauottaa tekemisiäsi. Tauottamisen tueksi voit kokeilla esimerkiksi pomodoro-tekniikkaa. Tekemisten tauottamisen lisäksi on kuitenkin tärkeä varata säännöllisesti aikaa palautumiselle merkitsemällä palautumis- / vapaa-aika kalenteriin samalla tavoin kuin ehkä merkitset myös opiskelu- ja työtuokiosi.
- Kokeile arkea tasapainottavaa tekemistä tai olemista vapaa-ajalla. Jaksamisen tueksi voi olla tärkeää miettiä arjen opiskelulle ja työskentelylle jotain aivan vastakkaista ja siten arjen kiireitä tasapainottavaa tekemistä. Voi myös olla, ettei vapaa-ajalla kannata tehdä mitään vaan vain itsekseen olemistakin kannattaa harjoitella. Tämän tueksi voi kokeilla alkuun esimerkiksi rentoutus- ja hengitysharjoituksia.
- Kiinnitä huomiotasi elämäntapoihisi. Lisää arkeesi urheilua. Urheileminen on erittäin tärkeä resurssi palautumisessa, sillä hikeä nostattava liikunta polttaa kehossa stressihormoneja. Vaihtoehtoisesti toisille liikunnan tulee ennemmin olla sykettä laskevaa ja rauhoittavaa, jotta palautuminen lähtisi käyntiin. Myös uni, hyvät ihmissuhteet, ruokavalio ja päihteiden välttäminen ovat erittäin tärkeitä palautumisen kannalta. Keskittyminen fyysisiin palautumiskeinoihin ei usein kuitenkaan yksinään riitä, vaan lisäksi on tärkeä pohtia omaa asennettaan palautumista ja työntekoa kohtaan siten, että ne olisivat kestävää elämäntapaa tukevia.
- Harjoittele rennon laadukkaalla otteella työskentelemistä. On tärkeä tiedostaa, että tehokas työskentely ei aina vaadi stressiä ja painetta. Voit saada yhtä paljon tai itseasiassa paljon enemmän ja laadukkaampaa jälkeä aikaiseksi, kun hengität tietoisesti ja kuuntelet itseäsi päivien mittaan. Jos huomaat että sinun on vaikeaa työskennellä rennolla otteella, kiinnitä huomioita siihen, millaiset ajatukset estävät sinua työskentelemästä rennosti. Kirjaa näitä ajatuksia ylös ja tutki niitä rakentavan uteliaasti.
- Harjoittele rentoutumista vailla syyllisyyttä. Mielen rentouttaminen vapaa-ajalla on monelle haastavaa. Jos huomaat, että mielesi on vapaa-ajalla kireä, ota hetki ja suunnittele milloin palaat asioihin, jotka painavat mieltäsi. Tässä vaiheessa on tärkeä kysyä itseltään, mikä olisi kestävää. Tällä tavalla priorisoit aktiivisesti fiksun ja strategisen työotteen ja hyvän elämänlaadun. Sitten kun työ- tai opiskeluajatukset palaavat vapaa-aikanasi, voit hyvällä omallatunnolla pyytä niitä palaamaan asiaan sinä ajankohtana, jonka aiemmin päätit.
Jos huomaat että edellä olevat keinot eivät auta ja koet itsesi uupuneeksi, on tilannettasi ja toimintatapojasi tärkeä tarkastella tarkemmin, siten että saat uutta näkökulmaa kestävämpään opiskeluun, työskentelyyn ja elämääsi. Älä siis jää yksin vaan hae rohkeasti apua esimerkiksi YTHS:ltä tai opintopsykologilta.