Hae

Hyvinvoinnin opas: jännittäminen

Keinoja jännittämisen helpottamiseksi ja itsensä rauhoittamiseksi.

|

Rakentava suhtautuminen jännittämiseen 

On olemassa hyvin monenlaisia keinoja jännittämisen helpottamiseksi. Tärkeää on löytää juuri itselleen sopivimmat keinot. Tässä kappaleessa keskitymme keinoihin suhtautua omaan jännittämisen rakentavasti. Ajatuksena on, että mitä rauhallisemmin pystyt suhtautumaan jännittämiseesi, sitä vapaampi olet tekemään elämästäsi mieluisan ja merkityksellisen tuntuisen. 

Eriasteista jännittämistä 

On tärkeää ymmärtää, että kehon hermojärjestelmän jännittämisreaktio on terve reaktio, eikä tee kenestäkään vääränlaista. Jännittämisreaktio on kehon valmistautumista tärkeään tilanteeseen tai tehtävän suorittamiseen optimaalisella tavalla. Ajatuksemme voivat kuitenkin lähteä laukkaamaan tuhatta ja sataa, jolloin yhtäkkiä keho ja mieli ovatkin yhtäkkiä huomattavasti jännittyneempiä kuin olisi todellisuudessa tarpeen. Ylimääräinen jännitys voi tuntua ahdistavalta. Jos jännittäminen on voimakasta, omaa elämää haittaavaa tai toimintakykyä lamaavaa, sen helpottamiseksi on hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen. 

Ajatusten voima jännittämisessä 

On useita syitä, miksi jännitämme eri tilanteissa. Usein alamme jännittää tiettyyn tilanteeseen nähden liikaa, kun lähdemme mielen matkassa pois nykyhetkestä sellaisiin ajatusmaailmoihin, jotka luovat meille turhia paineita. Tästä tyypillisesti seuraa se, että alamme keskittyä ajatuksiin, jotka arvioivat itseämme, vertailevat itseämme toisiin, tai joilla yritämme kovasti kontrolloida jonkin tilanteen lopputulosta. Saatamme näin ollen keskittyä vaikkapa siihen, ”pitääkö uusi treffikumppani minusta tarpeeksi vai pitäisikö minun olla erilainen”, tai että ”mitä mieltä yleisö on suorituksestani, ja ajatteleekohan yleisö minun olevan täysin naurettava”. Voimme huomata, että jännittämistä usein lisää kylmä ja kova suhtautuminen itseemme. 

Mieti myös seuraavaa tilannetta: Ystäväsi on kohta pitämässä esitelmää luokan edessä. Häntä hermostuttaa ja sanot hänelle, että tämä ei käy vaan hänen täytyy nyt heti rauhoittua tai muuten kaikki tulevat huomaamaan, että hän on hermostunut. Huomaat että hän hermostuu tästä lisää, mikä johtaa siihen, että häntä hikoiluttaa. Kiinnität hänen huomionsa tähän ja kauhistelet, että jos hän ei pian rauhoitu, kaikki tulevat näkemään, että hän on hermoheikko ja koko yleisö tulee nauramaan hänelle. Nyt hänen kätensä tärisevät kaiken lisäksi ja hän alkaa panikoida… 

Onneksi useimpien ystävät eivät käyttäydy näin, mutta sisäinen keskustelumme saattaa kuulostaa hyvinkin samankaltaiselta kuin tässä esimerkissä. Helposti tulemme aiheuttaneeksi itsellemme aikamoista jännittämistä – ihan vaan siten, että puhumme itsellemme ei-toimivalla tavalla. 

Voit oppia rauhoittamaan hermojärjestelmääsi ajatustesi avulla 

Ohessa muutamia ajattelutapoja ja asenteita, jotka voivat toimia ylimääräisen jännityksen “vastalääkkeenä”: 

  • Harjoita tietoista läsnäoloa, eli mindfulnessia. Mindfulnessin avulla huomaat, mitä ajatuksia mielessäsi liikkuu. Kun tunnistat ajatuksesi selkeämmin, on huomattavasti helpompaa lisätä sellaisia ajatuksia, jotka ovat hetkessä mahdollisimman hyödyllisiä. Kokeile harjoittaa mindfulnessia säännöllisesti, esimerkiksi 10 minuuttia aamuisin. 
  • Älä yritä päästä eroon ikävistä ajatuksistasi, tunteistasi tai kehollisista kokemuksistasi, vaan anna niiden tulla ja mennä kuin ihmeelliset pilvet taivaalla. Lisää tälle “taivaalle” hyödyllisiä, pragmaattisia ja ystävällisiä ajatuksia. Tällä tavoin aktivoit kehon turvallisuusjärjestelmää samoin, kuin ystäväsi rauhoittaisi sinua. Muista rakentavan lämmin, avoin ja utelias asenne. Jos huomaat tämän olevan vaikeaa ja puhut itsellesi ikävästi, salli senkin kokemuksen tulla ja mennä, ja lisää sen ympärille ystävällistä ja kärsivällistä asennetta ja rakentavaa palautetta! Lisää siis kaiken ympärille ystävällisyyttä. 
  • Keskity aktiivisesti toimintasi syvään merkityksellisyyteen eli siihen, miksi asian yrittäminen on sinulle tärkeää ja mitä se edustaa arvoissasi. Tämä on erilainen lähestymistapa kuin tiettyihin lopputuloksiin keskittyminen. Esimerkiksi: “Otan tämän riskin, koska minulle on tärkeää toimia rohkeasti.” 
  • Tutki tarkasti, mikä oikeasti on pahinta, mitä voisi tapahtua. Valitse aktiivisesti jos edelleen oikeasti haluat tehdä asian, joka jännittää sinua. Kokeile myös luottaa siihen, että pidät itsestäsi hyvää huolta, vaikka pahin skenario toteutuisikin. 
  • Hyvin usein toimintaan riittäisi, että rentoutuisimme hetkeen, ja “kuuntelisimme hetkeä” rauhassa. Näin meille selkeytyisi paremmin, mitä seuraavaksi olisi hyvä tehdä tai sanoa. Jos esimerkiksi jännität vieraiden ihmisten kanssa puhuessasi ja yrität kovasti suunnitella etukäteen ja kontrolloida tilannetta, voisit miettiä, miten yleensä toimit, kun puhut jonkun kanssa, joka ei aiheuta sinussa jännitystä. Puhut todennäköisesti täysin spontaanisti – vailla etukäteissuunnitelmia tai kontrollointia. Huomaa, että on täysin hyväksyttävää tehdä samoin tilanteessa, jossa jännität. Mitä enemmän paineistat tilannetta, sen enemmän tulet jännittämään. Tämä toimintatapa keskittää tehokkaasti huomion pois toimimattomista ajatuksista nykyhetkeen. 
  • Yritä suhtautua jännittäviin tilanteisiin niin kuin et koskaan tapaisi kyseisiä ihmisiä uudelleen. Voit siis olla luvan kanssa täysin spontaani, lämmin ja rento! Suoriudut tällöin luultavasti paljon paremmin, ja elämä tuntuu sen lisäksi myös hauskemmalta ja kevyemmältä! 

Jos koet että omatoiminen harjoittelu ei auta tai jännittämisesi on hyvin voimakasta, älä jää yksin vaan hakeudu tarkastelemaan ja työstämään jännittämistäsi yhdessä ammattilaisen kanssa. Tehokkaita apukeinoja on paljon ja tärkeintä on löytää aina kullekin sopivat keinot. Parhaimmillaan voimakkaankin jännittämisen voi nähdä tarpeellisena tienä parempaan itsetuntemukseen. 

Opi lisää aiheesta