Hyvinvoinnin opas: ajanhallinta

Vinkkejä opiskelijoille tasapainoiseen ja tehokkaaseen sekä opiskeluhyvinvointia tukevaan ajanhallintaan.

Ajanhallinta on jännä käsite – emmehän oikeastaan hallitse aikaa millään tavoin, vaan niitä asioita, joita teemme ajassa. Ajanhallinnassa keskeistä on, miten saada asioita aikaiseksi tehokkaasti, ja miten kokea tyytyväisyyttä ja tasapainoa ajankäytöstä. Tehokas ajanhallinta on sekä prokrastinaation että liiallisen tuotteliaisuuden vastakohta. 

Olet oma pomosi – ja työntekijäsi! 

Opiskelijana joutuu toteuttamaan omat työtehtävänsä, mutta myös suunnittelemaan, arvioimaan ja yleisesti hallinnoimaan omaa työtään. Kun useimmilla työntekijöillä on selkeästi rajatut työajat, työtilat ja tehtävät, joiden toteuttamisesta tuetaan ja raportoidaan eri tavoin ja usein, opiskelijana joutuu toimimaan suurelta osin vailla tällaisia ulkoisia toimintaa ohjaavia rakenteita. Ei siis ihme, että monet opiskelijat kokevat paljon prokrastinaatiota. 

Ajankäyttöä ohjaavien rakenteiden luominen 

Eräs tärkeimmistä opiskelutaidoista on kyky luoda joustavasti ajanhallintaa ohjaavia rakenteita. Tällaisilla rakenteilla tuet opintojesi toteutumista huomattavan tehokkaammin kuin esimerkiksi itsekurilla (joka itse asiassa usein johtaa prokrastinaatioon). Hyvin suunniteltu ja hallinnoitu työ on jo puoliksi tehty. Esimerkki rakenteiden luomisesta on selkeästi erillisen työ- ja vapaa-ajan asettaminen. Tämä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että tekee itselleen aikatauluja, joiden raameissa työskentelee, ja sitten rentoutuu hyvällä omallatunnolla. Toinen esimerkki on kalenterin käyttäminen ja toimivan järjestelmän kehittäminen työtehtävien keräämiseen ja suunnittelemiseen, esim. to do-listojen muodossa. 

Mieti, mihin kaikkeen haluat aikasi käyttää 

Mieti mahdollisimman realistisesti, mihin kaikkeen haluat aikaasi käyttää sekä luo selkeät aikarajat, joiden puitteissa tehtävän tulee tapahtua. Tällöin voi olla huomattavasti helpompi toteuttaa pidemmän ajan tavoitteitaan verrattuna siihen, että yrittää arvioida ajan riittävyyttä sen perusteella, että katsoo koko kuukauden tai vaikkapa lukukauden tuntimäärää. 

Tarpeen mukaan asetettuja aikarajoja voi toki muuttaa, mutta mitä enemmän totuttaa itsensä siihen, että tietyn ajan tulee riittää, sen tehokkaammaksi työrytmi muuttuu. Työ nimittäin tuppaa venymään siihen määrään aikaa, mitä sille annetaan. Eli jos kaipaat myös laadukasta vapaa-aikaa, pyri tekemään työsi tietyssä ajassa tehokkaasti, jotta voit nauttia vapaa-ajastasi hyvällä omallatunnolla! 

Intentionaalisuus 

Kun suhtaudumme aikaan rajallisena resurssina, meidän on helpompi toimia intentionaalisesti sen kanssa. Käytännössä voit vahvistaa intentionaalisuutta ajankäytössäsi esimerkiksi seuraavien työkalujen avulla: 

  • Vuosivision tekeminen: Tee miellekartta kaikista tärkeistä elämänalueistasi ja tunnustele, minkälaisia asioita haluaisit todella mielelläsi saada aikaiseksi tämän vuoden loppuun mennessä. Valitse sellaisia tavoitteita, jotka saavat elämäsi tuntumaan todella innostavalta! Laita vuosivisiosi näkyville, vaikkapa seinällesi, jotta se pysyy mielessäsi. 
  • Kuukausittaisen checklistan luominen: Tee joka kuukauden alussa lista niistä asioista, joita haluat edistää vuosivisiostasi – ja tee listasta mahdollisimman selkeä ja siten helposti toteutettava. Pidä checklista esillä ja pyri innostumaan siitä, että saat sen sisältämät asiat hoidettua mahdollisimman aikaisin joka kuukauden aikana. 
  • Suunnittele viikon/päivän tavoitteet: Valitse kuukausittaisesta listastasi, kalenteristasi ja to do-listoiltasi sellaiset tavoitteet, jotka tuntuvat oikeilta kyseisenä päivänä tai viikkona. Älä yritä tehdä liikaa kerralla, vaan valitse maksimissaan 1–3 oikeasti tärkeää asiaa per päivä. 

Jos tunnet väsähtäväsi päivittäisten tehtäviesi kanssa, voi olla hyödyllistä tutkia vuosivisiotasi uudestaan, ja ammentaa siitä innostusta. Tämän lisäksi voit myös kuvitella, miten tyytyväinen tulet olemaan, kun olet saanut asian tehtyä. Voit kokeilla miltä tuntuu jo etukäteen nauttia siitä, miltä asian valmiiksi saaminen tulee tuntumaan. Etukäteen nauttiminen saattaa auttaa innostumaan tehtävän tekemisestä. Kuten kaikkien ehdotusten kanssa, on hyvä kokeilla erilaisia tapoja innostua asioiden aikaansaamisesta ja löytää itselleen parhaiten sopivat toimintatavat. 

Tasapaino ajanhallinnassa 

Kaiken tämän tuotteliaisuuden keskellä on hyvä muistaa, ettemme ole robotteja. Kehomme, mielemme, ja tunteemme tarvitsevat myös lepoa. Ylimitoitettu keskittyminen tehtävien suorittamiseen johtaa epätasapainoon, kuten pahimmillaan loppuun palamiseen tai muuhun sairastumiseen. Tästä syystä hyödyllisempää onkin keskittyä harmonian ja tasapainon luomiseen omassa elämässä. Tässä tasapainossa laadukkaalla vapaa-ajalla, jossa emme mieti mitä “pitäisi” tehdä, on keskeinen roolinsa. 

Lue lisää