Hae

Hyvinvoinnin opas: tukea koronaväsymykseen 

Väsymys on luonnollinen reaktio pitkään jatkuneeseen pandemiatilanteeseen. Vinkkejä koronaväsymyksen lievittämiseen ja mielen ja kehon hyvinvoinnin tukemiseen.

|

COVID-19 -pandemia on aiheuttanut monenlaisia mullistuksia meidän kaikkien elämään. Arkesi on voinut muuttua erilaisten rajoitusten myötä paljonkin. Osa on voinut myös menettää rakkaita ihmisiä pandemiassa tai reagoinut siihen, kun muut ovat menettäneet läheisiä tai muita itselleen tärkeitä asioita. Niin kutsuttu koronaväsymys on erittäin yleinen kokemus ja terve reaktio pitkään jatkuneelle stressille. Loppujen lopuksi jokaisen kokemus pandemiasta on kuitenkin omanlaisensa, joten kaikenlaiset kokemukset pandemiaan liittyen ovat yhtä oikeita – myös siis sellaiset kokemukset, ettei pandemia ole juuri vaikuttanut omaan elämään, tai että pandemia on tuonut myös positiivisia asioita omaan elämään, kuten helpotusta kiireisiin. 

Koronaväsymys tuo lisähaasteita opintoihin

Yksilötasolla koronaväsymys voi näyttäytyä esimerkiksi yleisenä fyysisenä ja henkisenä väsymyksenä, jaksamattomuutena, motivaation puutteena, toivottomina ajatuksina, ja vaikeutena hoitaa opintoja tai töitä normaalikapasiteetilla. 

Jos olet aloittanut opinnot koronaviruspandemian aikana, voi olla, että et ole lainkaan päässyt kokemaan niin sanotusti tavallista opiskelijaelämää. Ja vaikka olisit opiskellut jo ennen pandemian alkamista, fyysisen eristäytymisen ja etäopintojen luomat haasteet ovat voineet vaikuttaa myös pidemmällä opinnoissaan olevien opiskelijoiden kykyyn ja kokemuksiin opiskella. 

Joillekin etäopinnot ovat olleet hyvinkin haastavia ja ahdistusta aiheuttavia, kun taas toisille etäopiskelu on tarjonnut myös positiivisia kokemuksia. Yleisesti opiskelijat ovat kuitenkin kokeneet haastavaksi ankkuroitua sosiaalisesti opiskelijaryhmään, kun on ollut vähemmän mahdollisuuksia viettää aikaa yhdessä opetustilanteiden ulkopuolella. Myös oman opiskelun laatu etäopiskelussa / etäopetuksessa lähiopiskeluun verrattuna on voinut mietityttää. Lisäksi opintojen ja vapaa-ajan erottaminen on ollut monelle vielä haastavampaa kuin lähiopetuksessa.

Taiteen opiskelu on luonnollisesti hyvin intensiivistä ja edellyttää usein paitsi lähikontakteja ihmisiin, myös erilaisia tila- ja tarvikeresursseja, joiden järjestäminen etäopiskelussa tai -opetuksessa on vaatinut paljon luovia ratkaisuja, mutta myös fyysisiä ja psyykkisiä ponnisteluita niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin. On siis tärkeää tiedostaa, että väsymys on luonnollinen reaktio pitkään jatkuneeseen haastavaan tilanteeseen. Kun ymmärtää itseään, on helpompi olla myös armollisempi itseään kohtaan. 

Taiteilijoiden lisäpaineet korona-aikana

Paitsi että koronaviruspandemia on haastanut taide- ja kulttuurialan opiskelua, yhteiskunnalliset rajoitukset ovat koetelleet myös opiskelijoiden työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä näkymiä. Monilla taideopiskelijoilla koronaväsymys onkin voinut liittyä myös valmistumiseen ja töihin liittyvään lisäkuormitukseen, kun erinäisten projektien toteutuminen on muuttunut tavallista epävarmemmaksi. 

Mitä tehdä koronaväsymykselle?

Meillä jokaisella on psyykkiselle kuormitukselle altistavia tekijöitä, mutta onneksi myös hyvinvointia suojaavia tekijöitä. Ohessa vinkkejä, miten voit keskittyä tukemaan mielesi ja kehosi hyvinvointia. 

  • Harjoita päivittäin tietoista läsnäoloa eli mindfulnessia. Voit aloittaa esimerkiksi 1-5 minuutin ohjatulla aamumeditaatiolla heti herättyäsi ja luoda tästä vähitellen säännöllisen tavan itsellesi. Elämä tuo jatkuvasti kaikenlaisia ulkoisia ja sisäisiä haasteita eteemme. Oppimalla tietoista läsnäoloa, tulee mahdollisemmaksi kohdata erilaisia haasteita joustavammalla ja siten tehokkaammalla otteella. 
  • Aktivoi tietoisesti kehosi turvallisuusjärjestelmää kohtelemalla itseäsi niin kuin parasta ystävää. Harjoittele siis itsemyötätuntoa. Kun kohtelet itseäsi hyvin, saatat huomata, että sinun on helpompi nähdä kulunut pandemia ajanjaksona, jossa et ole ollut yksin, ja jossa olet lopulta kuitenkin yrittänyt parhaasi, vaikka toisinaan on voinut tuntua esimerkiksi siltä, että aikaa on kulunut hukkaan tiettyjen asioiden toteuttamiselta. Itsemyötätunnon avulla on mahdollista oppia olemaan armollinen itselleen ja omille reaktiolle, joita pandemia-aika on saanut sinussa aikaan. Itsemyötätunto voi myös kannustaa pitkäjänteisyyttä vaativien tavoitteiden toteuttamiseen kestävällä tavalla, jolloin nautit paitsi tavoitteiden saavuttamisesta, myös tekemisen prosessista uudella tavalla. 
  • Tee systemaattisesti uusia asioita. Pandemia on aiheuttanut monien elämässä nimenomaan sen, että uusia asioita on voinut olla vaikea sisällyttää omaan elämään erilaisten rajoitusten vuoksi. Kuitenkin jopa pienten uusien kokemusten lisääminen jokapäiväiseen elämään erottelee päivät toisistaan ja luo tunteen siitä, että uusia kokemuksia ja uutta oppimista kertyy. Aloita siis pohtimalla, mikä voisi olla varsin pienikin, mutta uusi asia itsellesi, johon sinulla ei ole ehkä ollut aikaa, tai jota et ole ehkä aiemmin tullut ajatelleeksi. 
  • Kun huomaat voivasi huonosti, tee kaksi listaa: Kirjaa yhteen listaan käytännön ongelmat, jotka kaipaavat ratkaisua. Kirjoita jokaisen ongelman kohdalle myös niin monta ratkaisua kuin keksit ja pyydä vaikka ystävää avuksi tähän vaihtoehtojen miettimiseen. Kirjaa toiseen listaan kaikki vaikeat tunteet, joita huomaat tässä hetkessä. Huomaa, että nämä eivät ole ongelmia, joita voit välttämättä ratkaista, vaan kokemuksia, joille on hyvä oppia antamaan tilaa ja lämpöä esimerkiksi edellä mainittujen mindfulnessin ja itsemyötätunnon harjoittamisen kautta. 
  • Älä jää yksin vaikeiden tunteiden kanssa. Pyydä esimerkiksi läheisiltäsi, että he vain kuuntelevat, miltä sinusta tuntuu ilman, että heidän tarvitsee ratkaista mitään. Vaihtoehtoisesti voit nimenomaan pyytää heitä auttamaan sinua keksimään vaihtoehtoisia ratkaisuja käytännön haasteisiisi. 
  • Kuuntele ja kunnioita kehosi tarpeita levon, syömisen, sosiaalisten suhteiden ja liikunnan suhteen. Nämä voivat tuntua itsestään selviltä perusasioilta, mutta niistä huolehtiminen vaikuttaa hyvinvointiimme varsin tehokkaasti. 

Jos koet olevasi jatkuvasti väsynyt ja alakuloinen, voi olla aiheellista pohtia, liittyykö kokemukseesi pidempiaikaisia motivaation ja ilon puutteen kokemuksia. Jos näin on, olisi tärkeä selvittää, onko kyse esimerkiksi masennuksesta, johon saada hoitoa. Jatkuvan väsähtäneen olon taustalla voi myös olla jokin fyysinen epätasapainotila, kuten ruokavalio, uni tai esimerkiksi kilpirauhasen toimintaan liittyvä häiriö. On tärkeä muistaa, että mikä ikinä väsymyksen syynä onkaan, loppujen lopuksi oireissa on kyse kehon ja mielen yrityksistä viestiä sinulle, että tarvitset kenties aiempaa parempaa huolenpitoa. Kuuntele kehoasi ja mieltäsi, äläkä jää yksin vaan hae tarvittaessa tukea läheistesi ohella ulkopuoliselta ammattilaiselta. 

Lue lisää