Äänittäminen Sibelius-Akatemiassa

Julkaistu 16.1.2025 | Päivitetty 17.1.2025

Äänittämisen tarve ja laajuus

Ennen äänityssuunnitelman laatimista on hyvä pohtia ja selvittää itselleen, miksi haluaa äänittää. Henkilökohtaisten tai ammatillisten tarpeiden sanoittaminen ja kriittinen tarkastelu auttaa kohdentamaan voimavaroja oikeisiin paikkoihin. Täyspitkän ja useampia kuuntelukertoja ”kestävän” albumin tuottaminen on työläs, pitkä ja rahavaroja syövä hanke. Tulisiko omalla kohdalla kyseeseen jokin kevyemmin toteutettu äänitysprojekti?

Yleisiä motiiveja äänittämiselle

• Oman uran uskottavuus
  • Olenko vakavasti otettava taiteilija, jos en ole julkaissut omaa levyä? Levyttämisellä tuntuu olevan itseisarvo muusikon portfoliossa. Itseisarvot on aina syytä kyseenalaistaa.
• Työnäyte
  • Äänite voi toimia työkaluna työnhaussa. Kun mahdollinen työnantaja ei tunne hakijaansa, digitaalisessa ja helposti jaettavassa muodossa oleva soittonäyte antaa tarttumapintaa. Riittäisikö tätä tarkoitusta varten omatoimisesti tuotettu yhden teoksen mittainen ”kerralla purkkiin” -kotidemo, vai tarvitaanko viimeistelty tuote?
• Oppimisprosessi
  • Studiossa musisointi ja lopputuloksen koostaminen useista eri otoista poikkeaa paljolti konserttiesiintymisestä ja siihen valmentautumisesta. Jos tarkoituksena on saada maistiainen äänittämistyöstä, voisi tulla kyseeseen sinkun äänittäminen tai vieraileva ns. studiomuusikon rooli jonkun toisen äänitysprojektissa.
• Oma ääni jättää jäljen
  • Äänitteellä on mahdollista tavoittaa suurempi yleisö kuin yksittäisellä konsertilla, vaikkei se taattua olekaan. Äänite on myös pysyvä jälki, joka jää elämään sen äänittäneen muusikon edes mentyä. Maailman palvelimet kuitenkin täyttyvät kaiken aikaa uudesta musiikista, eikä ihmiset käytä sen enempää musiikin kuunteluun aikaansa (ei yllättäisi, vaikka asia olisi päinvastoin). Mikä on oman jäljen painoarvo kaiken massan ja hälyn seassa?
• Tulonlähde
  • Levymyynti- ja striimaustulot ovat suurimmalle osalle musiikintekijöistä melko lailla olemattomia. Leivän syrjään pääsy edellyttää populaaria otetta, suuren yleisön tulisi löytää musiikki omakseen. Spotifyn luomille soittolistoille pääsy saattaisi tuoda yllättävää nostetta kuuntelukertoihin. Voisiko musiikin kaupata funktionaalisena, esim. rentoutumis-, ruoanlaitto- tai kuntoilumusiikkina?

Äänityksen funktio määrittää laajuuden. Eri pituuksia ja muotoja ovat esimerkiksi sinkku, Extended Play eli EP, LP, CD, tupla-CD, vapaamittainen digijulkaisu.

Julkaisun ei tarvitse olla ikioma. Joissakin genreissä on yleistä (esim. rap), että samalla levyjulkaisulla on kahden tai useamman eri artistin kappaleita. Kollektiivisesti tuotettu levyjulkaisu voi olla kustannustehokkaampi tapa saada oma musiikki eetteriin.

Mistä voin saada tukea äänitykseen

Kansanmusiikin äänitesarja

Kansanmusiikin aineryhmällä on oma äänitesarjansa, jonka julkaisut ovat tuotantomuodoiltaan kirjavia. Levytykset ovat yleensä yhteistuotantoja jonkin talon ulkopuolisen levy-yhtiön kanssa. Äänitesarja onkin ennen kaikkea viestinnällinen konsepti, levyt saavat näkyvyyttä osana sarjaa ja Sibelius-Akatemia lisää ”kuuluvuuttaan” sarjan julkaisujen myötä. Mikäli levytyksesi sisällön voi kategorisoida ”kansanmusiikiksi”, ota yhteyttä Kansanmusiikin koulutusohjelmajohtajaan.

SibaRecords

SibaRecords on Sibelius-Akatemian oma pienlevymerkki tai ”label”, jolla on fyysinen ja digitaalinen jakelunsa. Tuotannot ovat osin tai täysin Sibelius-Akatemian rahoittamia. Rahoitus tulee julkaisutoiminnan budjettikehyksestä. Artistin työskentelytukea ei erikseen makseta (levytystyö sisältyy opintoihin tai olemassa olevaan työsuhteeseen), ja esiintymispalkkioille tulee yleisesti ottaen hakea oma rahoitus.  Tällä hetkellä tuotantohaut toteutetaan kahden vuoden välein, jolloin rahoituskin myönnetään käytettäväksi kahden vuoden ajalle. Hakijoita on yleensä 10–20, joista 3–4 valitaan tuotettaviksi.

Omatoimitallennus saleissa

Konserttisaleihin on asennettu omatoimitallennusjärjestelmä, jolla voi tuottaa demonauhoja niin äänen kuin kuvan osalta. Järjestelmä on helppokäyttöinen, siihen löytyy ohjeistus Moodle-kurssin muodossa. Kurssin suorituksen jälkeen käyttäjän kulkuoikeuksiin lisätään salien tarkkaamotilat. Äänitystilaa on mahdollista tiedustella 3 viikon päähän Taito-väylän kautta.

Äänityksen tuki -hakulomake

Mikäli lyhyen varoajan omatoimitallennus ei sovellu äänitysprojektillesi, voit hakea laajempaa tukea (tila, varusteet, äänittäjä) äänityksen tuki -hakulomakkeelta. Projektin tulee sisältyä opintoihisi tai työsuunnitelmaasi, jotta tukea voidaan myöntää.

Musiikkiteknogloian opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa omia äänitysprojekteja. Jos et tunne entuudestaan jotakuta, jolle ehdottaa yhteistä äänitysprojektia, voit myös hakea äänittäjää kerran kaudessa äänityksen tuen hakulomakkeella (tarkista deadline lomakkeen kuvaustekstistä). Musiikkiteknologian opiskelijan tulee tehdä äänitys ainakin osittain osana opintojaan. Hakuajan umpeuduttua musiikkiteknologian opettajat pyrkivät löytämään projektille äänittäjän.

Tekijänoikeudet

Musiikkiteokseen kohdistuu tekijänoikeuksia, jotka voivat liittyä sävellykseen, sanoitukseen ja sovitukseen. Kun teos levytetään ensimmäistä kertaa, tarvitaan tähän tekijänoikeuden haltijan lupa. Jo levytettyjä teoksia voi vapaasti levyttää yleisesti ottaen. Sovitukselle ei muodostu automaattisesti tekijänoikeutta, vaan siitä tulee lähettää hakemus Teostolle, jossa ohjelmatoimikunta arvioi kunkin hakemuksen kohdalla, muodostaako sovitus itsenäisen teoksen vai ei. Jotta voit tekijänä saada korvauksia, tulee sinun liittyä Teoston asiakkaaksi. Asiakkaaksi liittyminen maksaa 125,5 €. Tekijänoikeus raukeaa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.

Musiikkiteoksen äänittämisen myötä muodostuu kaksi uutta tekijänoikeutta, ns. lähioikeudet:

1. Tuottajan lähioikeudet eli master-oikeudet. Master-oikeuksien haltijalla on oikeus päättää, mihin äänitettä käytetään, sekä oikeudet hyödyntää äänitettä taloudellisesti. Ellei erikseen määritellä, master-oikeudet muodostuvat äänitteen taloudelliselle tuottajalle.
2. Esiintyjän lähioikeudet. Esiintyjiltä vaaditaan lupa äänitteen julkaisemiseen ja taloudelliseen hyödyntämiseen ja kaikkeen muuhun käyttöön. Esiintyjän myöntämistä käyttöluvista sovitaan levytys- (pääartisti) ja studiomuusikko (muut soittajat) -sopimuksissa.

Jotta musiikkiraitojen julkisista esittämisistä (esim. radiossa) voi saada korvauksia, tulee äänitteestä tehdä Gramex-ilmoitus 1kk mennessä julkaisun jälkeen. Gramex-tilin/asiakkuuden perustaminen on ilmaista. Ilmoitukseen kirjataan raitakohtaisesti esiintyjät ja heidän osuutensa (solisti/muusikko/kapellimestari). Ilmoitusta varten tarvitaan vähintään kunkin esiintyjän koko nimi sekä syntymäpäivä tai Gramex-asiakasnumero.

Tekninen sanasto

• Levytunniste/label id: levytuottajan asettama tunnistekoodi, jossa juokseva numerointi, esim. SRCD-1029, SRCD-1030, SRLP-1031

• EAN 13 / viivakoodi: levytuottajalle myönnetty oma ”juokseva” viivakoodi.
• ISRC-koodit: levytuottajan asettama tunniste kullekin ääniraidalle, jossa juokseva numerointi
• ISWC-koodit: Teoston asettama tunniste teokselle. Tätä ei yleensä tarvita missään vaiheessa.

Mikäli sinulla ei ole levy-yhtiötä, pelkkä jakelijakin luultavasti pystyy tarjoamaan tarvittavat koodit julkaisemiseen.

Grafiikka

Äänitejulkaisu tarvitsee aina kansikuvan, myös digitaalisella puolella. Kannessa voi olla valokuva, kuvataidetta, typografiaa tai mitä tahansa visuaalista grafiikkaa. Voit esimerkiksi tehdä kansikuvan itse, pyytää apua taitavalta kaverilta, tilata työn ammattilaiselta tai laittaa vapaamuotoisen kuvittajan hakuilmoituksen Kuvataideakatemian opiskelijoihin sähköpostilistalle:

kuva.opiskelijat@uniarts.fi

Kuvataideakatemian opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää omia projekteja vapaavalintaisiin opintoihin.

Fyysinen äänitepakkaus sisältää paljon kuvitettavaa pinta-alaa:

• Etukansi, takakansi, mahdolliset sisäkannet. Pakkausvaihtoehtoja on paljon erilaisia (kts. esim. Digipak)
• Äänilevyn label eli etiketti
• Levyvihko eli booklet

Julkaiseminen

Levyn julkaisemiseen tarvitset vähintäänkin musiikin digitaalisen jakelijan. SibaRecordsilla on sopimus Eclipse Music Digitalin kanssa, toinen kotimainen ja ilmeinen toimija on Musiikin Digitaalinen Jakelu. Eclipse Musicin digijakelun toimintamekaniikka on, että he maksavat asiakkuudesta Distro Direct -aggregaattoriin ja tarjoavat Distro Directin julkaisualustaa omille asiakkailleen myyntiprovisiota vastaan. Distro Direct välittää materiaalit kaikkiin mahdollisiin suoratoistopalveluihin. Kun artistin julkaisutoiminta on pienimuotoista (ja vähätuottoista), on edullisempaa tehdä sopimus kohtuullisesta myyntiprovisiosta kuin maksaa itse kiinteästä ja jatkuvasta asiakkuudesta.

• Digijakelualustalle ladataan ääniraidat, kansitiedosto ja metatiedot. Järjestelmä tuottaa julkaisulle viivakoodin (EAN) ja ISRC-koodit, jos sellaisia ei ole omasta takaa.

Mikäli haluat levylle fyysisen julkaisun, etsi käsiisi levy-yhtiö tai pelkkä fyysinen jakelija ja tee sopimus. Levyjen painatuksen yhteydessä tulee tehdä NCB-ilmoitus ja maksaa painatuksesta aiheutuva tallennelupamaksu. Tallennelupamaksu tiliöityy NCB:n ja Teoston kautta tekijänoikeuksien haltijoille (säv./san./sov.). Digitaalisella puolella tekijänoikeusmaksut kerrytetään yksittäisistä kuuntelukerroista.

Julkaisusta lähetetään sähköinen arviopaketti mahdollisille levyarvioijille. Tutki, ketkä musiikkitoimittajat voisivat olla kiinnostuneita julkaisustasi ja selvitä heidän yhteystietonsa.

• Arviopakettiin koostetaan:
  • Äänitiedostot tai linkki striimauspalveluihin
  • Tiedoteteksti
  • Kansikuva
  • Bookletin pdf-versio (jos julkaisuun kuuluu booklet)

Ole yhteydessä julkaisun tiimoilta SibaRecords-tuottajaan ja Sibelius-Akatemian viestintään. Jos ja kun äänitysprojektisi linkittyy opintoihisi tai työhösi, se voidaan mahdollisesti nostaa jollakin tavalla esiin julkisessa viestinnässämme.

Julkaisun jälkeen

Yksi mahdollinen tapa hyötyä äänitteestä taloudellisesti on neuvotella sen käytöstä jossain av-tuotannossa, eli synkronoida se. Finnish Sync Sauna on yksi väylä saattaa oma musiikki tuotantoyhtiöiden tietoisuuteen.